Lieksa

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lieksa
Lieksa.png Aapasuo.jpg
vaakuna sijainti
[ ]
Lääni runsaasti
Maakunta Pohjois-Karjala
Seutukunta Pielisen Karjala
Kihlakunta toiveajattelua
Perustamisvuosi 1973
Kuntaliitokset Alkupaloiksi Pielisjärvi
Pinta-ala
- maa
4067 km²
mehtää ja suota km²
Väkiluku
- väestötiheys
12324 
3 as/km² 
Työttömyysaste 20 % 
Kunnallisvero hirmuinen % 
Kunnanjohtaja median ristitulessa
Kunnanvaltuusto
36 paikkaa
Suomi-pojjaat 12, somalialaiset 9, venäläiset 9, turkkilaiset 6


Lieksa on toistaiseksi ja monien harmiksi Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu vielä 12 324 muusta elämästä syrjäytynyttä (väkiluku nousi välillä, mikä oli erittäin poikeusellista, mutta nyt se on palannut tasaiselle syöksyuralleen). Kunnan pinta-ala on 4 067,82 km2, josta 649,16 km2 on asumiseen kelpaamatonta, pääosin rehevöitynyttä tai pilaantunutta vesistöä.

Lieksa tunnetaan erityisesti siitä, että sinne pääsee junalla, erotuksena esim. naapurikunnista Ilomantsista, Juuasta, Kuhmosta. Junia ei ole kuitenkaan kulkenut Lieksan asemalla enää vuosiin, mutta se ei ole estänyt kuittailemasta naapureille. Muita verinaapureita ovat Bimbo-talosta tunnettu Nurmes, Kontiolahti (Paiholan sairaalasta tunnettu, ei vielä pakkoliitettynä Joensuuhun), Eno (= Uimaharjun pahalta haiseva sellutehdas).

Lieksa on päättänyt pysyä itsenäisenä tai ainakin olla liittymättä yhteen Nurmeksen kanssa.

Vaihtoehtona on väläytetty liittoutumista Ilomantsin kanssa,- mikä olisi molempien loppu ja näin ollen siis paras vaihtoehto. Ennen Lieksaan muuttamista kannattaa edelleenkin tarkistaa peilistä silmien ja tukan väri. Liian tummatukkainen mieshenkilö saattaa yön hämärissä joutua fyysiseen mittelöön paikallisten "rodunjalostajien" kanssa.

Lieksan hallinnollinen keskus sijaitsee Pielisen itäpuolella. Kun pohjoiskarjalaiselta kysyy, että mitäs siellä Pielisen itäpuolella on niin hän vastaa - ei mittään ja vastaus on oikein.

Ihmiset[muokkaa]

Lieksan katumuotia värittävät perinteiset teräaseet.

Lieksalaista mentaliteettia leimaa katkeruus lieksalaisten jäätyä pois sivistyneen maailman elämänmenosta. Lieksalaiset ovat kateellisia menestyjille ja naapureilleen seurauksella, että yritystoimintaa ei kaupungissa juurikaan esiinny. Halu tuomita eri tavalla ajattelevat ja taiteilijat kylähulluksi on taannut Lieksan muuttumisen sulkeutuneeksi, sisäänpäin lämpiäväksi ghetoksi, joista ulospääsyä on etsitty vuosisatoja itsemurhan keinoin. Toisaalta lieksalaiset pitävät itseään muita parempina, eräänlaisina viimeisinä mohikaaneina kaikkea sivistystä vastaan: sydän- ja verisuonitautitilastoissa Lieksa onkin maan kärkiluokkaa. Lieksalaisessa elämistavassa yhdistyy voimakas alkoholin ja päihteiden käyttö sekä lottoaminen. Lieksassa kaikki asiat jäävät keskeneräiseksi, puolitiehen. Lieksalaiset tinkivät kaikesta, jopa niin, että asuvat mieluummin hometaloissa kuin korjauttavat niitä, lisäksi lieksalaiset ovat ahneita rahalle. He eivät tosin tiedä kuinka rahaa hankitaan, eivätkä sitä, että se on käyttöä varten.

Lieksa yrittää olla erämaakaupunki kuten Kuhmo, mutta imagonrakentaminen on jäänyt kesken. Lisäksi Lieksa yrittää olla karjalaiskaupunki kuten Ilomantsi, mutta lieksalainen habitus ei sovi kansallispukuun ja tuohiperinteeseen. Kaiken lisäksi Lieksa on aikoinaan kulunut Kainuuseen, joten identiteettikriisi on ymmärrettävä (tai siis olisi jos lieksalaiset ymmärtäisivät asiasta jotain). Lieksalaiseen mentaliteettiin kuulu kiusanteko koko muulle maailmalle olemalla lieksalainen. Vaaleissa lieksalaiset äänestävät sitä puoluetta tai henkilöä, jonka he ajattelevat tehokkaimmin jarruttavan kaikkea päätöksen tekoon liittyvää. Lieksassa on Suomen ainoa Citymarket joka on (muiden pohjoiskarjalaisten mielestä) keskellä ei mitään.

Muutaman viime vuoden aikana Lieksaan on tullut yli neljäsataa maahanmuuttajaa, joista osa poikkeaa ihonväriltään peruslieksalaisista. Tämän ansiosta alkoholisoituneet ja muutenkin alakynnessä olevat keppanareppanat ovat saaneet lisää potkua elämäänsä. Ollaan sentään vähän parempia kuin nuo. Tästä huolimatta he tekevät kaikkensa saadakseen maahanmuuttajat pois Lieksasta. Tilannetta on vaikea käsittää, ellei tunne "beati pauperes spiritu"- sanontaa.

Lieksan ikävä etäispesäke, Koli, sijaitsee, täysin eri suunnassa kuin Lieksa, jonka seurauksena lieksalaiset joutuvat joka yhteydessä muistuttamaan epäilijöille, että Koli kuuluu edelleen Lieksaan. Kolin kaukainen sijainti onkin tarkoittanut, että kolilaisia on voitu riistää kautta historian ja jättää Kolin kehittäminen joidenkin muiden tehtäväksi. Kolilaiset tykkäävät asioida mieluiten muualla kuin Lieksassa ja ovat mielissään siitä, että Koli melkein kuuluu Kontiolahteen.

Elinkeinot ja talous[muokkaa]

  • Työttömät ja työmarkkinatuella elävät, liiton rahoilla lottoavat
  • Eläkeläiset, kansaneläkeen pohjaosalla kituuttavat
  • Muuten irtisanomista tai lomauttamista pelkäävät, eläkeputkea odottelevat
  • Kunnan tai valtion palveluksessa olevat
  • Yrittäjät ja muut toisten tarpeista elävät

Kaupunginosat[muokkaa]

  • Keskusta
Lieksalaisittain "kylä" - "lähettääkö kylälle". Periferian keskus sijoittuu yhden tien, Pielisentie, varrelle, jossa keskellä kylää on Citymarket eli Sittari eli Kitumarketti, Tokman-laatutavaran superparket, muutama kauppa, apteekki ja pankki.

Lieksalaisessa liikenne(kaaoksessa) on ripaus "eksriimmiä" ja "talavisovan henkkee". Väistämissääntöjä ei tunneta, vaan puolikuurot ja täysdementoituneet, mutta nykyaikaiset citymaasturiukot ajelevat miten sattuu. Muualta Lieksaan tulevan kannattaa muistaa, että Lieksassa oikealta tulevalla on päälleajo-oikeus. Kiertoliittymissä kuitenkin etuajo-oikeus on kovahermoisimmalla. Alussa tämä kaikki vähän pelottaa, mutta kyllä siihen tottuu muutamassa vuodessa. Tai sitten muuttaa takaisin sinne mistä tuli ja koettaa olla ajattelematta koko asiaa.

Pielisentietä on nyttemmin kunnostettu, tosin vain pätkissä aina sitä mukaa kun sossusta jää rahaa yli. Toinen suuntaiskaista poistuu ja tilalle tulee hienot parkkitaskut, joihin ei pääse isolla h-autolla. Tällä opetetaan lieksalaisia hankkimaan varojensa mukaisia eli pieniä autoja. Samoin "kontaktinottoa" häiritsevä keskikoroke poistuu jolloin osumatarkkuus liikenteessä paranee ja samalla saadaan myös lieksalaisille autopeltisepille ja -maalareille lisää töitä.

Tien remontti on valmis kesällä 2013, elleivät vandaalit tuhoa tai varasta tarvikkeita ennen sitä.

Kaikki on kallista, mitään ei kannata ostaa, eikä muuten juuri ostetakaan, paitsi Joensuusta, koska sieltä hankittuna kaikki on hienompaa kuin Lieksasta hankittuna. Näin siinäkin tapauksessa, että kyseessä olisi täsmälleen samanmerkkinen tavara. Muitakin alemmuuskompleksin ilmentymiä on havaittavissa.

Keskellä kylää on pieni parkkipaikka, Kären-parkki, jossa ammattikoulun pojat ja muut työttömät koijarit yrittävät polttaa rengasta ja ajella pillurallia. Pielisentie jakaantuu ala- ja yläkylälle niin, että Lieksan lehden konttuuri ja Pietun patsas ovat ala- ja Jätkänpatsas ja viinakauppa (Cittarissa) yläkylällä. Kaupungin (onneksi) ainut lukio on (vielä) keskustassa. Vähän kauempana sijaitsee Lieksan amk., entinen kauppaoppilaitos eli pilluliiteri, jossa lieksalaiset ekonomit harjoittelevat laskentatoimia.

Lieksan keskustaan on puuhattu 8- kerroksista tornitaloa jo muutaman vuoden. Ikävän takaiskun hanke sai kun kaavoittaja epäsi talosta pois pari kerrosta. Sittemmin ostajakandidaatit tai pikemminkin niiden puute on hoitanut loput kerrokset.

  • Merilä
Merilässä sijaitsee ala-aste keskellä ei mitään.
  • Partalanmäki
Suunnistettaessa keskustasta kohti Merilää sattuu matkalla pieni ylämäki, jota kutsutaan Partalanmäeksi. Partalanmäellä on kunnalliskoti, neukkutyylisiä kerrostaloja, muutamia rivitaloja (joista kukaan ei halua ostaa asuntoa) sekä homeomakotitaloja.
  • Rantala
Rantala on lieksanjoen toisella puolella sijaitseva ihmiskloaaki, jonka paras osa on Mähkön hautausmaa: siellä makaavat näet kuolleet lieksalaiset. Lisäksi Rantalassa sijaitsevat kaupungintalo, jossa kunnanisät juonivat manöövereitään, alaikäisten kansoittama ala-aste sekä vanha meijerin savupiippu.
  • Riihivaara
Yksityinen jäteasema, joka on nyttemmin avoinna vain tilauksesta - puhelinnumeron saat kyllä etsiä ihan itse. Riihivaaralla sijaitsee kylän paras (ainoa) hyppyrimäki, joka on yritetty kaataa, polttaa ja tuhota jo useiden sukupolvien ajan, mutta aina ne pystyttävät sen uudestaan. Lisäksi Riihivaaralla sijaitsi aikoinaan ampumarata, jossa aseenkäsittelyä saattoi käydä kokeilemassa. Sittemmin ampumarata siirrettiin Tainioon keskelle korpea, koska naapurien kissat saivat trauman pyssynpaukkeesta.
  • Rauhala
Kovat jätkät Lieksan keskustasta ja sivukyliltä käyvät toisen asteen opintojaan Lieksan Rauhalassa sijaitsevassa ammattikoulussa. Lisäksi Rauhalassa sijaitsee autogrilli.
  • Satama
Kirkosta eteenpäin jatkettaessa kuoppaisen tien päässä sijaitsee satama, jossa muutama soutuvene ja ruuhi. Lisäksi satamassa on grillikioski, josta voi ostaa lieksalaisittain harvinaisen hyvää sapuskaa.

Sataman tien varteen, siihen radan ja vanhan raatokentän väliin ollaan puuhaamassa siirtolapuutarhaa. Hanke on sillä lailla merkillinen, ettei se muistuta millään tavoin tyypillistä siirtolapuutarhaa. Kämpät ovat kai "mukamas" futuristisia, koska ilmeisesti ainoakaan seinä ei ole suora. Lieksassa tuollainen rakennustapa on ollut käytössä hamasta ajanlaskun alusta, koska lähin vatupassikauppa on Joensuussa. Ainoa todella futuristinen (future) seikka hankkeessa on kämppien hinnat. Ne ovat todella kaukaa tulevaisuudesta.

  • Surpeenvaara
Tunnetaan myös nimellä Supervaara. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva asutuskeskittymä ja tyytyväisten ihmisten kotipaikka. Täällä ihmisen haaveet saa ulottuvuuden, josta et ole aikaisemmin voinut kuvitellakaan.

Surpeenvaaralla käynti on useimmille traumatisoiva kokemus ja sen funktio on jäänyt kaikille epäselväksi.

  • Vehkakangas
Matalakattoisten homeomakotitalojen, räksyttävien koirien ja huonosti hoidettujen pihojen alue joka on entistä järvenpohjaa.
  • Pankakoski
Tämä pystyyn kuollut kyläpahanen on perilieksalaisen kateellisen, ahneen ja laiskuuteen taipuvaisen mentaliteetin ruumiillistuma. Nykyisin kaikki alle 70-vuotiaat ovat muuttaneet pois Pankakoskelta. Kylän keskusta muistuttaa entistä neuvostoliittolaista teollisuuskaupunkia tyhjine kerrostaloineen, betonikouluineen (lopetettu) ja kartonkitehtaineen. Tehdas onkin ainoa mainitsemisen arvoinen asia kylässä, tai ainakin oli siihen saakka, kun hyväuskoiset kyläläiset ahneuksissaan möivät tehtaan irlantilaisille smurffeille.

Rahoja ei ole kukaan nähnyt sen koommin ja tehtaan tuotanto jatkuu vain niin kauan kun Lieksan kaupunki pystyy takaamaan tappiollisen tuotannon kattamiseen tarvittavia lisälainoja. Tässä mielessä tehdas ja koko yhdyskunta tuo mieleen kreikkalaisen talousmallin. Kyläläisissä onkin herännyt epäilys siitä, onko smurffeja lainkaan olemassa. Tehtaan merkittävin saavutus ja kylän suurin nähtävyys on jonkun pariisilaisen teemahuvipuiston avajaisten kertakäyttöasian prototyyppi, jota säilytetään tehtaan porraskäytävässä. Astiaa ei kuitenkaan ole valmistettu Pankakoskella. Aikaisemmin Pankakoski oli täynnä päihdeongelmaisia tehdastyöläisiä, jotka rentoutuivat pieksämällä toisiaan pesäpallomailoilla silloin, kun humalaltaan sattuivat löytämään sopivan rantautumispaikan kesken kalastusreissunsa. Viikonloppuisin tapana oli kuitenkin yhdistää voimat ja käydä Lieksan keskustassa pieksämässä mahdollisimman paljon ihmisiä. Pankakoskelaisen kulttuuriperinteen mukaan kaikki kylälle saapuvat ulkopaikkakuntalaiset, etniset vähemmistöt yms. epäilyttävät henkilöt poltetaan elävältä roviolla.

  • Timitra
Kiinteistövälittäjien mukaan haluttu asuinalue, josta ihmiset kuitenkin muuttavat pois. Timitran Pärnävaaralla sijaitsee lieksalaisten hiihtohullujen talviurheilukeskus. Keskuksen erikoisuus on ensilumen latu, joka on päällystetty kivituhkalla.
Rahvaan omakotitalojen lisäksi Timitrassa sijaitsee ns. Timitran Linna, joka ei ole oikeasti mikään linna. Itse asiassa kysymyksessä on suuruudenhullun rajavartiolaitoksen aikoinaan rakentama valtava betonnimöhkäle, jota laitoksella ei ollut varaa ylläpitää.
Timitran länsiosassa on leirintäalue, jossa käy kesäisin asiakkaita, koska tie päättyy sinne. Talvisin asiakkaita on huomattavasti vähemmän, koska silloin tie päättyy tyhjälle pysäköintialueelle Pielisen rantaan.
  • Märjäjälahti
Märjähälahdella sijaitsee vastaanottokeskus jossa on yli 200 irakilaista pakolaista.
Irakilaiset ovat kutsuneet itseään Lieksan fiksuimmiksi.

Lieksan Viskiviikko[muokkaa]

Torvensoitto ja junttihuumori yhdistyvät jännittävällä tavalla joka vuonna heinä-elokuun vaihteessa järjestettävässä Lieksan Viskiviikko –tapahtumassa. Varsinainen "hulinapaikka" on Lieksan jäähalli (jota kutsutaan Vaskiareenaksi Vaskiviikon ajan), jossa muualta tulleet yrittäjät tarjoilevat virvokkeita torvensoittajaoppilaille sekä melun perusteella paikalle eksyneille, yleensä pyörää taluttaville lieksalaisille. Päivällä torvensoittajat töräyttelevät tavaratalon edustalla, kevyttä musiikkia, mitäpäs muuta, eikä se maksa mitään – joka ilahduttaa aina hintatietoisia lieksalaisia. Maksullisia ja vakavampia konsertteja järjestetään Kulttuurikeskuksessa ja kirkossa, mutta sinne ei lieksalainen kulttuurieliitti mene, ellei pankki tai paikallinen kyläkauppa tarjoa ilmaislippuja. Tapahtuman onnena ovatkin olleet valtion tukiaisrahat, ilmaiseksi soittavat torvensoittajat ja oppilasmaksut.

Ruunaan kosket[muokkaa]

Kuuluisa Neitikosken stopparikivi.
Neitikosken rantamaisemia.

Mikäli pitää viinan juonnista yksin erämaassa eikä arvosta suuria kalasaaliita, Lieksan keskustasta noin puolen tunnnin automatkan päässä Venäjän rajalle päin sijaitsee Neitikosken retkeilykeskus, josta lähtee (haja)polkuverkosto korpeen. Neitikoskessa ei kuitenkaan ole koskien kuohuntaa, jotka kannattaisi tulla katsomaan, vaan alueen ainoa merkittävä koski on Haapavitja. Haapavitja on kuitenkin asfalttiteiden ulottumattomissa ja liian kaukana huonokuntoisille lieksalaisille. Muut kosket Kattilakoski, Murrookoski, Siikakoski ja Paasikoski ovat vain pieniä kuohuja.

Eva Ryynäsen ateljee[muokkaa]

Paikallisen talttahirmun, Ryynäsen Eevan puupökkelöitä on nähtävänä jo kuolleen taiteilijan pihapiirissä. Taiteilijan töiden erikoisuutena on, että yhtään suoraa lautaa, kevythirttä tai melamiinia ei ole käytetty: kaikkiin lautoihin on taltta kaivertanut jälkensä. Pihapiirissä on myös nk. pirun torjunta patteristo, Paaterin kirkko, jossa erikoisuutena ovat nukkumista ajatellen epämukavat penkit, saranoita rasittavat raskaat ovet sekä liian monimutkainen alttaripöytä. Kansallispukuihin pakotetut opasneitoset puhuvat huonolla englannilla ja saksalla turisteille käsittämättömiä termejä ja lieksalaiset tuovat Helsingin sukulaisseurkut katsomaan taidetta. Vanhaa sumppia ja pullaa saa rahaa vastaan kahviosta.

Taiteilijalato[muokkaa]

Tämä rakennus on ilmeisesti vuonislahtelaisten lahja suurelle pojalleen Heikki Turuselle ja edesmenneelle puunveistäjälle. Ulkopuoliset, ilkeät ihmiset hymähtelevät ja hymyilevät vaivautuneesti koko asialle. Mitä se heille kuuluu mitä omavarainen Vuonislahti tekee yhteiskunnan varoilla.

Lieksa kirkko[muokkaa]

Vuonna 1979 poltetun kirkon tilalle rakennettiin helsinkiläisarkkitehtien innoittamana vuonna 1982 Tampereen jäähallia irvokkaasti muistuttava kirkko kaupungin vetelään jokitörmään. Kirkon vuotava ulkokatto on hapettunutta kuparia ja sisäkattoa katsellessa tulee pää vain kipeäksi. Alttaritaulua ei tietenkään ole ja urut soivat epävireisesti – ja sekös on innostanut kourallista mummoja veisaamaan sunnuntaisin herra Jeesusta kirkossa.

Patvinsuon kansallispuisto[muokkaa]

Koitereen pohjoispuolella sijaitsee turvetuotantoon kelpaamaton suopahanen, Patvinsuo. Suon biodiversiteetti on lieksalaisille käsittämätön miljoonine paarmoineen, hyttysineen ja suokasveineen, joita ei tunnista kuin luontokirjojen avulla, jos niinkään. Alueella on (haja)polkuverkosto, jossa liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla. Kännykän kuuluvuudessa esiintyy mukavia katvealueita, joiden varjossa on mitä ihanteellisinta keskittyä tavoitellakseen ykseyttä luonnon kanssa, tai ainakin läiskiäkseen hyttysiä päiviltä. Jotkin lieksalaiset luontoihmiset jaksavat olla vielä innostuneita muutamasta karhusta ja sudesta, joita ei ole yrityksistä huolimatta saatu lahdatuksi hakkuutyömaiden tieltä. Karhut ja muut mörri-möykyt ovat kaikonneet jo kauan ennen pitkospuiden rakentamista Patvinsuolta, mutta niiden kuviin voi törmätä iloisesti kallellaan olevissa opastauluissa. Puistoa kiertävät huonokulkuiset autotiet, joissa auton pohjan saa helposti ja edullisesti kätevän tuuletusaukon. Lintutorneista ei ole havaittu elävää toimintaa tällä vuosituhannella, mutta maastotakkiin pukeutuneelle citybongarille tornit ovat tuoneet lisää katu-uskottavuutta, mikäli sitä on mahdollista heille hankkia.