Leipuri Hiiva

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leipuri Hiiva
The Baker.jpg
Koko nimi: Herkko Alvar Hiiva
Syntymäaika: 7. maaliskuuta 1874
Syntymäpaikka: Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola
Uskontokunta: Pastafarismi
Kuolintapa: Söi liikaa hiivaa sisältävän taikinanpalasen, joka hänen vatsassaan paisui liian isoksi (mahalaukun räjähtäminen).
Hiusten väri: Lähes aina hatun peittämät, arvellaan mustiksi.
Saavutukset: Tuhansien ihmisten tukehduttaminen liialla taikinamäärällä.
Miksi mainitaan
Hikipediassa:
Historian kannalta tärkeä sarjamurhaaja
Pilkkanimet: "Hiivamies", "Ah Herkko!"
Wikipedia-logo-en.png
Bruuu-hhuuu-hu-uttokansantulo! Wikipedian niin kutsutut "asiantuntijat" eivät ole kirjoittaneet tästä aiheesta (vielä) yhtään mitään!


”Työnnän pullat uunihin...”

~Mainos Playboy-lehdessä

”Leipuri Hiiva, hän asuu Kumputiellä!”

~Yksityisagentti

Leipuri Hiiva, koko nimeltään Herkko Alvar Hiiva, on 1900-luvulla pääasiassa Suomessa, Venäjällä ja Virossa riehunut sarjamurhaaja ja naistenmies, joka tuli tunnetuksi erikoisesta tavastaan tappaa uhrinsa tukehduttamalla heidät itse suunnittelemillaan resepteillä. Hän teki pääasiassa pullia ja patonkeja, jotka uhrin nielaisemina tappoivat tämän / laittoivat sairaalakuntoon. Nämä vain vakavasti vahingoittuneet uhrit kuolivat lopulta tohtorien toimesta, luultavasti hoitovirheisiin. Leipuri Hiivan kotia on epäilty sijainneeksi Kumputiellä.

Elämä[muokkaa]

Leipuri Hiivan lapsuus oli hyvin rankkaa aikaa tälle. Hänen isänsä oli leipuri ja äitinsä naistenmies, joten hän sai huonoja vaikutteita. Kun hänet viimein erotettiin koulusta, isä ja äiti hylkäsivät Hiivan ja tämä joutui orpokotiin, jossa hän tapasi silloiset rikostoverinsa Tuomas Veturin sekä Kondiittori Jauhon. Yhdessä nämä kolme suunnittelivat kaikenlaisia reseptejä ja näiden leivosaseiden kuljetustapoja, muiden kiusaksi. Kun sitten Leipuri Hiiva aikuistui, hän päätti perustaa leipomon. Aluksi tämä leipomo oli vain täysin harmiton vapaa-ajan bisnes, jonka oli tarkoitus peitellä esim. pankkiryöstöjä. Mutta kun Hiiva kyllästyi siihen, että hän joutui syöttämään lihavia lapsia sillä aikaa, kun hänen toverinsa syöttivät säästöpossujaan, päätti hän kostaa koko ihmiskunnalle.

Rikollinen ura[muokkaa]

Leipuri Hiiva kokeili monia erilaisia reseptejä, jotka aluksi vain tekivät hieman kiusaa uhrille (hyvänä esimerkkinä kumiperuna). Myöhemmin hän eteni "ärsyttävimpien torveloiden" kiduttamiseen, joista jotkut avautuivat tekemään itsemurhan (hyvänä esimerkkinä korviin ajautuvat miniradiot, joissa Justin Bieberin levy). Kun hän tuli tarpeeksi katkeraksi, hän rupesi tappamaan ihmisiä omin käsin. Hän saattoi esimerkiksi syöttää ihmisille pommipullia ja granaattiomenoita. Joskus hän piilotti patongin sisälle veitsen.

Kertaakaan poliisi ei saanut Hiivaa pidätettyä tai edes tajunnut, että kyseinen henkilö voisi olla syypää. Poliisit sen sijaan kyllä pidättivät Luikuri Siika -nimeä kantavan supersankarin, joka ilmeisesti oli Hiivan kanssa jossakin salaliitossa. Siika toetenkin kanteli Hiivan aikeista, mutta pikkulinnut lauloivat ja Hiiva ymmärsi lopettaa asetehtailun, kunnes poliisit olivat käyneet.

Kuolema[muokkaa]

Leipuri Hiivan kuolema oli hyvin dramaattinen, eikä siitä kerrota mitään kenellekään. Tai kerrotaan, mutta ei sitä ainakaan olla kuvattu tai tallennettu kameralla. Leipuri Hiivalla oli tuohon aikaan nimittäin kehnot oltavat ja oli myös todella köyhä, joten hän palkkasi jonkin journalistin kirjoittamaan ylös hänen tarinaansa. Journalisti oli tosin köyhyyden takia melko nuori pojankloppi, joka kuoli ahneuksissaan halutessaan maistaa Hiivan taikinaa. Hiivan kuolemaa ei olisi saatu kirjoitettua ylös, ellei eräs nimeltämainitsematon yksityisagentti olisi vakoillut häntä.

Kaikki kävi vuonna 1946. Hiiva oli jo vanha ja poti heikkolaatuista dementiaa. Hän leipoi kaksi palloa taikinaa: Toinen oli syötäväksi hänelle itselleen ja toinen sisälsi niin paljon hiivaa, että syödessä ja mahalaukkuun joutuessa se paisuisi viisinkertaiseksi. Näiden pallojen leipomisen jälkeen Hiiva meni suihkuun, ja takaisin tullessaan popsi tietysti väärän pallon. Hänellä oli vähän aikaa voimakkaita vatsakipuja, kunnes lopulta tarjoillessaan asiakkaalle tätä vaaratonta taikinanmötikkää, hänen vatsalaukkunsa räjähti. Leipuri Hiivi haudattiin kaikessa hiljaisuudessa lähimmälle hautausmaalle.

Lastenlaulu[muokkaa]

Peittääkseen kaamean totuuden tästä ihmisestä viranomaiset palkkasivat jonkin senaikaisen runoilijan kätkemään tämän uran lastenlauluun. Sanat menevät jotensakin näin:

Työnnän pullat uunihin,[1]
vedän valmiit takaisin, näen piipusta kun savu kohoaa.[2]
Leipuri Hiiva, hän asuu Kumputiellä[3]
Ja pullat, kaakut leipoo siellä[4]
Näen piipusta kun savu kohoaa[5]

~Lastenlaulu

Laulun sanoma[muokkaa]

  1. Leipuri Hiiva oli myös naistenmies.
  2. Lapsista hän ei erityisen paljon pitänyt...
  3. Tämän visersi eräs yksityisagentti poliisille.
  4. Tästä olettekin jo lukeneet.
  5. Leipuri Hiiva myös tupakoi paljon.

Katso myös[muokkaa]