Lauri Ingman

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lauri Ingman
LauriIngman.jpg
Tuplapääministeri
vallassa 1918-1919 ja 1924-1925
edeltäjä Juho Kusti Paasikivi
seuraaja Antti Tulenheimo
syntyi 30. kesäkuuta 1868
Teuva
kuoli 25. lokakuuta 1934
Turku
puolue Kokoomus

Lauri Arla Johannes Ingman (30. kesäkuuta 1868 Teuva – 25. lokakuuta 1934 Turku) oli Helsingin yliopiston traktorimekaniikan professori, arkkipiispa ja kokoomuslainen poliitikko, joka oli kaksi kertaa pääministerinä. Hän ehti käydä hieman ennen ensimmäisen maailmansodan valomerkkiä Saksanmaalla flirttailemassa Hessenin prinssille luvaten tälle Suomen kruunua, mutta tuli lopulta tylysti torjutuksi.

Tunnetuimmaksi hän tuli vetäydyttyään poliittiselta uraltaan ja perustettuaan maitotuotteita valmistavan Oy Ingman Ab:n. Ingmanin elämäntyöhön löyhästi pohjautui Marvelin 60-luvulla julkaisema, varsin lyhytikäinen Ing-Man -supersankari.

Kaksipäinen ministeri[muokkaa]

Ingmanin I hallitus toimi marraskuusta 1918 huhtikuuhun 1919 ja Ingman II - Kloonien hyökkäys toukokuusta 1924 maaliskuuhun 1925. Jälkimmäisessä hän toimi myös kalastusministerinä.

Ensimmäistä hallitustaan Ingman johti suhteellisen rennosti. Hän ratsasti hevosellaan töihin Yliopistokadulle yleensä umpihumalassa, laulellen rivoja marssilauluja ja kansallismielisiä viisuja. Puheenvuoronsa hän avasi usein huutamalla: "Härpätirällää, kaverit! Eiköhän tämä jo riittänyt yhdelle päivälle!"

Toisen hallituksensa aikaan Ingman kärsi maksavaivoista ja joutui jättämään viinakset vähemmälle. Selvin päin hän oli melkoisen kärttyinen mies, ja kokoukset päättyivät muutaman kerran rempseään nyrkkitappeluun. Helmikuussa 1925 Ingman toi istuntoon mukaansa sorkkaraudan, ja päätyi pieksemään sillä sisäasiainministeri Antti Tulenheimon henkihieveriin. Tulenheimon hallitukseen maaliskuussa 1925 Ingmanilla ei enää ollut asiaa. Hän ryhtyi pian harkitsemaan politiikasta vetäytymistä.

Jugurttipiispa Ingmanin nousu ja tuho[muokkaa]

Poistuttuaan politiikasta Lauri Ingman aloitti viilin valmistuksen ja myi sitä Helsingin Kauppatorilla. Ingmanin liiketoiminta kehittyi suotuisasti ja hän perusti viilin valmistusta varten oman maatilan Teuvaan. Viilin ohella Ingman alkoi valmistaa jogurttia ensimmäisenä Suomessa. Oy Ingman Ab perustettiin virallisesti vuonna 1929. Alkoholi alkoi olla taas kuvioissa mukana, ja leppoisa jogurttikauppias laajensi pian markkina-aluettaan Helsingin ulkopuolelle. Iskelmälaulaja Matti Eskon isä, liikemies Pellervo Eskonniemi, lyöttäytyi yhteen Ingmanin kanssa ja luotsasi yritystä pidempien juopotteluputkien aikana.

Vuonna 1930 Ingman julkaisi teoksen "Le mouvement anticommuniste des paysans de Lapua en Finlande". Kirjaa myytiin tiettävästi alle viisi kappaletta, joista ainakin neljä meni Ingmanin äidille. Samana vuonna hänestä tuli myös Arkkipiispa. Arkkipiispana Ingman ei ollut kummoinenkaan, ja hän herätti hienoista kohua kirkkopiireissä Vanhan Testamentin tulkinnoillaan, muunmuassa väitteillään että Jumalan tahdosta kunnon Kristityn tulisi syödä jogurttia, piimää ja viiliä päivittäin.

Ollessaan liikematkalla Turussa 25. lokakuuta 1934 Ingmanin maksa viimein mosahti. Hänet haudattiin Teuvalle perheen sukuhautaan. Yritystä siirtyi luotsaamaan Ingmanin äpäräpoika Kurpo Huranen. 2000-luvulla yhtiön kaappasi ruotsalainen Arla.

Knoppitietoa[muokkaa]

  • Osa Antti Tuiskun balladeista on omistettu Lauri Ingmanille
  • Valkokaartin riveissä taistellut Ingman lahtasi yli 30 punakaartilaista, ja teki näiden kalloista tuhkakuppeja. Vuonna 2001 kolmen tällaisen tuhkakupin kokoelma myytiin huutokaupassa 120 Eurolla.
  • Joulukuussa 1932 Moskovassa vieraillessaan Ingman huljutti kulkusiaan Punaisella torilla ja toivotti ohikulkijoille onnellista vappua. Tämän provokaation katsotaan vaikuttaneen osaksi Stalinin päätökseen Suomeen hyökkäämisestä 1939.
  • Renny Harlin kertoi 7 päivää -lehden haastattelussa aikeistaan tehdä kokoillan elokuva Ingmanin elämästä ja urotöistä Suomen sisällissodassa. Pääosaan on kaavailtu Jope Ruonansuuta, ja elokuvan nimeksi tulisi "Härpätirällää! Lauri Ingman 1868 - 1934".