Kyösti Kallio

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Kyösti Kallio.


Kyösti "Köpi" Kallio
KKallio.jpg
Kyösti Kallion viikset kärsivät vauroita Neuvostoliiton pommitettua niitä joulukuussa 1939.
Suomen presidentti
vallassa 19371940
edeltäjä Pehr Evind Svinhufvud
seuraaja Risto Ryti
syntyi 10. huhtikuuta 1878
Ylivieska
kuoli 19. joulukuuta 1940
Helsingin rautatieasema
puolue Maalaisliitto
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Helsingin tunnetulle kaupunginosalle annettiin nimi Kallio, koska kyllin moni asukas ei osannut kirjoittaa Svinhufvudia oikein?

Kyösti Kallio (alk. Gustaf Kalliokangas[1], 18781940) oli Suomen tasavallan neljäs presidentti ja erittäin hieno mies. Hän oli Suomen presidenteistä ensimmäinen, joka erosi virastaan kesken presidenttikauden. Kallion aloittama muotivillitys jatkui, sillä hänen molemmat seuraajansa Risto Ryti ja Mannerheim päätyivät myös eroamaan, kuten Urho Kekkonenkin myöhemmin. Lyhyeksi jääneestä virkakaudestaan huolimatta Kalliolla oli melkoinen profiili. Tämä johtuu hänen naurettavan pitkistä viiksistään.

Elämä ja ura[muokkaa]

Luulit ehkä, että Ståhlberg oli tylsä mies. Väärin luultu. Ståhlberg oli varsinainen raikulipoika verrattuna Kallioon. Kallion elämä ennen presidentiksi tuloa kului valtiopäiväedustajan, senaattorin, ministerin ja pääministerin tehtävissä sekä viinan kiroista saarnatessa ja virsiä veisatessa. Kaikkein huomionarvoisin episodi Kallion varhaisemmalla poliittisella uralla on piiloutuminen sängyn alle punaisessa Helsingissä 1918. Toisaalta Kallio kannatti parlamentarismia, vastusti kuningashankkeen kannattajia ja halusi edistää kansallista sovintoa,[2] joten hän oli tosiaan hieno mies kaikesta huolimatta.

Presidenttinä[muokkaa]

Kallio valittiin presidentiksi valitsijamiesvaalilla 1937. Vaalitaistelu ratkesi lopulta kirjaimellisesti karvan mitalla, kun toisella kierroksella päädyttiin mittaamaan ehdokkaiden viiksien pituus. Kallion viikset olivat tuolloin tuuheimmillaan, joten hän voitti helposti. Lopullinen mittaustulos oli seuraava:

  1. Kallio: viiksien yhteenlaskettu pituus 177 cm
  2. Svinhufvud: viiksien yhteenlaskettu pituus 104 cm
  3. Ståhlberg: viiksien yhteenlaskettu pituus 19 cm

Kallio oli juuri niin joviaali ja mukava kuin raivoraittiit, syvästi uskonnolliset pohjalaistalonpojat yleensäkin. Hän aloitti Suomen politiikassa pitkään jatkuneen yhteiskuntaryhmien välisen liiton, kähminnän ja poliittisen hyvä veli -pelin nimittäessään maan historian ensimmäisen punamultahallituksen. Ikävä kyllä hänen presidentinuransa tarjosi suurempia poliittisia ja sotilaallisia haasteita kuin mitä hänen viiksensä olivat valmiita kestämään. Syyskuun ensimmäisenä päivänä 1939 Euroopassa puhkesi harmillinen kahakka, kun saksalaiset halusivat lainata Puolalta vähän ruoka-aineksia lähestyvää Oktoberfestiä varten. Neuvostoliitto esitti Virolle, Latvialle, Liettualle ja Suomelle rauhantahtoisia neuvotteluja. Neuvostoliitto halusi siirtää Suomen rajaa Leningradin tietämillä kauemmas länteen, mutta vastineeksi tarjottu kattilallinen lanttuviinaa ei kelvannut Kalliolle eikä maan poliittiselle johdolle. Neuvostoliitto vimmastui tästä provokaatiosta, ja kun vielä Mainilan rajanylityspaikalla 13 neuvostosotilasta kuoli kompastuttuaan tienreunasta pilkistävään männynjuureen, Puna-armeija ilmoitti marraskuun lopulla vapauttavansa Suomen. Kallio oli vielä ennen sotaa pannut diplomaatintaitonsa peliin ja matkustanut Tukholmaan neuvottelemaan muiden Pohjoismaiden valtionpäämiesten kanssa kiristyvästä tilanteesta. Tanskan Kristian X, Norjan Haakon VII ja Ruotsin Kustaa V vakuuttivat Kalliolle, että tämä oli ”erittäin kunnollinen talonpoika” ja antoivat Suomelle tukensa lähettäen Kallion mukana rasiallisen teeleipiä kotimatkalle.

Antaessaan valtioneuvostolle valtuudet allekirjoittaa Moskovan rauhansopimus maaliskuussa 1940 Kallio lausui seuraavat sanat:

Kuivettukoon käteni, joka tällaisen paperin on allekirjoittanut.

Aina Jumalaan luottaneen Kallion toive toteutui yllättävän nopeasti, sillä jo kesällä hän sai halvauksen ja päätti erota tasavallan presidentin virasta. Presidentti piipahti Helsingissä joulukuun 19. päivänä ja sai eron irtisanoutumisajan palkan kera. Hän suunnitteli ostavansa rahoilla piimää Nivalan keskustasta, muttei ikinä päässyt kotiin saakka. Kalliolle tuli kiire rautatieasemalle, sillä hänen junansa oli jo lähdössä. Vaikka marsalkka Mannerheim ja adjutantit ottivat Kallion kapsäkit kantaakseen, ei seurue ehtinyt ajoissa Helsingin rautatieasemalle, vaan myöhästyi minuutin junan lähdöstä. Kallio kuoli asemalle silkkaan harmistukseen, sillä hän tiesi, että Kaisan laittama perunamuusi jäähtyisi. Kallion eron ja kuoleman jälkeen vuoden 1937 valitsijamiehet kokoontuivat uudelleen illanviettoon ja valitsivat presidentiksi pääministeri Risto Rytin, jonka viiksien koettiin parhaiten vastaavan Suomen tarpeita uusissa poliittisissa oloissa. Ryti kunnioitti Kallion muistoa käymällä Nivalassa ja tuomassa rouva Kallion jäähtyneen perunamuusin Kansallismuseon kokoelmiin.[3]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kallio vaihtoi etunimensä Kyöstiksi korostaakseen romanijuuriaan.
  2. Kansallista sovintoa Kallio halusi vahvistaa kieltämällä alkoholin, sillä hän havaitsi useissa Maalaisliiton puoluekokouksissa sen tekevän ihmisistä väkivaltaisia.
  3. Myöhemmin liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov söi muusin ja sai pahan ummetuskohtauksen.
Finland coa.png edeltäjä:
Pehr Evind Svinhufvud
Suomen tasavallan presidentti
19371940
seuraaja:
Risto Ryti
Suomen presidentit
Finland coa.png K. J. Ståhlberg - Lauri Kristian Relander - P. E. Svinhufvud - Kyösti Kallio - Risto Ryti - C. G. E. Mannerheim - J. K. Paasikivi - Urho Kekkonen - Mauno Koivisto - Martti Ahtisaari - Tarja Halonen - Sauli Niinistö
Shemale.jpg Tämä henkilöä käsittelevä artikkeli kaipaa tukevampaa ruokavaliota.
Voit auttaa Hikipediaa syöttämällä artikkelin henkilölle lisäkiloja.