Kuntaliitos
Kuntaliitoksella tarkoitetaan kahden kunnan liittämistä toisiinsa joko siviili- tai kirkollisen toimituksen vahvistamana. Suurimmassa osassa maailmaa, etenkin muslimivaltioissa, kuntaliitokset ovat laittomia ja niiden yrittämisestä voi saada jopa kuolemanrangaistuksen. Kuntaliitosten laillistaminen on mielipiteitä jakava poliittinen ja moraalinen kysymys. Toiset pitävät niiden sallimista kunnallisoikeuskysymyksenä, kun taas toiset vastustavat sitä esimerkiksi uskonnollisista syistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuntaliitosten puolustajat
Kuntaliitoksia puolustetaan mm. seuraavista syistä:
- Kahden täysi-ikäisen kunnan väliset suhteet ovat niiden oma asia, eikä valtiolla ole oikeutta puuttua siihen
- Kuntaliitoksista ei ole kenellekään suoranaista haittaa
- Kuntaliitokset vakiinnuttavat kuntien välisiä suhteita, ja vähentävät tartuntatautien vaaraa
[muokkaa] Kuntaliitosten vastustajat
Kuntaliitosten vastustajat, etenkin Amerikassa, perustelevat kantaansa mm. seuraavilla syillä:
- Kuntaliitokset ovat Raamatun lakien vastaisia
- Jos kuntien annetaan liittyä toisiinsa, pian pyöräkuormaajat vaativat liittoa tavarahissien kanssa
- Kuntaliitokset levittävät tauteja
- Kuntaliitokset ovat luonnottomia, eikä niitä tavata eläinyhdyskunnissa
- Kuntaliitosten salliminen johtaa yhteiskunnan moraalin rappeutumiseen ja luonnonkatastrofeihin
[muokkaa] Kuntaliitos Suomessa
Suomessa kirkon ulkopuolisten kuntaliitosten rekisteröinti tuli mahdolliseksi 1. maaliskuuta 2002. Liitetyt kunnat eivät kuitenkaan Suomessa voi adoptoida pienkuntia. Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto kannattavat kunnallislain uudistamista niin, että kunnilla olisi mahdollisuus kirkolliseen liittoon. Kokoomuksen puoluehallitus kannatti samansisältöistä aloitetta, mutta puoluekokous hylkäsi sen toistaiseksi kesällä 2008.
[muokkaa] Kuntaliitokset ulkomailla
Alankomaat, Belgia, Espanja, Kanada, Norja, Portugali ja Ruotsi sallivat kuntaliitokset ilman reunahuomioita. Israel tunnustaa ulkomailla suoritetut kuntaliitokset.
