Kultakala

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kultakala eli aurum piscis on karppikala, joka elää enimmäkseen puroissa, joissa ja lammissa. Väriltään se on keltainen ja kiiltävä, ja se on yksi maailman arvostetuimmista ja tunnetuimmista kalalajeista. Lemmikiksi tuotuna se elää usein maljakoissa, turvaholveissa ja koristelammissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö

Kultakalalla on luonnossa pyöreä, jopa kimpalemainen muoto, johon kiinnittyvät evät. Jalostuksen tuloksena kala on muuttunut harkkomaiseksi ja kooltaan isommaksi ja sen evät ovat lähestulkoon kadonneet. Väriltään se on keltainen, mutta jalostus on tuottanut monia muitakin lajeja, kuten puna-, viher- ja valkokultakalan. Koko vaihtelee huomattavasti kasvupaikan mukaan, mutta jalostettujen lajien koko on vakiintunut muutamaan kiloon, kun luonnonolojen kalan paino alkaa muutamasta kymmenestä grammasta. Se on myös suhteellisen pehmeä moniin muihin kaloihin verrattuna, mutta vastaavati painoltaan moninkertaisesti monia kaloja painavampi, joka vaikeuttaakin maallikon päättelyä siitä, onko lemmikkifisu ylipainoinen vai vain muuten tyhmä.

Kalan arvoa kaupassa määritellään yksiköllä karaatti, jolla määritellään kalan puhtautta. Täysi puhtaus on 24 karaattia, josta se sitten laskee lineaarisesti kalan veren puhtauden laskiessa.

[muokkaa] Esiintyminen

Kultakaloja esiintyy eniten Aasiassa, Oceniassa, Afrikassa kuin Amerikassakin. Kansainvälisestä esiintymisestään huolimatta se on hyvin harvinainen, ja sitä metsästetään runsaasti kaikissa näistä paikoista. Lupaava kultakalakanta saattaakin saada aikaan niinsanotun kultakalaryntäyksen, jossa kaikenmaailman onnenonkijat, kalanonkijat ja mahonkijat pyrkivät parhaimmille kalastuspaikoille napatakseen komeimmat kalayksilöt. Kultakalaryntäykset ovat kuitenkin lyhyitä ja kalastajien kanta laskee nopeasti takaisin järkevälle tasolle.

Suomessa kultakalat ovat esiintyneet Sodankylässä, Kittilässä, Orivedellä, Raumalla ja Huittisissa, joka sitten onkin ainoa syy vierailla näissä takapajuloissa. Lapissakin kultakaloja on esiintynyt ja näissä kalastuskulttuuri on jo niin vanhaa, että siitä on jo tullut legenda.

Kala kestää hyvin erilaisia kemikaaleja ja myrkkyjä, mutta kärsii huomattavasti, jos ui veteen teollisuussaasteiden mukana päässeeseen kuningasveteen tai klooriin. Muut hapot eivät sen evon kovettamiin suomuihin tepsi.

[muokkaa] Kalastus

Monikäyttöisyytensä ja arvokkuutensa vuoksi kultakalan kalastus on hyvin yleistä, mutta myös haastavaa ja resursseja vaativaa. Monille yhdenkin kultakalan omistaminen on suuri juttu, mutta suorastaan jättimäinen siitä tulee, jos kala on napattu itse. Kultakalan nappaaminen saattaakin aiheuttaa vakavaa kusipäistymistä. Intoa lisää myös se, ettei kultakala menetä arvoaan edes sodan aikana, vaan sen arvo on aina korkea. Viimevuosina sen arvo on itseasiassa ollut nousemaan päin, eikä kulinaristien kultakalan himoon näy loppua.

Kultakalan kalastukseen vaaditaan kalan suuren elopainon vuoksi erityiset välineet, joihin kuuluvat muunmuassa köysi, hakku, yltiöoptimismia, vaskooli ja kohtuullinen värinäkö. Suomessa kultakalan kalastusta on harrastettu jo vuosia, enimmäkseen Suomen Lapissa. Lapin kalastus on kuitenkin suurimmalle osalle kalastajista harrastepohjaista ja kyse on enemmäinkin virkistäytymistoiminnasta, kuin vakavati otettavasta työstä (jos siitä nyt vakavastiotettavaa mitenkään saa). On kuitenkin muutamia idiootteja kalastajia, joille kultakalan kalastus on sivu- tai jopa päätoimi ja joiden elinkeino riippuu kalan kurssista. Nämä kalastajat käyttävät parempia koneellisiä välineitä ja saavatkin huomattavasti enemmän saalista harrastelijaan verrattuna. Vuosittain kalastajat nostavat Lapin tuntureiden puroista parisen kymmentä kiloa, joka kalastajien määrälle jaettuna kertookin, mistä kaikki nämä rappioalkoholistit saavat resurssinsa ympärivuotiseen känniinsä.

[muokkaa] Katso myös

Kalalajit
Hyvät: Ruutana - Karppi - Toutain - Ahven - Made - Kalapuikko - Kampela - Kuha - Kultakala - Lohi - Valas - Silakka
Epäilyttävät: Lipeäkala - Sampi - Muikku - Monni - Lahna - Suutari - Säyne - Törö - Mutu - Sorva - Rasvakala - Hauki
Pahat: Salakka - Turpa - Vimpa - Siika - Särki - Pasuri - Piraija - Kivisimppu - Vastarannan kiiski - Hai - Härkäsimppu
Luontaiset viholliset: Ihminen - Teollisuus - Kalastajat - Kapitalismi - Mafia - Venäjä
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä