Kristoffer Kolumbus

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä artikkeli on kouluesimerkki siitä, miltä hyvä sivu voi näyttää. Tee näin.
Kristoffer Kolumbus
Cristobal colon.jpg
Koko nimi: Cristóbal Colón
Syntymäaika: 1451
Syntymäpaikka: Genova
Uskontokunta: katolilaisuus
Kuolintapa: kuoli katkeruuteen 1506
Hiusten väri: vanhemmiten harmaa
Saavutukset: ei löytänyt Intiaa, toi tupakan ja kupan Eurooppaan
Miksi mainitaan
Hikipediassa:
huvin vuoksi
Pilkkanimet: Toffe, peräkammarin amiraali, Intian löytäjä

Kristoffer Kolumbus (n. 14511506), espanjaksi Cristobal Colón, oli Espanjan palveluksessa ollut italialainen löytöretkeilijä, amiraali ja kaikkien aikojen surkein suunnistaja. Hän ei pystynyt navigoimaan tietään ulos edes navetan ovesta ilman ulkopuolista apua, mutta silti hänelle annettiin Espanjan suurimman löytöretkihankkeen johtajuus 1400-luvun lopulla. Hän oli koettanut saada hankkeelleen tukea ja rahoitusta eri maiden kuninkailta mutta ei saanut munaansa seisomaan kuin vasta Espanjan kuninkaan edessä. Tästä julkeasta mutta toimivasta tempusta kuningas ihastui ja myönsi tarvittavat resurssit. Kolumbukselle annettiin tehtäväksi purjehtia Intiaan. Kuka tahansa normaalijärkinen ja tavallinen tätä tehtävää suorittava henkilö suuntaisi Espanjasta itään, mutta ei Kolumbus. Koska hän oli nörtti, hän halusi tehdä kaiken eri tavalla kuin muut. Hän lähti itsepäisesti ja tosiasioista piittaamatta purjehdukselle länteen. Kolumbusta pidettiin tästä syystä yleisesti koko renessanssin suurimpana törppönä.

Sisällysluettelo

Matkat

Kolumbus ei kuitenkaan ollut löytöretkiprojektin ainut vähemmän terävä osapuoli; Espanjan kuningaspari lähetti hänet matkaan kolmella laivalla tehtävänään valloittaa Intia. Heille ei tullut mieleen, että Intia on melko suuri ja että sen valloittamiseen tarvittaisiin ehkä enemmän kuin kolme pientä laivaa ja 350 miestä. Kuningasparin mielestä tämä määrä riittäisi kuitenkin mainiosti. Lisäksi Kolumbuksen piti kastaa kaikki intialaiset kristinuskoon ja tuoda matkaltaan Pyreneiden kokoinen kasa kultaa ja mausteita. Aikaa kaikkeen tähän Kolumbukselle annettiin kymmenen kuukautta. Kolumbus siis oli kaikkien projektipäälliköiden ja IT-konsulttien esi-isä - hänen piti riittämättömässä ajassa yrittää vajavaisin resurssein motivoida haluttomat aikaansaamaan mahdottomia, että kyvyttömät olisivat tyytyväisiä.

Kaikkien suunnattomaksi ällistykseksi ja huvittuneisuuden aiheeksi Kolumbus otti tehtävän vastaan luottaen omiin maantieteellisiin teorioihinsa, joiden mukaan paikkaan X pääsee nopeiten, jos lähtee täsmälleen vastakkaiseen suuntaan. Teoriansa tueksi Kolumbus esitti kokeen kananmunalla. Hän löi munan pöytään, jolloin se meni rikki. Mikä oli todistettava. Mutta ainakin se pysyi pöydällä keikahtamatta.

Ensimmäinen matka

Kolumbus lähti elokuun kolmantena 1492 laivojensa Santa Marian, Pintan ja Niñan kanssa kohti länttä löytääkseen Intian. Koska hän oli navigoijana todella syvältä, päätyivät laivat ensin etelään Kanarian saarille. Kolumbus ilahtui matkan lyhyydestä luullen saapuneensa jo Intiaan. Noustessaan maihin saarille hän kuitenkin huomasi, että saksalaiset turistit ja laittomat afrikkalaissiirtolaiset olivat jo valloittaneet ne. Kolumbus palasi Santa Marialle nolona ja otti uuden kurssin jälleen kerran päin helvettiä. Hän päätti takiloida Niñan uudelleen, ettei se jäisi muusta retkikunnasta jälkeen.

Laivat harhailivat päämäärättä Atlantilla odottaen, että maata tulisi näkyviin. Matkan pituus pakotti Kolumbuksen tarkistamaan laskelmiaan, joiden mukaan Atlantin valtameren leveys olisi 200 kilometriä. Lopulta 12. lokakuuta 1492 maata tuli viimein näkyviin ja Kolumbus nousi maihin pikkuruiselle saarelle julistaen koko Intian Espanjan omaisuudeksi. Hän kohtasi paikallisia asukkaita, joita kutsui intiaaneiksi ja yritti saada lisätietoja lähialueesta. Löytöretkeilijä joutui kuitenkin perääntymään takaisin laivalleen, kun alkuasukkaat yrittivät myydä hänelle lomaosakkeita saareltaan. Kolumbus purjehti saaren ympäri ja päätteli, että Intia olikin paljon pienempi kuin mitä hän oli luullut. Intia ei myöskään vaikuttanut aivan niin rikkaalta kuin mitä Euroopassa kerrottiin; hän oli saanut alkuasukkailta vain kourallisen tupakanlehtiä. Tästä alkoi Euroopan ja Amerikan alkuperäisasukkaiden vaihtokauppa: Te antaa meille influenssa ja isorokko, me antaa teille keuhkosyöpä ja syfilis.

Kolumbus onnistui eksymään Kuuban rannikollekin ajettuaan ensin karille Haitin edustalla. Hän kuitenkin huomasi, että määräaika oli menossa umpeen ja päätti lähteä kotimatkalle. Kuin ihmeen kaupalla Kolumbus onnistui löytämään tiensä takaisin Espanjaan, jonne palasi 15. maaliskuuta 1493 tuliaisinaan papukaija, kolme intiaania, kourallinen tupakkaa ja kuppa. Espanjan hovissa tätä pidettiin Kolumbukselta hyvänä saavutuksena, sillä tavallisesti tämä eksyi jo matkalla vessaan. Kolumbukselle myönnettiin lisärahoitus uusiin matkoihin, koska hän vakuutti, että Intia oli helposti valloitettavissa, olihan se läpimitaltaan alle 30 kilometriä.

Toinen matka

Syksyllä 1493 Kolumbus lähti taas matkaan 17 laivan ja yli tuhannen miehen voimin. Tällä kertaa navigaattoriksi otettiin Kristofferin veli Diego, joka oli veljeään huomattavasti tolkullisempi. Huomattuaan, kuinka helppoa Intian voittaminen olisi, päätti Kolumbus varautua valloittamaan Espanjalle myös Japanin, Kiinan ja Mongolian. Kolumbus yllättyi, että matka Intiaan sujui parissa päivässä, kunnes huomasi ohjanneensa laivat jälleen Kanarialle. Koska laivassa onneksi oli joku, joka osasi käyttää kompassia, pääsi laivasto Atlantin yli Kolumbuksesta huolimatta.

Tällä matkalla Kolumbus löysi Neitsytsaaret (espanjalaisten käynnin jälkeen ”Ei-enää-Neitsytsaaret”), Puerto Ricon ja Jamaikan, jossa vietti talven poltellen pilveä ja osallistuen limbokisoihin. Kotiinpaluun alla Kolumbusta alkoi taas laiskottaa ja pakotti miehistön allekirjoittamaan julistuksen, jossa nämä vannoivat, että Kuuban on pakko olla Kiina, koska se on niin iso. Hän räpelsi jälleen tiensä Espanjaan tuliaisinaan lisää tupakkaa, pari uutta intiaania, rommia ja tuhkakuppi sekä paljon uusia kuppatapauksia miehistön keskuudessa. Nyt Espanjan hovi huomasi, että matkojen tuotot saattaisivat jäädä jonkin verran odotetusta. Kolumbuksen rahoitusta päätettiin kuitenkin jatkaa, ihan vain uteliaisuudesta.

Kolmas matka

Osaatko sinä sanoa...
...kumpi näistä henkilöistä on intialainen? Kolumbus ei osannut.

Kolumbus lähti naurettavalle kolmannelle matkalleen keväällä 1498. Tällä kertaa hän muisti olla ajelehtimatta Kanarialle ja otti uuden kurssin. Maata tuli näkyviin jo neljän päivän kuluttua, ja Kolumbus uskoi saapuneensa Japaniin. Hän nousi maihin vihreälle saarelle ja julisti sen Espanjan kruunun omaisuudeksi kohdaten joukon japanilaisiksi olettamiaan ihmisiä, jotka yllättäen puhuivat portugalia. Kävi ilmi, että Kolumbus oli tällä kertaa onnistunut rantautumaan Madeiralle. Hän ei antanut tosiasioiden olla tiellään, vaan nimesi saaren uudelleen Japaniksi, vietti sillä kesän ja palasi elokuussa takaisin Espanjaan. Tuliaisinaan hänellä oli pari kiveä, jotka oli löytänyt rannalta ja jotka olivat olleet märkinä tosi hienon näköisiä, mutta näyttivät loppujen lopuksi aika arkisilta. Tämän lisäksi hän toi mukanaan lusikan, jonka oli varastanut saaren portugalilaiselta kuvernööriltä. Tämän matkan jälkeen kuningaspari oli jo melko pettynyt, mutta päätti antaa Kolumbukselle vielä neljännen mahdollisuuden toivoen, että tämä onnistuisi upottamaan laivansa eikä hänelle näin ollen tarvitsisi maksaa eläkettä.

Neljäs matka

Neljännelle ja viimeiselle matkalleen Atlantin yli Kolumbus lähti 11. toukokuuta 1502. Tavoitteena oli virallisesti löytää Malakan salmi ja Malesia, mutta todellinen syy oli se, että Kolumbuksen tupakkavarastot olivat ehtyneet. Tällä kertaa hän innostui todella uskoen rantautuneensa Korean niemimaalle vain yhden päivän purjehduksen jälkeen ja vieläpä tarkistettuaan, että kyseessä ei varmasti ollut Kanaria tai Madeira. Kolumbus julisti Korean jo rutiinilla Espanjan kruunun omaisuudeksi. Pian rannalle tuli pari arabia, jotka ajoivat Kolumbuksen takaisin laivalle heittelemällä tätä kuivilla kamelin jätöksillä. Kolumbus totesi nolona rantautuneensa Marokkoon ja vetäytyi häpeissään kajuuttaansa. Kun amiraali oli poissa tieltä, matka meren yli kävi nopeasti. Tällä matkalla Kolumbus kävi jo Amerikan mantereellakin nousten maihin Hondurasissa, Nicaraguassa ja Panamassa. Alkuasukkaat eivät osanneet auttaa valkoista miestä, joka kyseli jatkuvasti tietä Pekingiin ja Sri Lankalle. Lopulta Kolumbus uskoi, että Panama on Afganistan. No, aika lähelle meni.

AristotleBackhandsPlato.jpg
Renessanssi
Henkilöt

Renessanssin helvetillisin
Renessanssin tappavin
Renessanssin espanjalaisin
Renessanssin koppavin
Renessanssin rohkein
Renessanssin viriilein
Renessanssin tumpeloin
Renessanssin puolalaisin
Renessanssin katu-uskottavin
Renessanssin kieroin
Renessanssin mannertenvälisin
Renessanssin puhdasoppisin
Renessanssin mahtipontisin
Renessanssin tylsin
Renessanssin homeopaattisin
Renessanssin rikkiviisain
Renessanssin suomalaisin
Renessanssin ruotsalaisin
Renessanssin koukeroisin
Renessanssin paras

Ilmiöt

Humanismi
Kirjapainotaito
Uskonpuhdistus
Suuret löytöretket

Neljännellä matkallaan Kolumbus syyllistyi myös maailman vanhimman tempun käyttämiseen: hän pelotteli intiaanit kuuliaisiksi ennustaen auringonpimennyksen. Kolumbus uskoi nyt kartoittaneensa lähes koko Aasian ja päätti palata kotiin. Yleiseksi harmistukseksi hänen laivansa ei kuitenkaan uponnut, ja hän palasi Espanjaan marraskuun seitsemäntenä 1505 mukanaan vielä vähän lisää tupakkaa, banaaninlehtiä ja useita entuudestaan tuntemattomia tauteja. Tällä kertaa Espanjan hovi päätti olla jatkamatta Kolumbuksen risteilyjen rahoitusta, ja Kolumbus keskittyi tupakointiin ja Aasian valloituksella leveilyyn.

Kolumbuksen perintö

Jotkut alkoivat epäillä, että Kolumbus ei ehkä olisikaan päätynyt Intiaan, mutta Kolumbus halusi kuitenkin pitää kiinni käsityksestään ja nimesi alueen Länsi-Intiaksi. Hän perusteli väitteensä uusilla laskelmillaan, joiden mukaan Itä-Intia ja Länsi-Intia olivat kauempana toisistaan kuin mitä oli luultu. Aika paljon kauempana, oikeastaan. Itse asiassa 20 000 kilometriä kauempana. Laskelmansa Kolumbus teki jälleen kananmunamenetelmällään. Kukaan ei kuitenkaan enää kuunnellut häntä, ja hän kuoli unohdettuna, tupakalta löyhkäävänä ja keltasormisena ukkona toukokuussa 1506.

Kolumbuksen kuoltua Amerigo Vespucci -niminen italialainen helppoheikki vaivautui kokoamaan uuden maailman kartat yhteen ja katsoi soveliaaksi nimetä uuden maamassan itsensä mukaan Amerikaksi. Kolumbukselta vietiin näin kaikki kunnia alueen löytämisestä. Olisi vain tajunnut lähteä itään.

Pahaksi onnekseen Kolumbus oli mennyt naimisiin heikkona hetkenään Felipa de Perestrellon kanssa, ja saanut itselleen riesakseen vielä aatelisarvon tällä verukkeella. Kolumbus siis teki todella inhottavan jäynän täysin syyttömille lapsilleen, sillä Espanjassa on traditiona, että aatelisperheen pojat liittyvät armeijaan ja tapattavat itsensä jossakin typerässä ja merkityksettömässä sodassa. Kolumbuksen suku on nyt tuottanut tinasotilaita Herra ties kuinka monessa sukupolvessa - mukaanlukien aika monta amiraalia, pojat ovat olleet isiään parempia navigoimaan, ja jotta jäynä olisi täydellinen, suvun vanhimman pojan nimi on aina joko Cristobal tai Diego. Ilkeä mies!

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä