Koala

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koala, evoluution pahin virhe vesinokkaeläimen jälkeen.

Koala on jyrsiöiden heimoon kuuluva evoluution umpikuja. Koalat elävät Australian alueella eristyksissä muusta maailmasta, mikä onkin ainoa syy siihen miksi kehittyneemmät eliöt eivät ole jo syrjäyttäneet niitä. Jos eläinkunta olisi koululuokka, niin koala olisi se takarivissä istuva, henkisesti jälkeenjäänyt, liimaa syövä mongoloidi, jonka suhteen opettaja on luovuttanut jo vuosia sitten. Koalien ainoat saavutukset maailmassa ovat Australian turistikrääsämyynnin kolminkertaistaminen, söpöltä näyttäminen ja se, että sinä voit edes kerran tuntea itsesi ylempiarvoiseksi johonkin verrattuna.

Käytös ja fysiologia[muokkaa]

Koalat eivät paljoa tee. Liikkumisesta ja käytöksestä voidaan sanoa vain, että koalat syövät ja nukkuvat käytännössä koko elämänsä ajan. Tähän vaikuttaa koalien mitätön aivokapasiteetti. Koalat eivät esimerkiksi kykene tunnistamaan puista poimittuja lehtiä ravinnoksi, jos eivät ole itse poimineet niitä.[1] Koalat eivä osaa edes syödä ja kiipeillä puissa samaan aikaan. Tätä monimutkaista suoritusta yrittävät koalat tippuvat puusta pää edellä aivojen kapasiteetin ylityttyä. Darwin repi partansa irti vitutuksesta yrittäessään pohtia, miten näin pahasti alikehittynyt otus on yhä olemassa. Jatkuvan puusta putoilun takia koalat ovat paksukalloisia ja raskasrakenteisia. Tiedemiehet ovat esittäneet teorian jonka mukaan koalien pieni koko on auttanut niitä pysymään piilossa evoluutiolta, joka muuten olisi hävittänyt moisen otuksen. Toisten tutkijoiden mukaan koalien yleinen surkeus yhdistettynä söpöyteen on saanut evoluution tuntemaan sääliä koalia kohtaan ja jättämään ne rauhaan.

Ravinto[muokkaa]

Koala on päättänyt joko tyhmyyttään tai ihan pelkkää vittumaisuuttaan ottaa ravinnokseen kaikkein myrkyllisimmän, ravinneköyhimmän ja ankeimman Australiasta lötyvän kasvin, eukalyptyksen, lehdet. Koalien alkeellinen elimistö ei kykene saamaan näistä lehdistä irti lainkaan ravintoa, joten koalan suolissa elävien mikrobien täytyy hoitaa homma. Koalat siis käyttävät lähes koko valveillaolonsa syömiseen, eivätkä osaa edes tätä asiaa tehdä itse. Kun kolan hampaisto kuluu loppuun loputtoman lehtien rouskutuksen takia, se kuolee nälkään. On selvää, ettei näin kehnolla ravinnolla kovin kummoisia aivoja rakenneta. Tosin pitää olla aika tyhmä, jos tuollaista ravintoa edes alkaa syömään. Siksi muna/kana dilemman ohella biologian suurimpia kysymyksiä onkin, ovatko koalat tyhmiä, koska syövät niin kurjaa ravintoa, vai syövätkö ne niin kurjaa ravintoa, koska ovat niin tyhmiä?

Lisääntyminen[muokkaa]

Hidasliikkeisinä ja lähes aina unessa olevina otuksina koalat eivät juurikaan lisäänny. Koalat eivät juurikaan viihdy toistensa seurassa, mikä on täysin ymmärrettävää. Tosin jonkinlaista seksuaalista kanssakäymistä koalat harrastavat, sillä melkein kaikilla koalilla on klamydia [2] Koalaemot myös syöttävät poikasilleen ulosteitaan, tosin on epävarmaa onko tällä mitään tekemistä seksuaalisten perversioiden kanssa.

Uhanalaisuus[muokkaa]

Koalat ovat uhanalaisia eläimiä. Toisin kuin yleensä, uhkaa ei aiheuta ihminen vaan koalan selviytymisen pahin vihollinen on koala itse. Tuhannet aktivistit ovat yrittäneet auttaa koalia, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Greenpeace yritti ”Pelastakaa koalat” -kampanjassaan kouluttaa koalia syömään jotain muuta kuin sitä eukalyptyspaskaa ja käyttämään kondomeja, mutta hidasälyiset otukset eivät hippien höpinöistä mitään ymmärtäneet. Australian hallitus oli huolestunut koala-krääsän myyntiluvuista, jos koalat kuolevat sukupuuttoon. Tovin koalia tarkkailtuaan hallituksen kokoama työryhmä kuitenkin päätti, että jos koalat kuolevat sukupuuttoon, ne voidaan hyvin korvata muovisilla kopioilla; yhdeksän kymmenestä turistista ei huomaa eroa hidasliikkeisen karvakasan ja puuhun teipatun jäljitelmän välillä.

Lähteet[muokkaa]