Kirjasto

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edes kirjasto ei voi paeta entropiaa.
”Tarvitsen uuden kirjastokortin.”
~Sinä
”Joo, onks sul henkkaria?”
~Kirjastossa siviilipalvelusta suorittava, WoWia kirjaston koneella pelaava locksipää veltolla äänellä
”Miksi ihmeessä luovuttaisin sinulle henkilöllisyystietoni, joilla voisit ostaa lisää nettiroolipeliaikaa minun rahoillani? Sinunhan tässä pitäisi esittää minulle henkilöllisyystodistus ja sotilaspassi, ettei minun tarvitse potkia sinua rautakärkisillä maihinnousukengilläni, saatanan hampuusi.”
~Sinä
”No ei sit... Mmmmmm........”
~Sivari jatkaa WoWin pelaamista ja myhäilee oudosti veltolla äänellä
”Haloo, onko poliisilaitoksella? Täällä kirjastossa on joku kaveri ihan huumeissa, tällä hetkellä pelaa somalipoikien kanssa kirjaston PlayStationilla. Pituus noin 160-165 cm ja paino 45-50 kg. Pitkä ja sotkuinen vaalea tukka, jossa rastat.”
~Soittaessasi poliisille sinä kuvailet aiemmin mainitun sivarin, joka on siirtynyt pelaamaan FIFAa.
”Hehehehehee”
~Sinä naurat vieressä, kun sivaria kuskataan poliisiautoon. Huumetesti oli näyttänyt positiivista kannabikselle.


Nykyään kirjastosta on alettu tehdä sähköistä versiota. Tämän kataluuden takana on tietokoneiden ja internetin käytön raju kasvu. Epätoivoiseksikin mainittu yritys kasvattaa kiinnostusta kirjoja kohtaan saattaa tuottaa jonkinmoista tulosta. Nimittäin kirjaston sivujen käyttämä tekniikka ei päästä sinne eksynyttä viatonta seikkailijaa pois. Pelastautuminen vaatii koneen uudelleenkäynnistämisen. Kaiken kaikkiaan kirjaston päämäärä – ja suurin haaste – ei ole mahdollisimman suuren tietomäärän kerääminen ja varastointi, vaan asiakkaiden saanti. Kukaan ei enää tosissaan kiinnitä huomiota näihin paperisiin opuksiin, kun saman tiedon saa kätevästi vaikkapa Hikipediasta.

Kirjaston rinnalla toimii myös muunlaisia muistiorganisaatioita kuten museo. Se onkin suositumpi kohde kuin kirjasto, sillä sinne tehdään jopa luokkaretkiä.


Mitä kirjasto on ja ei ole?
plussia
  1. Kirjojen, käsikirjoitusten, karttojen, kausijulkaisujen ja kaiken muun käyttämättömän materiaalin järjestelmällinen varasto.
  2. Paikka, jossa kohtaa 1. pidetään yllä.
  3. Paikka, jossa ei saa missään nimessä puhua tai käyttää tietokoneita viihteelliseen tarkoitukseen.
  4. Paikka missä voit vandalisoida Wikipediaa[1]
miinuksia
  1. Kovinkaan paljon kävijöitä kerännyt kohde.

Sisällysluettelo


[muokkaa] Kirjastohemmoja tyyppejä

[muokkaa] Kansalliskirjasto

Useimmissa maissa on oma Kansalliskirjasto, jonka tehtävänä on koota säilytettäväksi kaikki maassa julkaistu materiaali, kuten musiikki, kirjallisuus.. yms. Tätä kutsutaan kansalliskuiviografiaksi.

Suomen kansalliskirjasto on entiseltä nimeltään Helsingin yliopiston kirjasto, joka päinvastoin ei ole. Kansalliskirjaston motto on: "Tiedon tiellä vuodesta 1640". Se sijaitsee roomalaisen kylpylän pienoismallissa sekä kahdessa entisessä tehdasrakennuksessa Helsingin Vallilassa ja Mikkelissä. Kansalliskuiviografian lisäksi Kansalliskirjasto ylläpitää Suomessa tuotetun musiikkiaineiston luetteloa eli kansallispaskografiaa.

[muokkaa] Tieteellinen kirjasto

Tieteellistä kirjastoa käytettiin ennen pelkästään tieteelliseen tarkoitukseen, eikä se ollut tavallisten kansalaisten ulottuvilla oleva sovellus. Myöhemmin, kun tieteellisissäkin piireissä siirryttiin tietotekniikan puoleen oli jostakin saatava kävijöitä, joten kyseiset kirjastot avattiin kaikkien käytettäväksi.

[muokkaa] Yleinen kirjasto

Yleisiä kirjastoja on ollut jo kautta historian. Kirjastolain mukaan suomen jokaisessa kunnassa on oltava kirjasto. Lähes kaikki kunnat noudattavatkin tätä säädöstä. Jopa erilaisissa laitoksissa voidaan nähdä kirjastojen rippeitä, kuten vankiloissa, kouluissa ja sairaaloissa. Näissä kyseisissä paikoissa kun ei ole mitään muutakaan tekemistä, niin on pakko tarttua kirjaan. Kirjastoista voi löytää myös musiikkia ja videoita, mutta yleensä ei, sillä kaikki on jo varastettu. Lähes kaikkien yleisten kirjastojen annin voi löytää suurina ja raskaina arkistoina internetistä, jos vain uskaltaa etsiä oikeasta paikasta.

Monienkaan lehtien vuosien takaisia numeroita ei tosin netistä löydä. Lehtiä voikin lukea esimerkiksi lehtisalissa tai, mikä pahempaa, pääkäytävän varrella sijaitsevissa pöydissä (lehdet ovat silloin avohyllyissä ihan lähellä). Pahempaa siksi, että viereen tulee lehden sen läheisyyttä nappaamaan kyennyt partaansa hoitamaton mies, joka haisee oksennukselta ja kuolemalta.

Kirjaston rooli sivistyksen kasvattajana on ollut pitkään vaakalaudalla. Kirjastoja käytettiin aluksi uskonnollisten aatteiden levittämiseen, mutta nykyään ne keskittyvät pääosin propagandaan ja kansan pitämiseen tietämättömänä tarkasti laadittujen valheellisten opuksien avulla. Oikeastaan kahden edellisen lauseen perusteella eipä kirjastojen perimmäinen tarkoitus ole juuri muuttunut.

[muokkaa] Yrityskirjasto

Näiden toisen maailmansodan jälkeen perustettujen kirjastojen anti perustuu tieteelliseen kirjallisuuteen.

[muokkaa] Kirjaston toimivuus

Kirjastossa voi törmätä näihin termeihin, jotka jakautuvat teknisiin ja tekstillisiin tehtäviin.

Teknisiä tehtäviä ovat:

  • Aineiston valinta
  • Aineiston hankinta
  • Aineiston luenta
  • Aineiston palauttamatta jättäminen
  • Aineiston poltanta
  • Sakkojen maksanta

Tekstillisiä tehtäviä ovat:

  • "Shhhh!"-äännähdyksen yhtäjaksoinen ylläpito
  • Kävijöiden tarkkaileminen mahdollisten varkauksien välttämiseksi.

[muokkaa] Tietotekniikka kirjastoissa

Kirjastot ovat yrittäneet nykyaikaistua lisäilemällä tietokoneita tiloihinsa. Näitä koneita ei kuitenkaan saa käyttää muuhun kuin kirjaston sisältämien teosten hakuun, joten se siitä yrityksestä.

[muokkaa] Henkilökunta & vittuiluvinkkejä

Under construction.png Alla rakentamisen!
Tämä artikkeli on harvinaislaatuisen perseestä, koska se on keskeneräinen.
Ota rukkaset ja vasara käteen ja rakenna sitä hieman valmiimmaksi.

Tässä osiossa on lueteltu joitakin henkilöitä, joihin saatat kirjastoreissullasi törmätä. Muistakin sitten törmätä niin, että silmälasit ja sylissä mahdollisesti huojunut kirjapino lentävät mahdollisimman pitkälle. Ensin henkilöstä kerrotaan perustiedot, joiden alla luetellaan aina parhaat tavat vittuilla hänelle.

[muokkaa] Kirjastotoimen johtaja

Ylhäisistä ylhäisin. Jakelee henkilökunnalle ruoskaniskuja aina asiakkaiden ollessa muualla. Muissa merkeissä hän ei oikeastaan julkisiin tiloihin ilmestykään, vaan lähinnä istuskelee toimistossaan lukemassa Aku Ankkaa ja ulkoistaa kaikki ikävät tehtävät kanslistille (ks. alempaa).

Paras tapa vittuilla: Tämä onkin haastava tapaus, sillä kirjastotoimen johtaja on jotakuinkin immuuni vittuilulle, ja kaikki vittuiluyritykset kimpoavat hänen ryhdikkäästä rinnastaan kanslistin niskaan. Mistäpä kaiken saanut laiska mies ottaisi nokkiinsa, päin vastoin voi vittuilu olla hänelle mieleen. Sitä paitsi kirjastotoimen johtajalle mieliksi oleminen on välillistä vittuilua koko kirjaston muuta henkilökuntaa kohtaan; tämän pullean madon hyvinvointi on kääntäen verrannollinen kaikkien muiden vastaavaan. Siksipä kirjastotoimen johtajalle vittuileminen onkin parasta unohtaa ja päinvastoin on syytä nostaa hänelle hattua.

[muokkaa] Kanslisti

Työskentelee kirjastotoimen johtajan toimiston seinässä olevassa kolossa. Ei juurikaan tee mitään muuta paitsi summittaisin väliajoin hänen niskaansa putoilevia, periaatteessa kirjastotoimen johtajan toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä sekä pitää huolta, että kirjaston kassakoneessa on tarpeeksi vaihtorahaa ja summat täsmäävät. Huippuvarjeltu ammattisalaisuus: siellä ei koskaan ole ja ne eivät koskaan täsmää.

Paras tapa vittuilla: Mene lainaustiskille ja kerro olevasi aikeissa kopioida koko Anders Behring Breivikin 5000-sivuisen manifestin itsellesi ja ystävillesi. Ojenna virkailijalle viidensadan euron seteli, joka pitäisi murtaa 50-senttisiksi, sillä kopiokone kelpuuttaa ainoastaan 50-senttisiä. Virkailija joutuu haalaamaan kanslistin paikalle, ja seurauksena on tietysti aivan hävytön selkkaus, jota sinä ylläpidät ja lietsot periksiantamattomalla nillityksellä. Lähtiessäsi voit esittää jyrkkäsanaisia huomioita palvelun tasosta sekä potkaista kanslistia sääreen.

[muokkaa] Kirjastovirkailija

Tämä on hahmo, jonka todennäköisimmin tapaat kirjastoreissullasi. Hän on niin n00b, että on tullut ihan oikeasti rivityöntekijäksi kirjastoon ja on täten mahdollisesti jopa sivariakin pahemmin hukassa. Sivari sentään tienaa "palveluksena" päätyttyäkin kirjastovirkailijaa paremmin jäädessään norkumaan pelkkien sosiaalietuuksien varaan.

Paras tapa vittuilla: Tässä tapauksessa vittuilutavat ovat tietysti mitä moninaisimmat ja mielikuvituksen rajoja koettelevimmat. Todellinen vittuilumaisteri kuitenkin ymmärtää pienten ärsyttävien asioiden arvon osana suurempaa vittuilumonmenttia, ja siksi lieneekin paikallaan tutustuttaa asiaan vihkiytymättömät joihinkin tällaisiin pikkuseikkoihin.

Kirjoja lainatessaan asiansa osaava vittuilumaisteri ei reagoi virkailijan vienoon kädenojennukseen, jolla tämä yrittää sanoa: "Ojentaisitko kortin tähän käteen, kiitos", vaan joko sitkeästi pitää kortin tiukasti otteessaan niin, että virkailija joutuu kurkottelemaan viivakoodinlukijan kanssa, tai sitten mäjäyttää kortin pöytään niin, että virkailijan on kynsittävä ohut muovikortti hyppysiinsä pöydän liukkaalta pinnalta. Kun ynnätään kaikki tällaiseen ylimääräiseen kortin kanssa puljaamiseen kuluneet sekunnit kirjastovirkailijan työuran varrelta, puhutaan jo useista tunneista, ja sekös kirjastovirkailijaa kismittää.

[muokkaa] Sivari

Alhaisin "henkilökunnan jäsen". Ei tiedä kirjallisuudesta eikä ylipäätään mistään mitään, sillä on tullut kirjastoon vain pakoilemaan valtion hänelle asettamia velvoitteita, kuten sängyn petaamista ja hernekeiton syömistä. Sivaria on lupa potkia, sillä hän on pumpannut itsensä niin täyteen lamaannuttavia aineita, että ei tunne kipua.

Paras tapa vittuilla: Tämän hahmon kohdalla sopii soveltaa niin kutsuttua koulukiusaajan luovuutta. Kaikki keinot ovat sallittuja sen naurettavan rastapipon nappaamisesta ja heittelemisestä kaverilta toiselle[2] aina nimittelemiseen, homottelemiseen, muksimiseen ja lällätykseen.

[muokkaa] Viitteet

  1. Edellyttäen, että yleisessä käytössä olevia tietokoneita on vapaana (toim. huom.)
  2. Tästä tosin ei ole suuremmin iloa, sillä sivari, toisin kuin useimmat koulukiusatut, harvoin lähtee juoksentelemaan kädestä toiseen sinkoilevan hattunsa perässä, vaan istuu vain sijoillaan tuijottaen tyhjyyteen.

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä