Kiinan muuri

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Kiinan muuri on sinua pidempi?
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Tulevaisuuden turistit käyvät kuusta käsin ihailemassa Kiinan muuria.

Kiinan muuri on myyttiseksi luokiteltu rakennelma Luoteis-Kiinassa Venäjän ja Mongolian rajan tuntumassa ("tuntumaan" lasketaan myös Mongolian historiallinen turvavyöhyke; turvallinen etäisyys mongoleista on noin 400 km). Muurin alkuperäisenä tarkoituksena oli työllistää noin 0,5 mrd silloista Kiinan asukasta, jotteivat nämä miettisi kurjaa elämäänsä joutilaisuudessa, vaan sitä vastoin tekisivät hyödyllistä työtä. Muurin rakennuttaja oli Ming-dynastia, mutta muurin rakennustyön pitkäkestoisuuden (noin 1000 vuotta) vuoksi hallitsija jos toinenkin ehti vaihtua. Työn lopputarkastuksen suorittivat japanilaiset laadunvalvojat sotilaiksi naamioituneina vuonna 1937. He tekivät lukuisia ammus- ja räjäytyskokeita muurilla testatakseen sen kestävyyttä. Muuri kesti japanilaisten kovapanosammunnat hyvin.

Nykyisin Kiinan muuri on rauhan ja sopusoinnun tyyssija.

Muuri ei estä kommunismin leviämistä Kiinaan[muokkaa]

Kiinassa käytiin japanilaisia vastaan käytävän sodan lisäksi omaa, erillistä sisällissotaa. Suuri enemmistö kiinalaisista oli näet jäänyt työttömiksi muurin valmistumisen myötä, joten kapitalistisiin riisto-olosuhteisiin kyllästyneinä he ryhtyivät kapinoimaan hallitusta vastaan. Viimeiset japanilaiset vetäytyivät Kiinasta vuoden 1945 aikana, koska Yhdysvallat oli pakottanut heidät antautumaan kahden japanilaisten niskaan syydetyn ydinlatauksen jälkeen. Kiinalaiset saattoivat perehtyä nyt täydellisesti omaan sisällissotaansa ja kommunistit onnistuivatkin häätämään porvarillisen Kuomingtang-väen maanpakoon Formosan saarelle (Taiwan). Kiinalaiset valitsivat itselleen voitokkaan sisällissodan jälkeen itselleen vapaissa vaaleissa presidentiksi Mao Tse-tungin, joka isällisesti ja lempeästi kaitsi valtakuntaansa aina ennenaikaiseen kuolemaansa (1976) saakka. Mao suhtautui aluksi muuriin jyrkän kielteisesti. Hänestä oli uuden kansakunnan yksimielisesti omaksuman ideologian kannalta ongelmallista se, että muuri sijaitsi juuri Neuvostoliiton (ja niin ikään ideologisesti oikeaoppisen Mongolian eli ns. Neuvostoliiton Kaukoidän ovimaton) vastaisella rajalla. Mao Tse-tung tiesi muurin ehkäisevän Neuvostoliitosta tulevia kommunismin jaloja vaikutteita ja määräsi muurin tuhottavaksi.

Kurssi kääntyy[muokkaa]

Alkuun myötämielisesti Neuvostoliittoon suhtautunut Mao Tse-tung alkoi ennen pitkää ottaa etäisyyttä suureen ideologiseen kumppanuusnaapuriinsa. Tämä johtui erityisesti Josef Stalinin ennenaikaisesta kuolemasta (1953). Stalinin seuraaja Hrutshev, Nikita, arvioi kiinalaisten liiaksi seuranneen Stalinin henkilökulttia ja muuta ei tarvittu; diplomaattisuhteet maiden välillä jäädytettiin ja Mao Tse-tungille tuli kiire rakennuttaa muuri entiselleen. Aina 1950-luvun lopulta aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti Kiinan muuri oli raskaasti aseistettu etuvartio, jonne tuotujen aseiden kantama riitti hyvinkin syvälle Neuvostoliiton puolelle. Aseellisia selkkauksia virallisesti ei tiedetä tapahtuneen kuin yhden ainoan kerran, vuonna 1969 Ussuria-joen rantamilla. Tuolloin venäläiset ampuivat koemielessä toistamiseen ns. Mainilan laukaukset kokeillakseen kiinalaisten huumorintajua. Ilmisodalta tuolloin pelastivat paitsi jykevä Kiinan muuri, myös sen takana ase kädessä vihollista odottavat liki miljardi kiinalaista.

Kiinan muurista turistinähtävyys[muokkaa]

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Pink Floydin The Wall -elokuvan kuvaukset tehtiin juuri Kiinan muurilla?

Neuvostoliiton romahdettua Kiinan muuri menetti sotilaallisen merkityksensä. Kiina siirsi muurilla väijyneet sotilaansa teolliseen halpatuotantoon valmistamaan mm. Nokian puhelimia. Kiinan muuri jäi hetkeksi tyhilleen, kunnes sen turismia silmällä pitäen ajateltu status ymmärrettiin. Ensimmäinen suomalainen Kiinan muurilla pitkän marssin tehnyt vierailija oli presidentti Mauno Koivisto.

Katso myös[muokkaa]