Kerava

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
"No saakeli, jossain täälläpäinhän sen pitäisi olla..."

Kerava on kaupunki. Lähde? Sen esikaupunkeja ovat Järvenpää, Korso (alun perin kirjoitusasultaan Torso, mutta paikalliset eivät osanneet kirjoittaa edes osoitettaan oikein), aivan Keravan etelälaidalla keikkuva Helsinki ja muutama muu tuppukylä. Keravan kummikaupunki on Tampere, joka elää loputtomassa kiitollisuudenvelassa Keravalaisille "oman" perinneruokansa vinkittämisestä (ks. jäljempänä).

Kerava on perustettu 70-luvulla, mikä heijastuu hyvin Keravan eräistä kaupunginosista, kuten Saviosta. Siellä noin 50 % asukkaista on edelleen pilvenpolttajia, ja kuten keravalainen perimätieto kertoo, hipit harrastivat siellä ruohon polttamista jo kirjavalla 70-luvulla. Savio on huono turistikohde, vaikka siellä onkin oma juna-asema ja kaunis kebab-grilli. Keravalla on Suomen pisin kävelykatu, joka on melkein yhden kilometrin pituinen. Keravan suurimmat oleskelutilat ovat Aleksintori ja Keravan kirjasto. Lisäksi Keravan keskustan ja Savion välistä löytyy paikka nimeltä Kannisto. Kannisto on tyypillinen slummi, jossa on hielle haiseva koulu. Kannistossa ei ikinä tapahdu mitään ja siellä on illalla aivan hiljaista. Tämän takia on tapahtunut massasiirto keskustaan, jossa tapahtuu paljon asiota. Tai jossa toivotaan tapahtuvan asioita. Mutta ei siellä tapahdu.

Keravan historia[muokkaa]

Moottoritieliikennöintiä Keravalta Vantaalle.

Muinaishistorian aika on Keravalla hyvin kuvattu. Mannerjään sulaessa muodostui ns. Keravan jääjärvivaihe, jolloin paksulti savea kertyi paikkaan, jossa jää ei sulanut, ei sitten vittu millään. Jään reunoilla liikkui paljon riistaa, mikä houkutti alkujärvenpääläisiä ja korsolaisten esi-isiä savikolle. Savikolla käytiin useita heimosotia ja jään sulettua nykyinen Kerava oli autio ja tyhjä. Kelvottomana savikkona Kerava jäi asuttamatta tuhansiksi vuosiksi, kunnes lopulta myöhäisajan lopulla (valomerkin jälkeen) joukko väsähtäneitä Anneleita ja Markoja jäi savitasangolla bootseistaan jumiin. Heistä periytyvät nykyiset keravalaiset. Tuohon aikaan elinkeinojen harjoittaminen saven keskellä oli yhtä helvettiä. Keravalaiset kokosivat savilammikoista iilimatoja, jota myytiin hämäläisille makkaran aineiksi. Tamperelaisten herkku on alun perin keravalaisten keksintöä, mutta keravalaisille se ei sitten maittanut. Keravalle muotoutuikin omaperäinen perinneruokakulttuuri – siitä enemmän jäljempänä.

Myöhemmin alkukeravalaiset riitautuivat keskenään ja pienempi ryhmittymä uhosi lähtevänsä paremmille maille. Raskaan vaelluksen päätteeksi he löysivätkin uuden savikon itselleen, ja sen he mielikuvituksen pyörteissä nimesivät Savioksi. Korsolaisten naapuriin muuttaneet saviolaiset olivat omiaan tuomaan uusia virikkeitä keskiuusmaalaisen tapakulttuuriin. Keksittiin telmiminen, jota saatettiin harrastaa mielin määrin naapuripitäjien nuorikoiden (keravalaisittain kollien) kanssa. Järvenpääläisiä käy edelleenkin tuon tuosta Keravalla telmimässä. Keravalaiset ovat myös oivia telmimään keskenään.

Esihistoriallisella ajalla tarkoitetaan aikaa ennen luku- ja kirjoitustaitoa. Keravalla esihistoriallisen ajan katsotaan varsinaisesti päättyneen 1980-luvulla, kun järvenpääläiset saapuivat kaupunkiin ja toivat mukanaan kirjallisen ja sikäläisittäin melko sanarikkaan graffititaiteen. Taidetta opittiin pian Keravallakin jäljentämään. Kolmesta lyhyestä sanasta koostuva kirjallinen artikulointi on värittänyt Keravalaista seinäkulttuuria näihin päiviin saakka. Esihistoriallisen ajan päättyminen tarkoitti monen asian muutosta keravalaisille. Makkaralla oli nyt hinta, joka voitiin teipata grillin ikkunaan niin, että monet osasivat sen lukea.

Keravan vaiherikkaaseen historiaan voi tutustua Keravan museolla. Siellä on useita keravalaisuuteen liittyviä esineitä ja ihmisiä.

Suosittuja keravalaisia nähtävyyksiä[muokkaa]

  • J. K. Paasikiven kivinen rintakuvapatsas. Alun perin Paasikivestä oli tilattu kokovartalovalos, mutta aina keravalaisille ilkikuriset järvenpääläiset nyysivät puolet valuraudasta, ja lopuista ei osattu tehdä kuin hervottoman iso pää. Vielä isompi pää löytyy irstaasti venyttämästä purkkaa toisen pään kanssa läheisen Nikkarin kasvattamon pihamaalta.
  • Aurinkomäki, jonne kesäisin kokoontuu suuri joukko nuoria ihmisiä nauttimaan virvokkeita. Kukaan ei tiedä miksi, mutta miksi on suuri kysymys Keravalla.
ennen sirkusmarkkinoita on hyvä järjestää riittävä rusketus...
  • Keravan kirjasto, vasta hiljattain rakennetun kirjaston portaille ja viereiseen "kahluualtaaseen" (jossa ei mukamas saisi kahlata) kokoontuu myös paljon nuoria ihmisiä kesäisin. Lammikko tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon vetää vettä keuhkoihin. Se toinen vaihtoehto on "Keravan Tonavana" tunnettu avoviemäri, johon ilkikuriset järvenpääläiset käyvät yläjuoksulla ruikkimassa, jotta keravalaisilla olisi taas vatsat kurakakkaralla.
  • Keravan asema. Keravan wanha asema roudattiin 1910-luvulla Östra Norrkärille sekavanpuoleisen lampaankasvattajan asunnoksi. Nykyinen asema, jota monet luulevat vanhaksi (koska se on maaleiltaan rapistunut ja hassun näköinen), vain odottaa seuraavaa lampaankasvattajaa saapuvaksi.
  • Keravan Grilli, uuswanhaa keravalaisromantismia edustava rakennus, jota on ehdotettu moneen otteeseen Unescon maailmanperintökohteeksi. Tähän ei ole Keravalla suostuttu, koska nämä perintöasiat ovat yleensä Keravalla johtaneet melko verisiin riitoihin. Kostona ilkeästä ehdotuksesta keravalaiset ovat ehdottaneet Järvenpäässä sijaitsevaa, Pauli Hyppösen sinne keplottelemaa "keltaista hirsipuuta" Naturaan, vaikka eivät keravalaiset edes tiedä, oliko ehdotus ilkikuristen järvenpääläisten vaiko Korson nuorisoseuran tekosia.
  • Keravan piruntorjuntabunkkeri edustaa luterilaisen itseruoskinnan fundamentalistisinta näytettä. Siinä missä kirkko muuten ryllää kuin pahainen pörssiyhtiö, ei Lapilanmäen etelärinnettä ole arkkitehtuurilla turhia koristeltu. Joskus on Luther-vainaallakin syytä hymyyn, vaikka muuten varmaan pyörii haudassaan kuin väkkärä.
  • Wanha Kino, ainut varteenotettava kapakka koko kylässä. Ehdotettu niin ikään maailmanperintökohteeksi, Naturaan, purettavaksi, paneloitavaksi, siirrettäväksi Järvenpäähän, jne.
  • Keravan puukoulu. Moni luulee, ettei sitä ole, mutta kun keravalaiset paksujampat fillaroivat botanististen kulotusten päätteeksi kohti kotofriikkilää, niin tuon tuostakin vanhan puukoulun haamu on ilmestyy sokkarin takaa väreihin. "Tää on ruma – tehkää jotain" oli paikallisen Michel Angelon ruikutus, joka edusti 70-lukulaista käsitystä keravalaisesta graffititaiteesta.
  • Aleksintorin 42. kerros ja Cafe "Latte" Fountain. Nuorison suosiossa oleva hankauspaikka – oiva esimerkki siitä, kuinka korkeatasoinen paikan onkaan oltava, että vaatelias keravalainen nuoriso sen hyväksyy kodikseen. "Aina tämä kivellä istumisen voittaa", totesi eräskin Keravalle-muuttaja kolme hammasta irvessä.
  • Vesipuisto Surina. Keravalaisten, sekä venäläisten turistien suosima puhdistautumiseen, rentoutumiseen ja tarpeiden tekemiseen suunniteltu, enimmäkseen keltaisella vedellä täytetty vesipuisto.
  • Kaupungin Keravasta tekevät sen kolme kuvankaunista tornitaloa. 70-luvun arkkitehtuurin helmet kielivät betonipinnan kauneudesta ja virikkeitä vailla eläneet keravalaiset ovat tehneet tornitaloista käsin moneen otteeseen korkealta hyppäämisen Keravan ennätyksiä. Syyskuun yhdentenätoista päivänä tornitaloilla elettiin jänniä hetkiä. Jurakauden digisovittimilla asukkaat eivät nähneet turhan tarkoin, mihin torneihin jumboja tömähteli, ja reilu kolmannes asukkaista pomppi taas parvekkeilta alas ihan vaan varmuuden vuoksi tai muuten vaan.
  • Kanniston Siwa. Maailman lähikauppamaisimmaksi lähikaupaksi kuvailtu lähikauppa. Terassi on etenkin paikallisten kännistöläisten suosiossa. Kanniston Siwan hinnat ovat edullisia kauppiaille ja valikoima hyvin laaja. Sieltä ei kuitenkaan saa pomeloita.
  • Sinebrychoff-olutpanimo. Keravalaiset panee Karhua.


Keravan maantieteellinen asema[muokkaa]

"Miljoonien järvien Kerava" on suosittua kesämökkialuetta. Keravan toinen päävesistöalue sijaitsee Sompiossa, toinen Tuusulassa. Toisessa vesistössä mainitaan jo Kolin 1982 kirjassa elävän ruutanoita, jotka muodostavatkin merkittävän osan keravalaisen eineskeittiön tarpeista ja koko keskiuusmaalaisen virkistyskalastuksen kulmakiven. Sompiosta puolestaan löydettiin kuollut hauki vuonna 2001, mutta sen jälkeen ei Sompiostakaan ole löytynyt merkkejä älyllisestä elämästä. Keravan satamakaupunginosana toimii Helsinki. Itä-Keravan asukkaita kutsutaan alikeravalaisiksi, mikä kuvaa heidän läheistä suhdettaan sipoolaisiin. Muualla Keravaa ympäröivät Tuusmannien metsämaat.

Väestö ja sellaiseksi joutuminen[muokkaa]

Titon ajan Albaniassakaan väestö ei ollut yhtä nuorekasta ja riemuisaa. Kerava on siis lasten ja nuorten kaupunki, mitä kuvaa jo Keravan sosialistisen nuorisotoimen laskelma; alle 14-vuotiaita Keravalla on noin 20 %, ja alle 25-vuotiaita on myös suunnilleen 20 %. Itse asiassa myös alle 60- vuotiaita on noin 20 %, mutta kuka siitä nyt niin välittää.

Kerava urheilun ja kulttuurin keskosena[muokkaa]

Kerava on Suomen pillurallin mekka. Tuhannet amikset ympäri maata kokoontuvat Keravalle ajamaan ns. pillurallia. Suosittu pillurallirata kulkee Keravan rautatieaseman ohi ja jatkuu aina keskustaan saakka. Keravan suurtori on takaa korotettujen Datsun 100-amppeeristen suurin tihentymä Kuusakosken paalaamon ulkopuolella. Autourheilua ihaileva ei voi kuin hämmästellä, mitä kaikkea pakkelilla ja ilmastointiteipillä saa aikaan.

Keravan pilluralliperinteellä on myös ollut merkittävä vaikutus eri teollisuudenaloihin. Maailmassa tuskin valmistettaisiin yhtään karvanoppaa ilman keravalaisia pilllurallaajia. Tunnettuahan on että ensimmäiset karvanopat valmistettiin Keravalla jo 1950-luvulla, ja että kyseinen tehdas oli myös merkittävä työllistäjä alueella.

Keravan virallinen kansallispuku on tuulipuku. Tuulipuvun suhinaa kuulee kaikkialla. Itse asiassa ihmisiä joilla ei ole tuulipuvun takkia tai housuja päällä, katsotaan kieroon. Tiedetään, että monesti on tuulipuvuttomat saaneet turpaan myös Keravan grillillä. Keravalaiset ovat luovia tuulipukuun yhdistettävien asusteiden kanssa. Esimerkiksi juhliin on sopiva yhdistää kävelykengät tai korkokengät tuulipuvun kanssa.

Kerava on myös Suomen Amsterdam. Iloisten pössyttelijöiden ja naisten lisäksi kaikki kulkevat myös polkupyörällä joka paikkaan. Elleivät sitten ole matkassa Amis-ladalla.


Keravalaista mailanvispausperinnettä on pitänyt yllä Keravan shakers. Tämä väistämättä ryhmämasturboinnin mieleentuova termi on vilahdellut urheiluruudussa pariinkin otteeseen, ja aina on kuulunut pientä kikattelua uutisankkureiden puolelta. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole mitään hauskaa.

Kerava nousi kansalliseen tietoisuuteen sen jälkeen, kun kaupungin nimi mainittiin Salatut elämät -TV-ohjelmassa. Sarjassa käytiin Keravalla usein (välillä päästiin poiskin), mutta kukaan ei ikinä halunnut jäädä sinne. Tämä karttaminen kertoo tosin enemmän Keravasta kuin sarjan käsikirjoittajien ikävistä lapsuudenkokemuksista siellä. Luultavasti kaikkien kannalta näin on parempi. Keravan Aurinkomäellä esitetään edelleen kesäteatteriesityksiä Salatut elimet, sulatetut elimet ja salatut elimäkeläiset kunnioituksena suurta näytelmätaidetta kohtaan.

Keravalaisuus tunnetaan muuallakin suomessa, Teddy & The Tigers-nimisen muinaisrokkia soitelleen yhtyeen johdosta. Siellä-täällä nähdään yhä nykyisinkin ns. tötteröpäitä?!? He liittyvät oleellisesti ulkoiselta habitukseltaan, kyseiseen orkesteriin. Tämä kirvoittaakin tuonkaltaisen henkilön? nähtyään, kommenttiin "Katso keravalainen"! Voimme kyllä todeta tuon edellisen lausahduksen laajenneen muidenkin ulkonäöllisten friikkien kohdalle.

Hyviä aiheita alkoholintarpeelle[muokkaa]

Kaljafestivaalien aikaan viinureiden asiakaskriteerit saattavat laskea hetkellisesti
  • Valkosipulifestivaalit elokuussa – Kun ei enää mitään muuta keksi, niin pitää keksiä 70-luku-henkinen tapahtuma keski-ikäisille Kreikan-matkaajille.
  • Sirkusmarkkinat syyskuussa – Masentava pissisheilunta, joka ajaa vanhan kollin simaämpäriin.
  • Kaljafestivaalit (kesällä) – Taas tekohauskaa saksalaisten apinointia, jonka seurauksena Kolli vaipuu viinakaappiin häpeämään ja päättää järjestää seuraavana vuonna Kaljafetisti-festarit talvella kutsuen korsolaisetkin mukaan.
  • Joka puolella pyörivät teinigootit, joiden menoa ei voi katsella selvinpäin.
  • 2,5 euron tuopit ravintola Wanha Kinossa keskiviikkoisin sekä torstaisin sekä 0,75 maksavat pullot t-kaupassa.

Kuuluisuuksia[muokkaa]

  • Kalapää, Keravan kuuluisin henkilö. Kalapää on oiva esimerkki siitä, mitä Keravalla asuminen aiheuttaa.
  • Santtis, huono saviolainen kopio Kalapäästä.
  • Jani Wickholm, trukinkuljettaja henkeen ja vereen
  • Pekka Heino, Leverage sekä Brother Firetribe yhtyeen solisti
  • Janne Uotila, Hallitseva Mister Keski-uusimaa.
  • Raimo "Busta" Agricola, Suomen puhekielen isä
  • Teddy & the tigers, sodan aikana suosittu rockbändi, haaveilleet ikänsä trukin kuljettamisesta
  • Rane ja Keravan kollit ("Rane on kingi" -toim. huom.) – Paikallisia politrukkeja.
  • Thomas Vee, Armoton sekopää,underground muusikko ja elämäntaiteilija.
  • Marco Hietala, joulupukin kaksoisolento, yötä toivova muusikko
  • Taneli Jarva, se oikea Sentenced-solisti (uuskeravalainen)
  • Sari Seppälä, Radio Novan kantava ääni (alkujaan mansesta nääs)
  • Aija Lehtoranta, kylähullu "antiikkikauppias" (Lue: Ostanut vakiopöydän Kerava kirpputorilta myyden dildoja sekä "Kiitos 1939 - 1945" Isäm maallisia paitoja.) Mainitaan kuuluisuutena unohtamattomista kommenteista sosiaalisessa mediassa ja kaikkialla, missä moderaattorit eivät suodata lukijoiden yms. lähettämää sisältöä.
  • Tiina Raevaara, ns. ostettavissa oleva kirjailija.
  • NPOV
  • Ville Vee, viihdetähtifinalisti 2014

Keravalaisia perinneruokia[muokkaa]

Kelpaa.
  • Kitalakivihreä –Kylmää HK:n blöötä dipattuna iäkkääseen mansikkajogurttiin. Jättää kitalakeen kivan kelmun. Maistuu pitkään. Vihreä tulee mansikkajukurtista, sillä kaikki Keravalla tietävät, että HK:n blöö on harmaata.
  • Miästen ruakaa – Löytyy eri merkkisinä em. putiikeista. Ei sisällä niin paljon "letamiineja" (= letal amins, tai vitamiinit, kuten järvenpääläiset sanovat) kuin edellinen puolivegaani vaihtoehto. Kiteytyy keravalaiseen tapakulttuuriin, jonka mukaan määrä tekee kasvista myrkyn.
Kelpaa.
  • Ja äijähän ei kasveja syä – Yleiskuva niistä lisukkeista, jotka makkaran väliin voi turvallisesti laittaa. Huolella tapettu kasvipitoinen eväs käy, kuten Turun sinappi ja se punainen, jonka nimeä keravalainen ei aina muista.
  • Keravalainen – Paikalliset hurskaat aboriginaalit söivät 80-luvulla urheilukentän koskilla keravalaisia. Tämä evään nimi ei ehkä aukene keskiverto korsolaisille, mutta mistään rypsiöljypateesta ei ole kysymys.
EI!!!
  • Haukisushi– Ei valmisteta ollenkaan vaan etsitään valmiiksi kuollut hauki ja syödään se japanilaiseen tapaan raakana. Ruoka saattaa sisältää lapamatoja, joten ei suositeltavaa ainakaan raskaina oleville naisille tai lapsille. Tätä ruokaa syödään Keravan päivänä 23. lokakuuta, koska esikeravalainen (nimeltä mainitsematon) söi raa'an hauen ja vatsakivuissaan perusti Keravan ruhtinaskunnan.
  • Keravalainen Munakas – Syödään pulun munia, nakkeja, käpyjä, ja koivun tuohta. Annetaan sulaa hetki mahassa ja oksennetaan se pannulle sen jälkeen. Paistetaan puoliraa'aksi ja nautitaan kuraveden kanssa (myös viemärivesi - aivan kuten Nokialaisillekin - kelpaa kursailemattomille). Yleinen keravalainen aamupala.
  • TigerShake – Tuubi Suave-hiusrasvaa sekoitetaan tehosekoittimella Rockabilly-purkkaan sekä litraan täysmaitoa. Nautitaan ns. aamutakkiin pukeutuneena.

Aiheesta muualla[muokkaa]