Maaseutu

Hikipedia
Ohjattu sivulta Kepulandia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maaseutu (kesk.)

Maaseudulla tarkoitetaan sorkkaeläinten (villien ja kesyjen) asuttamaa aluetta, joka sijaitsee muualla kuin vesistössä[1] tai taajamassa. Maaseutu on huolestuttava ihmiasutuksen lieveilmiö, mutta pitkällisen työn jälkeen Kokoomus on ilmoittanut melkein onnistuneensa tappamaan sen.[2]

Maaseudun pitäminen "elinvoimaisena" ulkomuseona on kaikkien muiden velvollisuus, koska maaseutua ei voi tuoda ja koska MTK on korvamerkinnyt itselleen kaikissa oloissa vähintään 25% eduskunnan maitokarjasta. Maaseudulla asuvat 150 henkilöä ylpeilevätkin usein sillä, että he elättävät koko muuta Suomea elinkeino- ja aluetukiensa – eurooppalaisten ja kansallisten – avulla. Maaseutuväestö ja opiskelijat ovat merkittävimmät aktiiviväestön osat, jotka elävät tuilla.[3] Ryhmien ero on siinä, että opiskelijoiden odotetaan oletusarvoisesti valmistuvan joskus, ja valmistumisprosentti onkin merkittävästi korkeampi kuin maaseudun muuttotappioprosentti.

Historia[muokkaa]

Maaseutu on historiallisesti merkittävä alue, koska usein maaseudulla harjoitetaan ikiaikaisia rituaaleja, kuten peltojen polttelu, ryyppääminen ja metsän kaskeaminen. Myös ikivanhat epäjumalat ovat yhä voimissaan maalaisseudulla. Kansa maaseuduilla on yleensä itsekin vanhaa ja siksi uhanalaista. Syynä tähän on euroopallistuminen ja kaupungistuminen, sekä istuminen.

Sivilisaatiohistorian katsotaan alkavan siitä, kun metsästäjä-keräilijät lukivat suomerilaisen kulttuuriheeros Santeri Alkion teoksia ja asettuivat aloilleen viljelemään ja varjelemaan etujaan. Sivistys siis alkoi maaseudulta, mutta poistui sieltä jo varhain vähin äänin Urin, Niniven, Babylonin ja Espoon kaltaisiin kaupunkeihin, joista tuli kulttuurikeskuksia ja jotka alkoivat vastata ihmiskunnan edistyksestä. Maaseudulla jatkettiin lypsämistä, eläimiinsekaantumista ja Keskustan äänestämistä.

Oireen kuvaus[muokkaa]

Maaseudulle tyypillistä ovat vehreät pellot, jotka syksyn tai kevään tultua muuttuvat liejuiseksi rämesuoksi. Talvisin maaseutu on kaunis. Lähde? Valkoiset lumen ja keltaisten virtsakohtien peittämät pellot houkuttelevat erityisesti venäläisiä turisteja kylpemään alasti lumihangessa. Paikalliset pitävät näistä turisteista, sillä silloin kun turistit melskaavat juovuspäissään ja alasti pelloilla, on heidän riisuttujen ja vartioimatta jätettyjen vaatteidensa taskuista helppo viedä lihavat lompakot.

Maaseudulla asustelevat paikalliset, maalaiset ovat hilpeää, ystävällistä ja viinaan menevää kansaa. Pienet mökkipahaset, joissa maalaiset pääsääntöisesti asuvat ovat usein punaisia ja niiden kellarista löytyy pontikan tai sahdin valmistuslaitteet. Maaseudulla on hyvin vähän virikkeitä, mistä johtuen maalaiset ovat kehittäneet päissään hienoja harrastuksia ja virikkeitä.

Eukonkanto on yleinen seurapeli, jossa ukko (mies) laittaa akkansa (vaimonsa) valitsemansa kannon nokkaan istumaan viikoksi ja sillä välin köyrii tuvassaan piikalikkaa. Maalaiset nauttivat myös kovasti erilaisten kohteiden ampumisesta mm. haulikolla. Kohteita ovat mm. Kiertelevät Jehovan todistajat ja ravikansa. Myös kaikenlaiset eläimet ja kohdattaessa naapurit ovat usein tulilinjalla, jolleivat osaa huutaa sellaisia tunnussanoja kuten:

  • En ole kaupunkilainen
  • Minulla on kuules pullo matkassa
  • Mittee se Peltolan isäntä tietää? (Kännissä kaikki maatilanisännät ovat säyseitä kun huutaa niitä kohti edes jonkin sukunimen tuttavalliseen sävyyn, vähän kuin eläimelle. Niiden oma on yleensä nolompi kuin huudettu ja siten heille käy mikä tahansa osoittamasi ystävällisyyden ele.)

Väestö[muokkaa]

Maalaisia luonnonmukaisessa ympäristössään. Vaikka kaskenpoltto onkin vähentynyt, maalaisten ulkomuoto on säilynyt pitkälti samana.

Maaseudulla väestö on idle-olotilassaan rauhallista sekä rentoa. Erityisesti maaseudulla elävät taruolennot, kuten maahiset, haltijat, hobitit, kääpiöt ja rehelliset poliitikot ovat tuttavallista väkeä, jos niiden vain antaa elää rauhassa. Maaseuduilla ihmiset saavat elinolojensa takia erikoisoikeudella ajaa pikkuteitä, pikkuvaihteilla, pikkujurrissa. Myös poliisit, joita harvoin maaseudulla kohtaa, ovat usein pienessä sievässä. Tästä johtuen maaseudun poliisit ovatkin paikallisten piireissä arvostettuja.

Vielä 1800-luvulla maaseudun suurena vitsauksena oli tilanomistajat, mutta sisällissota teki heistä selvää, joten se murhe siirtyi historiaan. (Se tosin ei vienyt ongelmaa kokonaan pois, sillä historiassa sota jatkuu edelleen ja suurmaatilalliset saattavat edelleen voida hyvin ja kummitella tulevien sukupolvien painajaisissa.)

Suurin yllätys kenelle tahansa maaseudulla käyvälle on se, että sielläkin on lapsia ja ainakin alle 100-vuotiaita ihmisiä. Maaseudulla lapsen tunnista siitä, että se on vielä vähän aikuistakin lyhyempi mutta ei yhtä kumara. Kasvojen uurteettomuus tai karvattomuus ei takaa tunnistusta, ja myös kasvojen luonteenomainen kurakerros tekee arvioinnista vaikeaa.

Samanlainen virheellinen oletus on se, että maaseudulla olisi suunnaton enemmistö vanhuksia. Yksityiset hoitolaitokset ovat jo tuhonneet tämän tabun ottamalla ensin maaseudulta lupauksia ladellen vanhuksia hoitoon ja sitten puolen vuoden jakson päätteeksi vapauttaneet heidät luontoon, josta iso osa ei selviä hortoilemalla takaisin entiseen kotitölliinsä.

Maaseudulla olevalla väestöllä ei oleteta olevan kykyä teknologiaan, mutta koska nettipornoa ei saa koneelle ilman internettiä, on verkko jo vedetty vesille sekä jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan. Maaseutulaiseen omatoimisuuteen kuuluu myös se, että kaupunkilaisen ampuessa itsensä netin ollessa maissa yli viisi minuuttia maalainen vain avaa ikkunan ja huutaa naapuriin kysymyksensä, johon tulee huutamalla vastaus noin vartissa tai puolessa tunnissa viimeistään.

Miten maalainen pitäisi kohdata[muokkaa]

Maaseudulla asuvan kohtaaminen on jokavuotinen kaupunkilaisen riesa, koska ylihintaiselle kesämökille ajaessa voi joutua näyttelemään kiitollista tontille vievän tien kunnossa pidosta, kiittämään ylihintaisen auton vetämisestä ojasta traktorilla (samalla haukkuen humalassa tämän traktoria) tai selittämään tälle miten mökille tuntuu joka vuosi ilmaantuvan ilman puutöitä lämmityshalkoja samalla, kun niitä katoaa maalaisen liiteristä.

Monia hyviä täkyjä voi jokainen kaupunkilainen kuitenkin kokeilla itse Pirkka-hengessä.

  • Maalaiselle voi koettaa jutella. Tällöin on syytä välttää vierasperäisiä soinnillisia foneemeja, jotta maalainen ei ärsyynny.
    • "Kaunis ilma tänään". (Valkoinen valhe)
    • "On muuten paska ilma täällä. Sataa helvetti kissoja ja koiria". (Totuuskaan ei vammauta)
    • "Ethän vain kyylää vaimoani, kun sillä on vielä kaikki hampaat tallella. Heko heko!"
    • "Mitenkäs, onkos tuo sinun mökkitontti myynnissä?"
    • "Täällä on jotenkin mielenkiintoinen tuoksu ilmassa aina kun tänne tulee..."
    • "Mitenkäs, koskas alkaa elonkorjuu? Hyvä sato näyttää tulevan" (*Osoittaa kädellään luullen istutettua mäntymetsää pelloksi*)
  • Tervehtiminen ei tee pahaa
  • Voi jättää parkkeeraamatta ylihintaista autoaan keskelle hiekkatietä, vaikka olisi mennyt ostamaan liian ison mökin ja liian pienen tontin sille.
  • Ei yritä kysyä mistään asiasta päästelemällä eläinääniä tai venyttämällä jokaista vokaalia viisinkertaiseksi.
  • Ei tuo moottorivenettä alle kilometrin levyiselle ja pituiselle järvelle kuin omistaisi sen.
  • Ei kuvittele selviävänsä hengissä saunomisesta maalaisen kanssa. (Se, että on ostanut 10 kerran uimahallikortin, käyttänyt sitä kolme kertaa ja kerran käynyt saunassa, ei todellakaan takaa että selviää elossa yli viisi minuuttia saunassa, jossa on 100 astetta lämmintä varjossa ja kolme tai enemmän yli satakiloista heppua hakkaamassa sinua selkään naurussa suin. Sama pätee muuten myös naisten kohdalla, kun vaihtaa satakiloiset miehet 120-kiloisiin naisiin.)

Eläimistö[muokkaa]

Kaikenlaiset elolliset biomassat maalla ovat tuttuja näkyjä, ainakin maaseutua kuvaavissa uutisten iltakevennyksissä sekä dokumenteissa. Tästä johtuen paikallisilla onkin enemmän ammuttavaa ja suosittu alalaji heidän harrastuksissaan onkin eläinbingo. Aina 7 eri eläintä ammuttuaan on huudettava BINGO ja otettava kunnon huikka pirtupullosta.

Eläimiä, joita kaupunkilaiset luulevat maalla liikkuvan, ovat:

  • tiikerit
    • Ei ole Suomessa
  • leijonat
    • Ei ole Suomessa
  • lohikäärmeet
    • Ei ole enää Suomessa, kun ilmastonmuutos on tuhonnut niiden elinympäristöt
  • karhut
    • Ne on kaikki ammuttu jo
  • sudet
    • Nekin on melkein kaikki ammuttu jo
  • ketut
    • Osa niistäkin on ammuttu jo. Onnea yhdenkään näkemiseen päiväsaikaan ja selvin päin. (Katsoja siis selvin päin.)
  • ilvekset
    • Iso osa niistäkin on ammuttu jo. Yksi on kai onnistunut piiloutumaan suomalaiseen elokuvaan pojan kanssa

Suomen luonnosta löytyy sen sijaan seuraavia eläimiä:

  • Karanneita kotieläimiä
  • Itikat
    • Niitä on kaikissa sateenkaaren harmaanpuoleisissa sävyissä ja paljon...
  • Kettutyttöjä
  • Pussikarhut
    • Tuontielukoita päässyt karkuun. Pelästyttää perus kaupunkilaisen siinä missä oikeatkin karhut.
  • Koalat.
    • Sama syy kuin edellisillä, ja sama vaikutus kaupunkilaisiin

Useimmat näistä eläimistä ovat jo sukupuuton partaalla suomalaisilla maaseuduilla. Siksi tästä vastuussa olevien maaseudulla elävien täytyy nykyään joskus matkustaa mm. Helsinkiin katsomaan erilaisia eläimiä eläintarhaan kiikarin läpi. Pääkaupunkiseudun poliisit eivät kuitenkaan ole yhtä suopeita heidän pyssyharrastuksilleen kuin maaseudun poliisit. Tämän vuoksi moni maaseutujen turisti menettääkin aselupansa matkailun yhteydessä.

Maaseutu elinkeinona[muokkaa]

Elinkeinona maaseutu on kannattamaton. Monissa maissa hallitukset ovatkin päättäneet tehdä maaseuduistaan lopun samalla tavalla kuin kommunismi on suunnitellut valtioille käyvän ajan kanssa, eli kuolemaan tarpeettomuuteensa. Hallitukset ovatkin tätä kehitystä silmällä pitäen tutkineet tarkkaan tositelevisiotähtiä, mutta surullista kyllä syystä tai toisesta nämä tusinapellet eivät tarpeettomuudestaan huolimatta suostu kuolemaan pois, joten tutkimustyö on yhä kesken.

Maaseudun kannattamattomuuteen ovat johtaneet ainakin ne seikat, että ruokaa saa nykyään jääkaapista, ja jos ei sieltä niin ainakin kaupasta, että viinaa saa nykyään Alkosta ja että kädentaidoilla ei tee monien mielestä nykypäivänä enää mitään, kun kaiken voi tilata netistä ja mitään ei enää kannata korjata, kun on halvempaa ostaa itse uusi.

Parhaimman kuvauksen maaseudun kohtalosta on ehkä antanut eräs Meeri elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä. Vapaa lainaus olisi suunnilleen muotoa: "Kulttuurillinen monimuotoisuus kärsii kun humalaisia maajusseja ei enää nähdä peltotunkiolla verta oksentamassa."[4]

Maaseudun tulevaisuus[muokkaa]

Maaseudun tulevaisuus on hyvä julkaisu. Kuulemma.

Koska maaseudulla asuvia, kuolinilmoituksia kuin muista saatuina voitonmerkkeinä kansioihinsa kerääviä vanhoja mummuja ja vaareja tuntuu yhä olevan tölleissään tietty vakio määrä, on Hikipedian opiston mielestä syytä olettaa, että vanhat maaseututöllit tuottavat omavaraisesti korvaavia yksilöitä edellisten kadotessa. Ristiriitaisia mielipiteitä on esitetty siitä syystä, että olisi vaikeaa ajatella maaseudun pystyvän omavaraisesti tuottamaan mitään enemmän kuin sieltä katoaa. Tähän tosin vastaväitteenä muutamat ovat vetäneet ajatuksen siitä, että esimerkiksi ruoka tulee maaseuduilta, mutta ajatus ei ole saanut kannatusta. Johan on todettua, että ruokahan tulee kaupasta...

Maalaisuuden liitännäiset[muokkaa]

Maalaisuuteen kuuluvat mm.

Information.gif Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa paljastua kuvitustoiveista.

Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Tästäkin tosin on vesistöjen kohdalla tehtävä poikkeus, sillä suomalaisilla on tapana hukuttautua vesistöihin, ja silloin pieni pala maaseutua sijaitseen jonkin aikaa myös vesistöissä. Samoin satunnaisesti maaseutu sijaitsee myös kaupungeissa, kun joku "puskajusseista", "junteista" tai "ihme punaniskoista", kuten kaupunkilaiset heitä kulttuurillisessa suvaitsevaisuudessaan kutsuvat, saapuu paikkakunnalle käymään kaupassa sen aikaa kuin kestää pidätellä hengitystään heinostopierujen pakokaasupilvessä.
  2. Samanlaisella luottamuksella tosin Natsit ilmoittivat valloittaneensa koko Stalingradin, joka oli osapuilleen yhtä viehättävä paikka kuin suomalainen maaseutu – tosin lämpimämpi.
  3. Myös merkittävä alkoholinkäyttö ja perusteeton besserwisseröinti yhdistävät ryhmiä.
  4. On ihme jos lainauksessa ei jokin sana mennyt väärään paikkaan mutta sen saa ihan vapaasti korjata kuka muistaa, jollen itse ehdi ensin. Ähäkutti!