Keppihevonen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Information.gif Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia.
Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla.
Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta.

Keppihevonen, joskus myös "keppari", on leikkihevonen, jossa on tyypillisesti hevosen päätä muistuttava osa kepin päässä. Keppihevosia voidaan käyttää todella monissa leikeissä, joista yleisin lienee perinteinen tallileikki. Keppihevosharrastukseen voi liittyä keppihevosella ratsastamisen lisäksi sen harjaaminen ja muu "hoito". Monet myös tarhaavat hevosiaan, ja putsaavat niiden karsinat. Ruokinta on myös yleistä. Keppihevosille voidaan valmistaa erilaisia varusteita kuten riimu tai suitset.

Keppihevonen on tehty kepistä, jonka päähän on liitetty hevosenpään mallinen puinen, muovinen, kankainen tai huovasta valmistettu kappale. Hevosen pään voi tehdä myös sukasta. Muutenkin hevosen voi tehdä itse helposti erilaisista kierrätystarvikkeista. Joillakin keppihevosilla saattaa olla karvapäällysteinen varsi, tai jopa liehuva häntä kepin toisessa päässä. Joillakin keppihevosilla on kepin alapäässä rulla, jonka avulla keppi ei ratsastettaessa laahaa maata vaan rullaa. Joidenkin keppihevosten suu on tehty avoimeksi niin, että suuhun voi laittaa kuolaimet. Keppihevosia myydään valmiina, mutta sellainen voidaan helposti valmistaa myös itse. Hevosille voidaan tehdä myös sukutaulu aivan kuten oikeilla hevosilla on.

Monille harrastajille keppihevonen on oikean hevosen korvike. Se sopii niille, jotka ovat allergisia tai joille ratsastaminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Toisaalta harrastus käy kaikille, joilla on mielikuvitusta: ilman sitä hevosista ei tule "eläviä".

Ratsastaminen[muokkaa]

Keppihevosilla voi ratsastaa kaikkia muitakin lajeja kuin oikeallakin hevosella. Kepin tulee laukassa osua joka toisella askeleella maahan, ravissa samoin paitsi jos mennään "harjotusravia" eli keppi osuu joka askeleella. Tosin jokaisella on oma tyylinsä. Yleensä kaikki muut paitsi alle 5-vuotiaat ratsastavat niin, että keppi ei osu maahan. Esteillä osa harrastajista nostaa keppiä eteenpäin jottei se osuisi esteeseen, mutta yleensä se yksinkertaisesti sahataan vain tavallista lyhyemmäksi. Kepistä kiinni pitäminen voi vaikeuttaa ratsastusta. Jos haluaa ratsastuksen muistuttavan enemmän oikeaa estehyppyä, voi käsiä liu'uttaa pitkin hevosen "kaulaa" eli myödätä hypyssä.

Kouluratsastus on myös hyvin yksinkertaista katsoa, mutta erittäin hankalaa toteuttaa oikeaoppisesti. Kouluratsastuksessa liikkeitä sovelletaan keppihevosille oikeilta hevosilta. Kaikki eivät ole aina niin helposti toteutettavissa, mutta hyvällä taidolla ja kunnon lihaksilla liikkeet saa helposti onnistumaan. Keppihevosharrastukseen voi myös ostaa "tötsiä" jotka asetellaan kentälle tiettyyn muotoon, ja ne pitää kiertää.

Este-, koulu ja kenttäratsastuksessa kilpaillaan ahkerasti oikeassa elämässä. Lisäksi pidetään paljon näyttelyitä, joista osa on virallisia ja niistä saattaa voittaa arvonimen hevoselleen. Monien keppihevosratsastelijoitten mielissä on myös pyörinyt ajatus raviurheilusta, joka on vielä suunnitteluvaiheessa. Monet keppihevostallit järjestävät myös oikeita kisoja. Usein sellaisiin kisoihin otetaan yli 30 kilpailijaa, mutta se riippuu tallista.

Keppihevosille järjestetään myös vuosittain suomenmestaruuskisoja.

Harrastaminen nykyään[muokkaa]

Keppihevosratsastus on ollut nousussa jo muutaman vuoden ajan, eikä se ole vain perheen pienimpien laji, vaan myös yläkoululaisten ja aikuistenkin harrastus. Keppihevosille tehdään yhä hienompia varusteita ja ratsastus on muuttunut yhä realistisemmaksi. Talli muuttuu suuremmaksi ja aidommaksi hevoskatraan lisääntyessä. Yhdessä ystävien kanssa on mukavaa ratsastaa, ja se kehittää niin kuntoa kuin kädentaitojakin. Suomessa keppihevostalleja on yli sata.

Keppihevosia kutsutaan monella eri nimityksellä, esimerkiksi "keppari", "kepru". Jos kyseessä on poni, voidaan sitä sanoa keppiponiksi. Myös parista keppiaasista on tehty havaintoja. Lisäksi oma keppihevosten alalajinsa ovat anatomisesti mahdollisimman korrektit keppihevoset. Keppareille voi rakentaa tallin, harjapakin ja ommella erilaisia varusteita. Yleisimpiä varusteita ovat suitset, riimu ja loimi, mutta kyllä esimerkiksi raippoja ja turpapussejakin esiintyy harjapakeissa. Turpapussi tarkoittaa pientä pussia, joka laitetaan hevosen päähän suojaamaan roiskeita uittamisen (eli kahlaamisen) ajaksi jottei pää kastuisi ja homehtuisi. Yleensä tätä ei kuitenkaan käytetä, sillä suurin osa harrastajista pitää keppareistaan niin hyvää huolta, etteivät ne missään nimessä kastu.

Keppihevosten lisäksi on mahdollista tehdä myös puuhevosia, jotka muistuttavat ulkoisesti enemmän oikeita hevosia. Niiden kanssa voi harjoitella vaikkapa oikeaa istumista hevosen selässä, vastuunottoa, ajankäyttöä ja hoitamista. Osa asioista onnistuu toki myös keppihevosten kanssa.

Keppihevosharrastajat ovat osoittaneet olevansa mukavia ja hauskoja ihmisiä. Sen voi huomata esim. sosiaalisissa medioissa, jos heidän harrastustaan kehutaan. Heinäkuussa 2015 Ylex piti harrastusta pilkkanaan ja haukkui harrastajia aivan hillittömästi. Instagramissa keppihevosharrastajat sitten puuttuivat Ylex:n epäasialliseen käytökseen. Harrastajat vaativat anteeksipyyntöä, ja sen he myös saivat. Ylex pyysi anteeksi radiossa ja Instagramissa. Tämä tapaus näytti, kuinka vahvoja keppihevosharrastajat ovat yhdessä.

Katso myös[muokkaa]