Kehitysvammaiset

Kohteesta Hikipedia
(Ohjattu sivulta Kehitysvamma)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop hand.png Tämä artikkeli tai osio ei välttämättä edusta neutraalia näkökulmaa.
Neutraali näkökanta kiinnostaa kovasti myös keskustelusivulla.

Kehitysvammaiset eli nuorisokielellä keharit on ihmisryhmä, joka on levinnyt laajasti ympäri maapalloa. Otusten tarkoitus evoluutiossa on osoittaa muille ihmisille heidän täydellisyytensä. Luultavasti kyseessä on Jumalan ihmiskunnalle lähettämä vitsi, jonka tarkoitus on saada osa ihmisistä tuntemaan ylemmyyden tunnetta.[1] Keharit ovat kehityksessä jälkeen jääneitä, älyllisesti vajaavaisia yksilöitä. Tästä asiasta ei kuitenkaan pidä heille itselleen (tai varsinkaan heidän emoilleen) mainita, koska se voi aiheuttaa vaarallisen raivokohtauksen. Kehitysvammaisuus on äärimmäisen tarttuvaa. Se leviää iho ja dnakontaktin lisäksi myös pelkällä katsekontaktilla.

Nykyään kehitysvammaisuus ei ole este korkeisiin virkoihin etenemiselle.

Ulkonäkö ja olemus[muokkaa]

Keharit näyttävät hieman ihmisiltä, mutta toisaalta hyvin paljon sammakoilta. Tunnusomaisia piirteitä kehareille ovat paksusankaiset silmälasit (joissa on tippumisen estävä kuminauha), geneettiset epämuodostumat, hassu ulkonäkö, epäselvä ja huvittava ääntely sekä ylikehittynyt kuolan eritys. Näine etuuksineen kehari saattaa kokea jopa sairasta ylemmyyden tunnetta alempiin, "normaaleihin" ihmisiin.

Kuolan eritys[muokkaa]

Kehareihin liittyy useita erilaisia mysteereitä. Yksi niistä on jatkuva kuolaaminen. Kehitysvammainen tuottaa limaa 400 kuutiolitraa vuorokaudessa. Tiedemiehet ovat turhaan yrittäneet löytää vastauksia siihen, miten moinen liman tuottaminen on mahdollista. Todennäköisin selitys on se, että puuttuvat aivosolut ovat korvautuneet sylkirauhasilla. Tämä vaikuttaa osaltaan ilmaston kosteuteen liittyviin ilmiöihin.

Käyttäytyminen[muokkaa]

Kehitysvammaisten käytös on hyvin naurettavaa. Näille luonnonoikuille ei kehity samanlaista käsitystä siihen, milloin he nolaavat itseään. Itsekritiikki puuttuu usein totaalisesti. Kehari ei tajua, milloin hän käyttäytyy normien vastaisesti. Vampeilta puuttuu usein myös taju siitä, että elämä on vakava asia. Ne saattavat olla onnellisia siitäkin huolimatta, että ovat sairaita, puutteessa ja alikehittyneitä. Keharit ovat ikuisia lapsia, joka on äärimmäisen tuomittavaa. Iljettävää on myös se, että vammaiset ovat usein äärimmäisen iloisia ja empaattisia. Tämä etoo syystäkin useimpia terveitä ihmisiä. Toisaalta, kehitysvammaisten iloisuus aiheuttaa terveissä ihmisissä kateutta, sillä he voivat elää täysin huoletta ja ulkonäöstään piittaamatta. Kehitysvammaisen kävelytyylikin eroaa vain vähän terveestä, sillä he liikkuvat useimmiten hieman hyppelehtien ja hokien samalla eri äännähdyksiä. Useimmiten äännähdys kuulostaa kiimaisen murmelin soidinhuudolta, mutta asialle ei ole saatu vahvistusta tapahtumaa todistaneilta.

Yhteiskunnalliset haitat[muokkaa]

Kehitysvammaisten vaatimat eritystarpeet maksavat yhteiskunnalle vuosittain hirvittäviä summia rahaa. Näitä erityistarpeita ovat mm. terveydenhoito, kalliimpi koulutus, fysio- ja toimintaterapia, psykiatriset palvelut, apuvälineet, helikopterikyydit, mersu, verovapaus ja niin edelleen. Yksi kehitysvammainen maksaa yhteiskunnalle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Vammaisten ei tarvitse tuhlata koko elämäänsä tekemällä työtä, joka on tavallisten ihmisten velvollisuus. Toisaalta, jos vammaiset tekisivät työtä, he saletisti mokaisivat sen aiheuttaen vielä lisää kustannuksia. Vammaisten erikoistarpeisiin haaskatut rahat ovat pois tärkeistä asioista, kuten linnanjuhlien budjetista, kansanedustajien ilmaisista taksimatkoista, linnanjuhlien budjetista, kansanedustajien palkoista, kansanedustajien ilmaisista lounaista sekä linnanjuhlien budjetista.

Vammaisten emot[muokkaa]

Kehitysvammaisten vanhemmat (yleensä äidit(tästä eteenpäin myös: emot)) ovat täysin oma lajinsa. Emot muistuttavat rekkalesbofeministejä, mutta naisten oikeuksien sijaan he ajavat vammaisten ja erityisesti omien lastensa oikeuksia. He eivät itse ole välttämättä kehitysvammaisia, vaan pelkästään asennevammaisia. Kehitysvammaisten vanhemmilla on hyvin supistunut käsitys maailmasta. Ainoa asia mitä he osaavat tehdä on jälkikasvunsa sekä kehitysvammaisten etujen puolustaminen. He eivät siedä kritiikkiä (edes rakentavaa ja perusteltua sellaista) lapsestaan tai vammaisiin liittyvistä asioista. Seurauksena voi olla jopa useita tunteja kestävä saarna vammaisten oikeuksista. Emoille on tyypillistä se, että ne paapovat ja ylivarjelevat lapsosiaan. Kun olet tekemisissä kehitysvammaisten vanhempien kanssa, muista seuraavat asiat:

Kehitysvammaisten emot näyttävät jotakuinkin tältä.
  • Päästä hänen lapsensa aina ohitsesi jonoissa, tee tilaa (mutta älä liikaa koska se tarkottaisi sitä että pelkäät hänen lastaan)
  • Älä puhu hänen lapsestaan, mutta huomioi hänet kuitenkin. Älä kuitenkaan huomioi häntä liikaa sillä se tarkoittaa että lapsi on mielestäsi poikkeava.
  • Varo käyttämästä sanoja tai sanamuotoja, joista saattaa tulla mieleen kehitysvammaisuus. Näitä sanoja ovat: sairaus, poikkeuksellinen, tyhmä, vähemmän, aivot, älykäs, rajoitus, hölmö, tyhmä, kasvi, erikoinen, vihannes, lanttu, tyhmä, vatupassi, sammio, kaasu, maa, juures. Itse asiassa vältä kaikkia sanoja. Vältä myös puhumattomuutta, koska silloin emo voi luulla sinun välttelevän puheenaihetta.
  • Jos vammainen tekee jotain väärää (vaikkapa liiskaa sinun lapsesi rakkaan lemmikki kissan pyörätuolilla), niin älä puutu asiaan. Älä ainakaan rankaise lasta, sillä emon mielestä lapsi ei tee ikinä mitään pahaa koska on sairas ja siksi lapsella on oikeus tehdä mitä vain (Vammainen on emon mielestä sairas vain silloin, kun sairaus tuo mukanaan etuuksia). Jos sairaus on rajoittava tekijä, niin silloin kehari on terve kuin pukki).
  • Varo katsomasta vammaista oudolla tavalla emon läsnäollessa.

Pukukoodi[muokkaa]

Emot pakottavat lapsensa pukeutumaan tietyllä tavalla. Keharin univormuun kuuluu:

  • Paksusankaiset silmälasit (pojilla vaaleansiniset, tytöillä vaaleanpunaiset), joihin on viritetty kuminauha etteivät lasit tipahda. Näin varmistetaan, ettei kehari opi koskaan huolehtimaan omista tavaroistaan. Sekä se että emo voi paapoa lastaan pidempään.
  • Pojilla lyhyet etuhiukset ja takahiuksia kasvatettu "poninhännäksi" eli ns. rasvis.
  • Pojilla vaaleansiniset ja tytöillä vaaleanpunaiset vaatteet. Tällä varmistetaan, ettei identiteetti pääse muodostumaan.
  • Sukupuoleen katsomatta keharit käyttävät beigejä, nauhallisia Ecco-kenkiä, jotka estävät itsenäisen jalkojen liikuttelun.

Kuuluisia kehareita[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Edellinen vitsi kun tuppasi vain masentamaan.