Kehä III

Hikipedia
Ohjattu sivulta Kehä kolmonen
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kehä Kolmonen tai Kehä III (eng. Ring 3) on Helsingin edustalla sijaitseva rajavyöhyke. Se erottaa Helsingin sen ympärillä aukeavasta tyhjyydestä. Kehä Kolmosen takana ei tiedetä varmasti olevan elämää, joskin useat tiedemiehet pitävät mahdollisena, että siellä eläisi joitakin ihmisen kaltaisia, vähemmän kehittyneitä organismeja (ei siis orgasmeja). Kehän taakse on lähetetty luotaimia sekä miehittämättömiä mönkijöitä, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia.

Historia[muokkaa]

Sana Kehä Kolmonen saapuu kreikankielen sanoista Kehoios Kolmos (Kreik. Δαχτυλίδι κόλαση), jolla Uudessa Testamentissa viitataan helvetin portteihin. Raamatussa onkin useita viittauksia tuomiopäivään, joilloin tarujen mukaan Kehä Kolmosen portit avataan ja niiden takaiset asukkaat pääsevät vaeltamaan Helsinkiin. Monet eksegetiikkaa tutkineet tahot uskovat ennustuksien viitanneen vuoden 1946 suuren kuntaliitokseen, jossa mm. Malmi liitettiin Helsinkiin.

Kehä Kolmosen arvoituksellista osaa maailmanloppuun käsitellään myös Suomen varhaisuskonnoissa. Useiden tarujen mukaan auringon laskiessa viimeisen kerran maailman ylle, Ukko Ylijumala avaa portit joiden läpi kadotus ja ikuinen pimeys vuotaa maailmaan. Edellä mainittujen porttien uskotaan sijainneen raa'asti Kehä Kolmosen nykyisellä paikalla. Kirjoitetun tiedon puuttuessa ei ole varmaa mihin aikaan tai päivämäärään tarut viittaavat.

Muinaisen Maya- kansan astronomiaan perustuvissa maaimanlopun ennustuksissa kerrotaan 21.12.2012 tapahtuvan suuri mullistus, joka vääjäämättä tuhoaa Helsingin. Kehä III:n osallisuutta tapahtumainkulkuun pidettiin mahdollisena, jopa luultavana. Ennustuksen tarkkuuta ja ylipäätänsä järkevyyttä on epäilty. Ottaen huomioon, että Maya- kulttuuri kukoisti yli tuhat vuotta sitten, tuhansien kilometrien päässä, jossa ei ollut tietoa Euroopasta tai muusta maailmasta, voimme helposti yhtyä epäilevien mielipiteeseen.

Historiallisesti tarkassa tekstissä Kehä III mainitaan esimmäisen kerran vuonna 1150, kun silloinen Ruotsin kuningas Erik Pyhä lähetti retkikunnan nykyiselle Helsingin alueelle. Retkikunnan raportissa mainitaan myös Kehä Kolmosen takainen alue "Vittu siellä ollu mitää!".

1550-Luvulla Kustaa Vaasa pakkosiirsi satojatuhansia työttömiä sekä päihderiippuvaisia Ruotsista Suomeen tarkoituksenaan lisätä Suomen väkilukua ja parantaa kilpailuvalttejaan Saksan Hansaliittoa vastaan. Suurin osa siirtolaisista asettui Kehä III:n taakse tai sen tuntumaan. Lienee sanomattakin selvää, että Vaasan suunnitelma epäonnistui. Tämä on tunnnetun historian viimeisin kerta kun Kehä III:n takana tiedetään olleen elämää. Kokeilu epäonnistuessaankin jätti pitkän ja rikkaan päihdeongelmaisten ja työttömyyden perinteen Kehä III:n alueelle, joka kukoistaan yhä tänäkin päivänä.

On myös kuultu legendaa suomalaisen kirjallisuuden suunnalta Aleksis Kiven kertoneen myyttisestä paikasta jossain Nurmijärven pohjoispuolella asustelleen veljeskatraan omituisista edesottamuksista. Tarkempaa tietoa tämän todenpitävyydestä ei ole tiedossa, tosin lähempänä tätä päivää julkaisi Sami Garam samaa tarinaa sivuavan Kehäkolmoslaisella slangilla käännetyn Seittemän Boidii. Tämä uudempi julkaisu on saanut kaikki salaliittoteoreetikot valveille, josko siellä sittenkin olisi jotain tapahtunut.

Ilmeisesti media ja viranomaiset kuitenkin kieltävät kaiken tapahtuneen, joten siellä tuskin on sitä elämää sitten kuitenkaan. Jatkuva vatvominen asian tiimoilta jatkuu näiden kirjojen julkaisun myötä. On myös kuultu muutamalta "hullulta profeetalta" puheita myyttisestä ehkä tulevaisuudessa sijaitsevasta kehä nelosesta ja jopa vitosesta. Näiden "profeettojen" puheet eivät kuitenkaan tähänkään päivään mennessä ole sotkeneet rauhanomaisen kansamme elämää.

Kuitenkin jotain uumoilua on esitetty, josko tämä myyttinen kehä nelonen olisi jonkinlainen kehä III:sen tuolla puolen kuolleiden sotureiden Walhalla, mene ja tiedä.

Kehä Kolmonen ja tiede[muokkaa]

Ihmistä on jo tuhansien vuosien ajan kiinnostanut Kehä III:n takainen alue. Ajatus siellä olevasta elämästä (jos sitä nyt voi millään muotoa elämäksi kutsua) on kiehtonut monia tiedemiehiä kautta aikojen. 1900- luvun puoliväliin saakka tutkimus rajoittui vain alueen tarkkailuun Helsingistä käsin, koska tarvittavaa laitteistoa ei vielä ollut. Suurimpana ajattelijana voidaan pitää Sigfrid Aronus Forsiusta (1550-1621), joka laskelmillaan osoitti, että aurinko seilattuaan Helsingin taivaan kannen yli paistaa todella myös Kehä Kolmosen takaiselle alueelle. Näiden revisionististen väitteiden seurauksena kirkko tuomitsi hänet pannaan ja kotiarestiin, uhaten samalla muita tutkijoita kovemmilla rangaistuksilla jos he julkaisisivat samankaltaisia tuloksia. Näin ollen tutkimukset keskeytyivät vuosisadoiksi.

1950- Luvulle tultaessa Neuvostoliitto alkoi kiinnostua alueesta sotilaallisessa mielessä. Kremlin salaisista asiakirjoista voidaan päätellä Neuvostoliiton suunnitelleen ohjustukikohdan perustamista jonnekin Kehä III:n taakse. Hankkeen ideana oli mahdollistaa täydellinen yllätysisku tuntemattomalta maalta Yhdysvaltoja vastaan. Asiaa pidettiin YYA- hengessä vireillä aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. 2000- Luvulla Vihreän Liiton toimiessa Neuvostoliiton manttelinperijänä, ovat useat heidän poliitikkonsa ehdottaneet hankkeen uudelleen avaamista, mutta turhaan.

HESA ja Kehä Kolmonen[muokkaa]

Hiljattain myös Helsinki Space Agency eli HESA on alkanut osoittaa kasvavaa kiinnostusta alueeseen. Se on lähettänyt useita miehittämättömiä aluksia rajan taakse, joskin harva niistä on palannut ja vielä harvemmalla on ollut mukanaan käytettävää dataa. Alla kaikki sukkulat, modulit, sateliitit ja muu paska mitä sinne ollaan lähetetty.

Tikkurila I, 1995[muokkaa]

Tikkurila I (suunnittelu vaiheen nimi Tiks1) laukaistiin 7.5.1995 Helsingin Tähtitorninmäeltä. Laukaisu onnistui, mutta ironista kyllä, kaikki HESA:n insinöörit ja muu kansa katsoi Suomen ja Ruotsin välistä MM- Finaalia. Kun seuraavana päivänä hiukan eilisestä toettuaan operaatiosta vastuulliset muistivat koko Tiks1:n, oli se jo tuhoutunut.

Tikkurila II, 1997[muokkaa]

Toinen Tikkurila- sarjan alus lähetettiin matkaan kaksi vuotta edellelisen tuhoutumisesta. Aluksen laukaisuvuodeksi päätettiin 1997, koska silloin oli Suomen vuoro toimia jääkiekon MM- kisa isäntänä. HESA:n analyytikot näes pitivät mahdottomana kotikisojen voittoa ja näin ollen myös kahden vuoden takaista kämmäystä. Tikkurila II:n komposiittititanium- seoksesta tehty kori ei kuitenkaan kestänyt Kehä Kolmosen alueen baareista tulevaa alkoholin, hien ja tupakan savusumua, vaan paloi poroksi ennen kohteenseensa saapumista. Tikkurila II oli viimeinen Tikkurila- sarjan luotain.

Poseidon I, 2000[muokkaa]

Poseidon I laukaistiin mereltä Helsingin edustalta. Mereltälaukaisun hyvä puoli oli se, että moduli ehti saavuttaa tarpeeksi suuren korkeuden ylittääkseen edellämainitun savusumun. Huono tuuri oli, että Y2K sekoitti Poseidon I:n ohjelmiston ja se putosi maahan.

Poseidon II, 2002[muokkaa]

Poseidon II oli ensimmäinen onnistuneesti Kehä III:n taakse lähetetty moduli. Kuten edeltäjänsä, se laukaistiin mereltä. Tekniset tiedot mainittu alla.

  • Korkeus 24,48m
  • Halkaisija 6,52
  • Bruttopaino 432 681kg
  • Työntövoima 8,7 MN
  • Moottorit 8 x H-1
  • Polttoaika n. 150 sekuntia
  • Ajoaine RP-1/nestehappi

Poseidon II onnistui lähettämään 34 sekuntia elävää kuvaa Kehän tuoltapuolen. Maallikolle ei kuvasta välity minkäänlaista informaatiota, mutta asiantuntijoiden käsissä kuvamateriaali on korvaamatonta. Siitä pystyttiin mm. päättelemään, että Kehä III:n takana on Helsingin kaltainen kaasukehä, joka teoriassa mahdollistaa elämän. Asiantuntijapiireissä on kuitenkin konsensus siitä, että yksikään ihminen ei kestäisi ankeutta, joka Kehä III:n takana vallitsee. Kannustavista tuloksista huolimatta, ohjelma lopettiin toistaiseksi, orastavan laman tuoman laskusuhdanteen vuoksi.

Poseidon III, 2011[muokkaa]

Jääkiekko taas...

Kehä Kolmonen populaarikulttuurissa[muokkaa]

Kehä Kolmosta ja sen takaista aluetta on sivuttu usein populaarikulttuurissa. Vuonna 2007 sai ensi-iltansa Pirates of the Caribbean - Maailman Laidalla, joka sijoittuu Kehä III:n ympärille.

Vihollinen porteilla 2001 ei vastoin yleistä käsitystä sijoitu Stalingradiin, vaan Helsinkiin. Portit viittaavat tämän artikkelin Historia- osassakin mainittuihin portteihin.

Apinoiden Planeetta 1968 ja 2001 on tieteiselokuva, joka sijoittuu Kehä III:n taakse. Siinä ryhmä tutkimusmatkailijoita joutuu tekemisiin Kehä Kolmosen takaisten asukkaiden kanssa.