Kauppa-Lopo

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kauppa-Lopo (1889) on Minna Canthin novelli totuudesta, harhasta ja kaikesta niiden välillä.

Juoni[muokkaa]

Varoitus: Seuraava kirjoitus saattaa paljastaa yksityiskohtia juonesta, kuten sen, että Luke ja Leia ovat sisaruksia.

Kauppa-Lopo on tavallinen hullu, joka sairastuu eräänä kesäpäivänä kleptomaniaan. Hän ryöstää R-kioskilta Chupa Chups -tikkukaramellin ja joutuu vankilaan, missä hän tutustuu Elisa-vandaalien johtokunnan jäseneen nimeltään Dimmu Paskakoski, jolla on viiden kuukauden kakku tietomurrosta.

Dimmu Paskakoski auttaa Kauppa-Lopon pakoon vankilasta. Kun Paskakoski kysyy, miksi Kauppa-Lopoa kutsutaan sellaisella nimellä, hän vastaa olevansa oikein etevä kaupanhieroja ja alkaakin kaupitella Dimmulle itseään. Ei aikaakaan, kun Dimmu jo on tunkemassa hikistä, oksettavaa kyrpäänsä huoraksi osoittautuneen Kauppa-Lopon perseeseen.

Seuraavana aamuna Kauppa-Lopo on teillä tietymättömillä. Kun Dimmu herää, hän huomaa, että hänen kyrpänsä juurella on rumia näppylöitä. Lääkärin karu diagnoosi on kuppa, syfilis. Dimmu raivostuu ja lähtee jäljittämään Kauppa-Lopoa, jonka löytää torniolaisesta bordellista. Dimmu ottaa taskustaan konekiväärin ja tulittaa Kauppa-Lopoa sillä seitsemän kertaa kohti kasvoja ja viisi kertaa vatsaan. Kauppa-Lopo menehtyy ja hänen verinen ruumiinsa jää vellomaan bordellin lattialle. Parittaja, huorat ja asiakkaat äimistyvät ja toljottavat suut ammollaan veristä kasaa. Silloin Dimmu tokaisee naurahtaen: "ihanan kallista". Tähän päättyi Kauppa-Lopon tarina.

Uudemmassa versiossa Dimmu löytää Kauppa-Lopon Kampin Megazonesta ja surmaa tämän siellä oikealla konekiväärillä. Lopuksi Dimmu vielä sytyttää itsensä palamaan. Tämän jälkeen muut Megazonessa olleet yhtyivät raikaamaan CMX:n laulun Ennustaja kertosäettä:

Odotan ja vuotan, vaikkei mitään kuulu. Pöydät pidän katettuina, ovet auki vierailleni, jotka ei tule koskaan.

~CMX

Ai niin, se vankila sijaitsi Jyväskylästä, vaikka Kauppa-Lopo oli Kuopiosta.

Reaktio[muokkaa]

Lopon julkaiseminen tuohon aikaan oli hyvin uskalias teko. Koska novellin kannessa luki Canth, ei valtion virkamiesten tarvinnut montaa sekuntia miettiä, sensuroitaisiinko teos vai kiellettäisiinkö suoraa. Niinpä Kauppa-Lopon lukeminen kiellettiin ei-liberaalissa Suomessa. Sotien jälkeen Kauppa-Lopo tunnustettiin mestariteokseksi, ja nyt se on oman alansa klassikko, jonka käytännössä jokainen peruskoulun ala-astelainen lukee osana äidinkielen kurssiaan.

Kauppa-Loposta on tehty näytelmä, elokuva, ooppera ja Internet-selain Mozilla Kauppa-Lopo.