Kangasniemi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

”En ole eläin, olen taiteilija!”

~Otto Manninen
Keskustan kaduilla ei näy lenkkeilijöitä.

Kangasniemi on pieni, vajaan 6 000 asukkaan kylä Etelä-Savossa. Kunta tunnetaan voimakkaasti kasvaneesta alkoholismista, sillä paikallinen kunnanhallitus ajoi vuonna 1960 uuden alkoholilain joka mahdollistaa alkoholin myymisen myös kantaväestölle venäläisturistien sijaan, jotka muodostaa valtaosan Kangasniemen kunnan tuloista erityisesti kesäsesongin aikaan. Kangasniemi on myös ainoa kunta, jossa kuntoilu on kiellettyä vuoden ympäri.

Sijainti

Kangasniemi sijaitsee Mikkelin ja Mäntyharjun läheisyydessä, valtatie 13 varrella ja siksi Mäntyharjusta onkin muodostumassa uusi kylpyläkohde kylältä tulvivien venäläisturistien myötä. Kesällä etelästä, Joutsan suunnasta tulevia suositellaan varovaisuuteen Joutsanmaantiellä, sillä sen tiedetään viimeksi sulaneen ikiroudasta vuonna 1982.

Historia

Otto Mannisen näköispatsas.

Kangasniemen katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1867, kun taiteilija Otto Manninen asettui aloilleen laavuun, nykyisen Hokan kyläkoulun alueelle. Otto Manninen kärsi Proteus-oireyhtymästä, joka tunnetaan myös elefantiaasi nimellä. Sairaus aiheuttaa vakavia mutaatioita geeneissä joka sai Mannisen näyttämään abstraktilta kivipatsaalta ja häntä hyljeksittiinkin tämän ulkomuotonsa takia kotikunnassaan Mäntyharjussa, josta tämä joutui muuttamaan pois puhjenneen kansanraivon takia. Manninen suuntasi pohjoiseen, asuttamattomalle alueelle. Kovien pakkasten ja voimakkaiden radonsäteilyjen piiskaamaa maa oli kelvotonta viljelyyn ja siksi aluetta ei asuttanut kukaan muu ennen Mannisen tuloa.

KaPa:n vallankaappausyritys ja vuoden 1988 urheilukielto

Kangasniemen Palloseura (KaPa) sai alkunsa vuonna 1972, kun ryhmä urheilufanaatikkoja kokoontuivan yhteen ajamaan omaa, ääriurheilullista näkemystään. Kollektiiville annetiin nimeksi KaPa, joka nopeasti saavutti suurta suosiota nuorten keskuudessa. KaPa alkoi saada rahoitusta Kangasniemen kunnalta, kun kunta äänesti rahoituksen suhteen vuonna 1983 äänin 5-4. Kunnanhallitus kuitenkin perui rahoituksen vuoden 1987 loppupuolella nähtyään Kangasniemen-Kunnallislehden tekemän jutun radikalisoitumisesta ja laajamittaisesta nuorison aivopesusta. Tähän mennessä voimakkaasti radikalisoitunut KaPa oli kuitenkin jo ehtinyt neljässä vuodessa saadulla rahoituksella hankkimaan satakunta jääkiekkomailaa, satoja kypäriä ja toista kymmentä verryttelyasua aseistamaan julmalla aivopesulla saavutettua armeijaansa. Huhutaan, että KaPan 32 "lapsisotilaan" keski-ikä liikkui 13 ikävuoden tuntumassa.

Tilanne kärjistyi yhteydenottoon 21. tammikuuta, vuonna 1988, kun Kangasniemen kunnantalolla järjestetyssä sovittelutilanteessa KaPan edustajat eivät päässeet yhteisymmärrykseen kylän alkoholisoituneimpien kanssa. Kunnantalon edessä olleet KaPan kannattajat hyökkäsivät sisälle hajoittaen irtaimistoa, tappaen yhden alkoholisoituneimmista ja vahingoittaneen neljää henkilökuntaan kuulunutta. Tilanne selvisi vasta usean tunnin jälkeen karhuryhmän saapumisesta, joka tilanteen vakavuuden takia joutui käyttämään kaasusumutteita. Kahdeksan KaPalaista pidätettiin ja heistä neljä saivat tuomion.

Vallankaappausyrityksen jälkeen Kangasniemen kunnanhallitus valmisteli samana vuonna liikuntakieltolain, joka hyväksyttiin heti seuraavassa hallituksen saunaillassa äänin 8-0. Laki kieltää minkäänlaisen liikunnan ja urheilun harrastamisen ulkona ja yksityisissä asumuksissa. Myös kaikenlainen urheilullinen järjestö- tai yrityksellinen toiminta on kiellettyä. Kangasniemellä on vain yksi, kunnan omistuksessa oleva urheiluliike, joka on suunnattu venäläisille. Paikallisilla ei ole lupaa liikkeeseen ja sen myyntiä tarkkaillaankin tarkemmin, kuin esim. alkoholin myyntiä.

Urheilukielto ja kansalaispartiot

Uusi urheilukieltolaki otettii hyvin vastaan kansan keskuudessa, mutta pieni osa oletetusti oli asiaan närkästynyt. Urheilua havaittiin useasti yöaikaan, sillä poliisin toimipisteen poistuttua Mikkeliin, oli sakkojen mahdollisuus alhainen. Salalenkkeilijät käyttävät tätä mahdollisuutta paljon hyväkseen ja huhutaankin, että edelleenkin salaseurana toimiva KaPa oli tämän muutoksen takana. On tiedossa, että KaPalla on paljon päättäjiä mukana toiminnassaan ja he käyttävät tätä valtaa häikäilemättömästi hyväkseen. Yleinen huolestuminen urheilun lisääntymisestä ja poliisin katoaminen katukuvasta sai aikaan kansalaispartiointia kirkonkylällä. Partiot liikkuvat Tuning-merkkisillä autoilla, joista soitetaan kovaäänistä, matalaa bassotaajuutta lenkkeilijöiden karkoittamiseksi. Kielletyillä ja salaisilla pururadoilla partiot käyttävät hyväkseen mopo- ja kevytmoottoripyöräpartioita tarkoituksenaan karkoittaa lenkkeilijät ja ajaa maasto liikkumiskelvottomaksi.

Nähtävyydet

Liikenneympyrä rakennettiin vuonna 2013 ja sen avajaisia juhlittii erityisesti yhden kansanryhmän johdosta. Kangasniemen Pyöreän Pöydän Ritarit, (myös KPPR) otti liikenneympyrän omaksi symbolikseen ja suorittavat palvonta- ja rituaalimenoja sen keskiössä. Kyläläisten keskuudessa puhutaan, että pian rakentamisen jälkeen keskelle ilmestynyt wc-pönttö liittyisi juurikin näihin KPPR:n suorittamiin toimiin. KPPR-suurloosi kokoontuu läheisen Teboil-temppelin lasipalatsissa, jonka paikallinen loosi rakennutti kyseiselle paikalle ennen liikenneympyrän valmistumista. Siksi sen tuloa pidetäänkin KPPR:n keskuudessa ihmeenä. KPPR:n huhutaan olevan kytköksissä salajärjestö KaPan kanssa.

Autioitunut urheilukeskus on paikallisille voimakkaita tunteita ja symboliikkaa herättävä paikka, jonne monesti mennään kirkon omaisesti hiljentymään. Keskuksen piha-alueella sijaitsee haperoitunut juoksurata, uusiokäytössä olevan jäähalli ja neljä deaktivoitua ulkoliikuntavälinettä muistuttamassa traagisesta vallankaappausyrityksestä, jossa kuoli yksi kylän alkoholisoituneimmista ja haavoittui neljä. Jäähalli on nykyisin vieroitushoitolana toimiva pakkohoitolaitos urheiluriippuvuudesta kärsiville.

Syvälahden Tanssilava on suuressa suosiossa oleva, mutta kovin kiistelty tanssilava Kangasniemellä, noin 7 km keskustasta Pieksämäen suuntaan. Koska hidastempoista tanssimista ei kunnan laissa ole urehilumuodoksi luettu, ei siitä sakoteta ja tämä mahdollistaa kuntalaisille pienimuotoisen liikuntamuodon. Tätä lakia on kuitenkin helppo hyväksikäyttää ja Syvälahtea onkin useasti syytetty liian nopeatempoisten ja railakkaiden juhlien järjestämisestä. Mikkelin poliisi on vuoden 2014 kesänä tehnyt lähes 15 tarkastuskäyntiä Syvälahteen mitaten tanssijoiden sykkeitä ja poistaen liikaa tanssineet paikalta.

Katso myös