Kalevala

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gallen-Gallela: Sammon bualustus.
”Ja niin Jumala heitti pyhän käsikranaattinsa ja söi aamiaiseksi Weetoksia, omenoita, päärynöitä, paahtoleipää (älä unohda marmeladia), maitoa, kahvia...”
~Karl-August Fagerholm
”Saatanan tunarit!”
~Urho Kekkonen ruotsalaisista


Kalevala on J. K. Rowlingin kirjoittama tositapahtumiin perustuva tarina, joka on saanut Suomessa niin suuren suosion, että siitä on tehty kansallistarina. Kirjan on kääntänyt suomeksi Elias Lönnrot. Se on saavuttanut Suomessa lähes kansallieeposmaisen suosion ja on vaikuttanut mm. Tolkienin tunnettuun elokuvasarjaan, Taru Sormusten Herrasta.

Juoni[muokkaa]

Alussa Väinämöinen laulaa metallimusiikkia niin nuotin vierestä, että Joukahainen putoaa suohon. Väinämöinen ei ensin aio auttaa häntä ylös, mutta Joukahainen lupaa tälle siskonsa orjattareksi. Väinämöinen ei tajua, että Joukahainen tarkoittaa naimisiinmenoa ja suostuu.

Irstas Väinämöinen pelästyy tajutessaan, että Aino-niminen tyttö tulisikin hänen vaimokseen, ja hyppää marjapuurosammioon. Koska hän on kuolematon, hän ei kuitenkaan huku, mikä on sääli, sillä elävänähän Aino hänet haluaa.

Väinämöisen päästyä pakoon, tämä tajuaa, että hän tarvitsee itselleen kunnon orjattaren ja lähtee Louhelta, pohjan akalta, sitä hakemaan. Hän toivoo Louhen antavan ilomielin tyttärensä tälle. Matkalla kuitenkin Joukahainen kostaa Väinämöisen siskolleen antamat pakit ja ampuu tämän venettä haulikolla. Koska vene on kehnosti loitsittu kokoon, se kuolee ja uppoaa Väinämöinen mukanaan. Sammosta alkoi tulla viinaa ja naisia. Nykyään sampo on jonnejen keskuudessa nimellä k-marketin energiajuomahylly.