Kahvi

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Coffee.gif
Amerikkalaisten käsitys kahvista.
”Kahvi valuu hitaasti sormiani pitkin...”
~Tommi Liimatta

Kahvi on lähes sama asia kuin kofeiini, paitsi että, kuten kaikki tietävät, jollakin ihme tavalla kofeiini on myrkky, mutta kahvi on huumetta. Tämä noudattanee jollakin tapaa samaa sisäistä logiikkaa kuin kännykän säteilyn tietoinen ja alitajuinen kieltäminen.

Kahvi on nektarin lailla jumalten juoma, jonka synnystä on monenlaisia tarinoita. Erään version mukaan kahvin olisi keksinyt Zeus astuttuaan lehmänpaskaan, muutettuaan sen nestemäiseksi ja tarjottuaan sitä Apollolle. Toisen kertomuksen mukaan kahvi olisi paavi Pius XXXIIV:n syntymäpäivälahja teräsmiehelle. Tosiasiassa kahvin kuitenkin kehitti helsinkiläinen bioteknikko Paulig Virtanen 40-luvun lopussa. Tarkoituksena oli luoda rehunsäilöntäliuos, mutta Paulig lisäsi soppaan hieman liikaa kofeiinia ja nenäliinan ja tuli näin keksineeksi kahvipavun.

Hämärän peittoon jääneiden sattumien jälkeen (joihin ei TODELLAKAAN liity mafiaa, kiristystä, salaliittoa tai salakuljetusta) kahvipapujen resepti päätyi kehitysmaihin, joissa kahvia viljellään ahkerasti tänäkin päivänä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vanhimmat fossiloituneet kahvipavut on löydetty Lähi-Idästä. Ne ovat luultavasti ajalta vuosia ennen ajanlaskun alkua. Luultavasti jo arabialaiset luolamiehet joivat kahvia kivimukeissaan. Tai, jos sitä juomiseksi voi kutsua; he murskasivat pavut, laittoivat kivimukiin ja joivat sellaisenaan. Tämä selittää myös sen, miksi luolamiehet olivat aina valmiina kunnon tappeluun. Kahvin suosio jatkoi voittokulkuaan yhä nopeammin, kun islamilainen kulttuuri rantautui Arabiaan. Arabit joivat kahvia rauhassa (tai ei niinkään rauhassa) vuosisadat, kunnes siirtomaavalloittajat saapuivat.

Kumma kyllä, muutamia vuosia siirtomaavalloittajien jälkeen kahvia on alettu kasvattaa ahkerasti myös Intiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Latinolandissa. He eivät tosin juoneet kahvia, vaan antoivat sen eteenpäin Eurooppaan ja joskus Ahdysvaltoihin. Näin kahvinkulutus alkoi yleistyä sielläkin. Se tapahtuikin vauhdilla, ja nyt koko Eurooppa käy kahvilla. Lukuun ottamatta tietysti Britanniaa, jossa kahvia pidetään brutaalia ja teetä sivistyneiden juomana, ja Kreikkaa, jossa ollaan niin köyhiä ettei kenelläkään ole varaa kahviin.

[muokkaa] Valmistus

Tässä on ohje keskiverron kahvin valmistukseen. Jos haluat jotain vahvempaa, sinun kannattaisi ehkä suunnata tänne.

  1. Otetaan kahvipannu. (Myös kahvinkeitin käy, mutta sillä valmistettu kahvi on usein liian laimeaa.)
  2. Täytetään pannu kiehuvalla vedellä.
  3. Lisätään kahvijauhot.
  4. Pudotetaan sekaan rautanaula.
  5. Jos naula pysyy pinnalla, kahvisi on sopivaa. Jos naula uppoaa, lisää kahvijauhoja.

HUOM! Naulaa EI saa poistaa kahvista ennen kahvin nauttimista!

[muokkaa] Käyttö

Kahvi on seurapiirihyödyke kuten tupakkakin. Jos et nauti näitä kahta ainetta, et ikinä saa kunnon töitä tai ainakaan kavereita työpaikalla. Naisista puhumattakaan. Tai siis miehistä, jos olet nainen. (As if) Lisäksi kahvia käytetään länsimaissa usein unen ja onnellisuuden korvaajana. Kahvi on myös hyvin suosittu hyödyke lukioissa, jossa varsinkin YO-abit pysyvät hereillä ainoastaan kofeiinihöyryjen ansiosta. Niin ikään valtaosa maailman korkeakouluista pyörii muiden aineiden ohella juuri kahvin voimalla.

[muokkaa] Vaikutukset

Kuten jo mainittiin, kahvilla on virkistäviä vaikutuksia sen sisältämän kofeiinin ansiosta. Nautitun kahvin kautta kehoon levinnyt kofeiini hakeutuu aivoihin, missä se kiinnittyy tiettyihin hermoreseptoreihin aiheuttaen virkeyden tunteen. Kahvi omaa myös monia huumeille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten riippuvuuden syntymisen ("Kahvihammasta kolottaa") ja mielihyvän tunteen ainetta nauttiessa. Jos kahvi olisi keksitty nykyisen valistuksen aikakauden aikana, se olisi kielletty huumeena, juuri niinkuin tupakkakin. Vaikka kahvi ei sentään ole varsinaisesti hengenvaarallinen, silti 100% kahvin juojista kuolee. On pohdittu, olisiko haitallinen ainesosa kofeiinin sijaan tunnettu, happosateissakin osallisena oleva myrkky, divetymonoksidi. Väliaikaisena vaikutuksena kahvin juominen myös pierettää, varsinkin jos käyttää maitoa seassa. Toisin kuin voisi luulla, kahvin aiheuttama pierentä ei kuitenkaan ole este sosiaaliselle kanssakäynnille vaan pikemminkin ehkäisee yksilöiden ja ryhmien välisten jännitteiden syntymistä.

Kahvin kulutukseen sisältyy myös vakavia negatiivisia vaikutuksia: Esimerkiksi juomattoman kahvin jääminen pannuun voi aiheuttaa yöunien menettämisen. Monia vuosia kahvia juoneet ihmiset usein myös kieltävät tämän superjuoman haittavaikutukset. Lieneekö riippuvuus jo niin pitkällä, että kahvi on aivopessyt nämä ihmiset? Kummallista on myös, kuinka työpaikoilla litkitään tätä ja kuinka se vaikuttaa työsuoritukseen. Aikuiset varmasti olisivat hermoromahduksen partaalla ilman tätä ihmejuomaa, jota eräät nuoretkin lipittävät.

[muokkaa] Korvikkeet

On yleistä, että työpaikoilla ja kioskeissa ja monissa muissa paikoissa tarjotaan ainoastaan "kahvin korviketta". Käytännössä tämä tarkoittaa vedessä liotettua mutaa. Aluksi kahvilatyöntekijästä saattaa tuntua julmalta tarjota "korvikekahvia", mutta pian hän huomaa, että eivät asiakkaat valita asiasta. Ja jos valittavat niin hän voi kertoa, että tarjosi espressoa tai jotain muuta tavallista vahvempaa kahvia. Etenkin mummot ovat jo lapsuudessaan tottuneet korvikekahviin, ja heistä korvikekahvi on parasta kahvia. Korvikekahvi ei kuitenkaan pidä hereillä vaan nukuttaa. Tämän huomaa helposti, kun seuraa työpaikan listoja, jolle työntekijät on asetettu ahkeruus-/tuottavuusjärjestykseen, ja vertaa tätä tilastoon niistä, jotka työajalla jatkuvasti käyvät kahviautomaatilla.

[muokkaa] Kofeiiniton kahvi

Tosin kuin tavallinen kahvi, kofeiiniton kahvi ei ole huumetta. Monet käyttävät sitä unilääkkeenä, ja siinä se onkin hyvä. Nimittäin kofeiinittoman kahvin vaikutus on päinvastainen kuin tavallisen kahvin; se väsyttää. Lähes poikkeuksetta kofeiinitonta kahvia nauttinut nukahtaa muutamissa sekunneissa. Nykyään jopa jotkin sairaalat käyttävät kofeiinitonta kahvia unilääkkeen korvikkeena leikkauksissa.

Sanotaan, että kofeiiniton kahvi on nörteille. Ja se on totta.

[muokkaa] Sivettikahvi

Maailman kalleimmat ja parhaiksi mainitut kahvilaadut valmistetaan sivettikissojen avulla.

Sivettikissa on epämääräisen ja roiston näköinen otus, joka hiippailee pitkin Aasian seutuja häiriköiden turisteja hotellien katoilla hakkaamalla peltiämpäriä rumpupalikoilla ja soittelemalla huuliharppua öiseen aikaan. Tätä epäpyhää epäsikiötä ei tule sekoittaa varsinaiseen kissaan, joka, vaikka onkin verenhimoinen peto, on sentään oikea kissaeläin ja siten osa Luojan suunnitelmaa.

Sivettikisu vandalisoi paikallisia kahviviljelmiä konserttiensa päätteeksi syömällä kahvinpapuja kaksin käpälin pensaista. Soitellessa tulee nälkä. Alkuasukkaat eivät ole harmissaan asiasta: aamuisin iloinen joukko kyläläisiä paskan kiilto silmissään rynnistää lähimetsikköön säkit olalla etsimään paskaa. Kissan paska kerätään huolellisesti talteen käyttöä varten.

Separaattorit jauhavat yötä päivää erotellen paskan ja pavut, mikä ei olekaan vallan helppoa. Lopputuloksena on yksi maailman kalleimmista juomista. Vai olisiko kallein. Ainakin kallein kahvi. Peruspussillinen tätä kakkakahvia sisältää 450 grammaa kopi luwakia sekä paperipainon sekä brosyyrin. Hintaa paketilla on 90 dollaria. Postikulut Suomeen 35 dollaria. Eihän tämä mitenkään mahdoton hinta ole, jos kahvi kerran on niin hyvää kuin väittävät. Lopuista kissan jätöksistä keitetään oudon näköistä mönjää,joka tuotetaan Suomeen nimellä mämmi.


[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • [1] Ei kahvia koskaan, kiitos!
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä