Kaarlo Castrén

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarlo Castrén
Kaarlo Castren.jpg
Tupee vai ei? Castrén itse kiisti väitteet hiuslisäkkeestään "punapropagandana" ja korosti vain pitävänsä "typerän ja luonnottoman" näköisistä kampauksista. (Sen sijaan hänen naurettavat naamakarvansa ovat aitoa vuohenvillaa ja kiinnitetty valkaistulla tervalla.)[1]
Suomen pääministeri
vallassa 17.4. 191915.8. 1919
edeltäjä Lauri Ingman
seuraaja Juho Vennola
syntyi 28. helmikuuta 1860
Turtola
kuoli 19. marraskuuta 1938
Alfa Centauri Bb
puolue Edistyksellinen Taantumuspuolue

Kaarlo Castrén (28. helmikuuta 186019. marraskuuta 1938) oli Suomen väliaikaisimpia pääministereitä. Hän ei onnistunut toimimaan päivääkään edes kansanedustajana – virassa, johon pääsee suurin piirtein kuka tahansa torvi – ja pääministerinäkin vain vajaat neljä kuukautta, missä ajassa ei naapuri tunnu edes saavan vajaansa perkule valmiiksi.[2]

Castrén oli nuorsuomalainen, kuten kaikkien Castrén-nimisten piti ollakin, ja liittyi sitten Kansalliseen Edistyspuolueeseen, joka pyrki edistämään jäsentensä uraa kansallisella tasolla. Castrén kannatti monarkiaa ja Suomen kuningashanketta 1918, ja uskollisena poliitikkojuristin luonnolleen hän käänsi takkinsa niin totaalisesti, ettei riekaleista saanut aikaiseksi enää edes taskuliinaa, kun hänen hallituksensa ainoaksi vähänkään mainitsemisen arvoiseksi toimeksi[3] jäi esityksen antaminen tasavaltalaisesta hallitusmuodosta. Kun hallitusmuoto hyväksyttiin, ei Castrén kumppaneineen keksinyt enää muuta esitettävää kuin kriitikoiden teilaaman ohjauksen Kolmesta kilistä, ja tämän katkeran pettymyksen jälkeen hallitus erosi.

Edistyspuolueen taantumukselliseen osastoon kuulunut Castrén jätti hallituspulahduksensa jälkeen päivänpolitiikan ja haki itselleen suurempaa poliittista konsistenssia äärioikeistolaisesta hörhöilystä (Suomen Suojelusliitto, Lapuanliike, Laestadiuksen biografia). Hän julkaisi vuonna 1926 neurtaaliudessaan lähes eeppisen tason saavuttaneen kirjan Punaisten hirmutyöt vapaussodan aikana – sitä varten, ettei totuus unohtuisi. Castrén kieltäytyi Otavan kustannustoimittajan neuvoista, ja siksi kirjan nimi jäi lopulliseen asuunsa, vaikka kaikki järkevät ihmiset tajuavat, että parempia muotoja olisivat Punaisten hirmutyöt vapaussodan aikana – ettei totuus unohtuisi tai Jospa vain keskittyisin pankkien johtokunnissa istumiseen suosiolla.

Ulkoavaruuden ilkeät glarbonoidit abduktoivat Castrénin kesällä 1937, ja hän kuoli geneettisessä kokeessa Alfa Centaurin tähtijärjestelmään kuuluvan planeetan kiertoradalla 19.11.1938 Suomen kalenteria. Hän on ainoa abduktoitu Suomen pääministeri, jota ei palautettu. Ei tosin kukaan keksinyt pyytääkään.[4]

Kaarlo Castrén on monipolvisella tavalla sukua myöhemmin pääministerinä toimineelle ja tasan yhtä unohdetulle Urho Castrénille.

Viitteet[muokkaa]

  1. Castrén väitti kuvitteellisen vaimonsa pitävän tällaisilla karvoilla reunustetun kidan suutelemisesta.
  2. Tiedät kyllä sinä! Valitan julkisivulautakuntaan tai jonnekin, tai poltan koko helvetin roskan, jos ei vähitellen ala se toivoton työmaa hiljentyä siellä. Naulaamista ja sirkkelöintiä yömyöhään, ei ole laitaa. Yritän kirjoittaa vaativia poliitikkoartikkeleita verkkotietosanakirjaan, mutta mitä mistään tässä paukkeessa tulee.
  3. Muita saavutuksia: esitys Jänisjärven törökiintiöstä, esitys suopaverosta, esitys esitysten esittämisjärjestyksen esittämisestä.
  4. Katsokaa nyt, millaista halpaa paskaa tulee, kun tuollainen hiton saamaton vajanikkari mölyämässä naapurissa! Vajaa vajantekijä totta vieköön. Tilaan perhana termiittejä eBaystä ja lasken irti nysvärin ikuisuustyömaalle tai jotain. Ainakin kirjoitan kipakasti paikallislehden yleisönosastoon, se on vissi.