Jyväskylä

Hikipedia

Jyvääskylä
vaakuna sijainti
www.jyvaskyla.fi
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Sormen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1837 ekr.
Kuntaliitokset	{{{kuntaliitokset}}}
Pinta-ala - maa - sisävesi	1 466,48 km² km² 1 171,23 km² km² 295,25 km² km²
Väkiluku - väestötiheys	129 327 (30.9.2009) 110,4 as/km² (30.9.2009) as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,50 %
Kunnanjohtaja	Markku "Viiksiniekka" Andersson
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Jyväskylä^[1] (lausutaan "Jyväääskylä", engl. Grains Village) perustettiin Päijänteeseen laskevan Jyväsrapakon luoteisrannikolle Etelä-Keski-Suomeen vuonna 1837 eKr. Nykyisin Jyväskylä ei ole ainoastaan sen rapakon rannalla vaan myös Päijänteen rannalla, sillä vuosina 1957–1964 käydyssä sodassa Jyväskylä valtasi Jyväskylän maalaiskunnalta Kuokkalan, joka sijaitsee Päijänteen rannalla. Jyväskylä on saanut nimensä pojasta, joka hukutti murheensa ohran jyvistä valmistettuun juomaan. Jyväskylä on Suomen Ateena, mikä viittaa Ateenaan anno domini 2009 eikä ole kehu. Jyväskylä taas näyttää itse hukuttautuvan velkoihin, joita on kerrytetty muun muassa älyttömällä kulttuuripääkaupunkihakemuksella, entisen kaupunginjohtajan Pekka Kettusen (Suomen DorkaPojat) 200 000 euron erorahalla, nykyisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin (Sekoomus) ökypalkalla ja kaupunginhallituksen Brysselin-matkoilla. Välillä tosin säästellään lakkauttamalla kouluja ja neuvoloita.

Vuonna 2009 toteutuneessa kuntaliitoksessa Jyvääskylästä tuli Suomen toiseksi suurin sellainen kaupunki, jolla ei ole yhtään suurta julkkista (suurin Oulu) ellei kahta Masoja Vanhanen ja Nykänen oteta lukuun eikä näitä Masoja ole ollut enää pitkään aikaan mitään syytä ottaa lukuun.

Jyväskylä on uuden aallon kaupunki – kaupunginhallituksen toiveunissa. Väitteessä on perää, jos lisätään erään sanan loppuun yhdyssanan loppuosa "pohjan".

Sisällysluettelo 1 Liikenne 2 Jyväskylän murre 3 Halssila 4 Keljonkangas 5 Keltinmäki 6 Kortepohja 7 Kuokkala 8 Kypärämäki 9 Laajavuori 10 Myllyjärvi 11 Mäki-Matti 12 Nenäinniemi 13 Pupuhuhta 14 Ristikivi 15 Säynätsalo 16 (Surullisen) kuuluisia jyväskyläisiä 17 Viitteet

[muokkaa] Liikenne

Jyväskylässä järjestetään joka elokuu Nesteralli. Ennen Nesterallin voitti joka vuosi kankkunen, mutta nykyään voittaja on Jyväskylässä keikkailevan Tapani Kansan krapula, vaikkei Tapsa virallisesti koskaan osallistu Nesteralliin. Ilmeisesti rallin seurauksena autoilukulttuuri on Jyväskylässä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta perseestä, autot kun eivät koskaan pysähdy suojatien eteen. Muutama vuosi sitten järjestettiin kampanja, jonka tarkoitus oli parantaa liikenneturvallisuutta ajamalla pyöräilijät jalkakäytäviltä autojen sekaan telomaan itsensä, koska muutama mutkitteleva mummo ja väistelemätön vaari pelkää kaatuvansa, jos heidät ohitetaan pyörällä. Valtuustossa on tyystin unohdettu, että Jyväskylässä asuu myös alle 75-vuotiaita ihmisiä. Toisaalta kaupunki on tunnettu autoilijoille vittuilusta hidastetöyssyjen avulla.

Muuten, nesterallin nimi ei yleisestä harhaluulosta huolimatta johdu siitä, että huoltoasemaneste sitä sponsoroisi vaan siitä, että sen päätapahtuman, Kävelykadulla rymyämisen, aikana erilaiset nesteet kastelevat Kävelykadun.

[muokkaa] Jyväskylän murre

Kielioppi:

On yleisesti sanottu, että Jyväskylässä puhutaan puhtainta suomea. Kai se pitää sitten paikkaansa, jos nyt puhtainta suomea kuuluu puhua siten, että D-kirjain jätetään sanoista pois ja sanoja venytetään, jolloin kaikki kuulostaa enemmän tai vähemmän fiksulta.

Suomi-jyväskylä-sanakirja

• humalainen = humppu
• Jyväskylä = Jyvääskylä
• Lievestuore = lieve
• Linja-auto = linkki
• opiskella=opiiskella
• peruskoulun ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs viides ja kuudes luokka = peruuskoulun eppu-, toppu-, kolkki-, nelkki-, viikki- ja kuukkiluokka
• pitempi = pisempi
• sinä ja minä = mää ja sää (tästä ilmenevät Jyvääskaupungin yhteydet Tamperseelle)
• Säynätsalo = Säykki,Säynävä
• Pupuhuhta=pupari
• yltää=ylttää
• meidän=meijän, meiän

[muokkaa] Halssila

(eng. Board-village)

Ulkoapäin harmittoman keskiluokkaiselta näyttävä Halssila kätkee sisäänsä mitä moninaisimpia ihmiskohtaloita, joista useimmat tahtovat vaiettavan. Vaatimattomasti varusteltu Halssila tarjoaa kuitenkin kaikki peruspalvelut parturista pizzeriaan ja paikallis-liikenteen palveluihin. Tosin pankkiautomaattia on turha etsiä.

Halssilassa on kuultu tapahtuvan, mutta toiminta tapahtuu maan alla. Mystisesti, kaikkien silmien alla. Ne jotka tietävät eivät tiedä paljoakaan, ja ne jotka eivät tiedä heidän ei kuulukaan tietää. Salaisuus häviää savuna ilmaan...

Kuuluisia nähtävyyksiä

• Ravintola-Tucks, joka oikeastaan sijaitsee Aittorinteen puolella ja on todellakin kuultavissa karaoke-iltoina.
• "Paska-kallio" tai siitä avautuvat maisemat.
• Vanha Vaajakosentie
• Pizzeria Darja

[muokkaa] Keljonkangas

Keljonkangas eli Keljunkangas (eng. Fishy's Fabric) on lähes Tampereen ja Säynätsalon rajamailla sijaitseva metsäinen alue jolla tapaa monien säätyjen edustajia. Keljonkangas (väännös sanoista kelju kangas) on Jyväskylän ehkäpä vaarallisinta aluetta. Aluetta hallitsevat useat eri jengit joista mainittakoon esimerkiksi "Fucking bad crew" (FBC) ja ABC-liikennemyymälän, Keljonkankaan koulun ja entisen Leenan kioskin piha-alueella hurjasteleva "teinien mopedijengi". Aluetta asuttavat niin lähiöidylleissä porsastelevat keskiluokkaiset perheet kuin huumeenkäyttäjät (kaupungin vuokrataloissa). Alueella on usein havaittu liikkuvan huumeita välittävä harmaa farmari-mallinen auto joka pysähtyy aina samaan paikkaan. Auton lähettyviltä on kuultu tappelunnujakoiden ja avuttoman naisen huuto "Marko, älä!". Keljonkankaalla on myös 8 kilometriä korkea Sarvivuori, ja sen juurella piskuinen lätäkkö nimeltään Sääksjärvi. Sen rannalla muutama epämääräisen epävirallinen tutkija keksi vahingossa kelluvan pullasorsan.

[muokkaa] Keltinmäki

Keltinmäki (engl. Celtic Winter) on nimensä mukaisesti nykyisen Britannian alueelta saapuneiden kelttiläisten vuonna 1382 perustama siirtokunta ja sittemmin demilitarisoitu vyöhyke Jyväskylän laitakaupungilla. Nykyinen englanninkielessä käytetty nimitys Keltinmäestä, eli Celtic Winter tulee siitä, kun puolalainen black metal bändi Graveland nauhoitti levynsä "Celtic Winter" Keltinmäessä surullisen kuuluisalla Kultalakintien kadulla. Bändin keulahahmo Rob Darken tiesi paikan historian ja kirosi tuolloin kovaa talvea.

Keltinmäki on virallisesti Jyväskylän alaisuudessa de jure, mutta de facto keltinmäkeläiset pitävät itseään autonomisena kylänä irrallaan jyväskylässä. Keltinmäellä on oma Posti, kirjasto, S-Market, muita kauppoja, pizzerioita, pubi, sekä oma koulutusjärjestelmä. Koulua johtaa kuuluisan Pekka Siitoimen avioton lapsi, Jalmari "Peke jr." Siitoin ja Keltinmäessä vallitsevat separatistiset näkemykset suhteestaan Jyväskylään ovat peräisin hänen alullepanemasta liikehdinnästä, joka kulkee nimellä "Projekti Rustica: Keltinmäki White Power & Jyväskylä: Modern day Babylon".

Keltinmäen väestösta ei ole virallista tietoa, sillä viimeisin tilastoitu luku on vuodelta 1994, jolloin Keltinmäessä asui 3200 henkilöä. KRP:n vuoden 2006 rapotin mukaan kuitenkin: "Keltinmäessä asuu 4 ihmistä, ja nekin on koko ajan kännissä". Jalmari Siitoimen mukaan tämä koski vain ns. "ydin Keltinmäkeä", mutta hänen mukaansa Suur-keltinmäen alueella asuu vakituisesti 28 ihmistä. Väestökatoon johti historioitsijoiden mukaan keltinmäkeläisten sairaaanloinen innostus huumausaineisiin ja Krokettiin, sekä kiistanalainen sota Seinäjokelaisten kanssa. On raportoitu, että 75% koko maailman pirituotannosta ja käytöstä tapahtui vuosina 1993-1995 jyväskylän Keltinmäessä.

Kuuluisia Keltinmäkeläisiä: - Komediaryhmä Monty Python on kotoisin Keltinmäestä. - Jalmari Siitoin (Pekka Siitoimen poika) - Henna Virkkunen (Sisäministeri) - Lapinlahden Linnut (Yhtye) - Johannes Kastaja (Kultalakintie 2:sen talonmies) - Oliver Stone (oik. nimeltään Olenpa Kivi) - George "Spede" Bush.

Kiistanalainen teoria Keltinmäen kehityksestä ja historiasta (Separatistien näkemys): Demilitarisointiin johtivat Neuvostoliiton kansalaisten ajanvietteeksi perustamat gulakit 1900-luvun puolen välin tietämillä. Nykyisin alueella ei ole mitään sen ihmeempää käyttöä ja siellä lähinnä voidellaan ruisleipiä ja tuuletetaan petivaatteita. Keltinmäessä asuu noin 3200 henk. joista noin 75% on kellon ympäri juopuneita deekuja ja pirinistejä, joita Keltinmäessä kutsutaan avohoitoposseksi. Keltinmäestä löytyy S-market josta paikalliset juopot välillä juoksevat ulos nakkipaketti kädessä ja vartijat perässä, ala-aste jossa opetetaan mm. AK-47:n käyttöä ja erilaisia taistelulajeja Keltinmäessä selviämistä varten, pizzeria, jossa tehdään Jyväskylän paskimmat pitsat, kirjasto, josta keltinmäkeläiset silloin tällöin hakevat kirjoja vessapaperiksi tai sytykkeiksi, ja parturi, joka on tunnettu siitä, että yksikään asiakas ei ole lähtenyt sieltä ilman että vähintään toista hänen korvistaan olisi leikattu irti. Kelttiläisten valloittajien rakentaman linnakkeen tilalla sijaitsee nykyään kukkakauppa (paloi). Se on eri veikeä piristys kaupunginosan yleisilmeeseen. Linnake olisi kyllä parempi, mutta minkäs teet. Keltinmäessä asuu myös paljon köyhiä lapsiperheitä, joiden lapset liittyvät noin 10 vuoden ikäisinä jompaankumpaan Keltinmäen jengiin. Keltinmäestä saa helposti myös huumeita.

[muokkaa] Kortepohja

Paloaseman ja Laajavuoren välissä sijaitsee Kortesuon kartanon ja Rautpohjan mukaan nimetty Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) entinen siirtokunta Tuomiojärven lounaispuolella. Itäsaksalaisen suunnitelmatalouden mukaisesti rakennettu lähiö on tunnettu arkkitehtuuristaan. Alueen suosituin nähtävyys lienee siirtokunta-ajalta periytyneet DDR-talot,

Kortepohjassa sijaitsevat UNESCOn maailmanperintökohteet

• DDR-talot, ns. ylioppilaskylä
• Rene, ylioppilaskylän ravintola, joka vastaa suurilta osin Kortepohjan kulttuuritarjonnasta, kuten tietovisasta ja karaokesta.
• Grilli

[muokkaa] Kuokkala

Kuokkalaan (engl. Lá Mattock) tultaessa kannattaa tarkistaa että passi löytyy housuista. Mielellään sotilaspassi koska voit joutua milloin vain tuliseen taistoon. Kuokkala on Jyväskylän vapaakauppa-alue, joka liitettiin Jyväskylään periaatteessa vuonna 1965, käytännössä siltaa apuna käyttäen emo-Jyväskylään vasta 1980-luvun loppupuolella. Kuokkalasta löytyy pakolaisten vastaanottokeskus ja etnoravintola Birra, ja nämä kaksi yritystä tekevät tiivistä yhteistyötä muinaisen persialaisen sanansaattajan antamien ohjeiden mukaisesti. Kuokkalassa sijaitsee myös 'pommisuojaksi' kutsuttu Kuokkalan Gneissi, joka on tunnetusti monien seksuaalisesta suuntaumuksestaan epävarmojen ihmisten kohtaamispaikka. Kuokkalalaisten nuorten harrastuksiin kuuluvat pommisuojassa vehtaamisen lisäksi juoksentelu talojen katoilla lamppu päässä ja erilaisten asioiden polttaminen mitä kummallisemmissa paikoissa Bronx-tyyliin. Asukkaita tällä vapaakauppa-alueella on liki 20 000 ja kysymyksessä on näin Jyväskylän suurin kaupunginosa. Kun kuokkalalaiset spurgut menevät Kuokkalan siltaa pitkin keskustaan ostamaan aineita, he luulevat ylittävänsä Atlantin ja menevänsä Amerikan ihmemaahan.

Kuokkala on arvaamaton, rähjäinen ja ahtaasti toteutettu siirtolapuutarha. Poikkeuksen tekee Samulinniemi, joka on sähköaidattu ökyrikkaiden eliittialue aivan Kuokkalan kaakkoisimmalla kulmalla. Täällä asuvat palatseissaan Päijänteen rannalla monet merkittävät hyväntekijät, kuten Kari-Pekka Kyrö sekä Mauri Pekkarinen, joka kerjää jatkuvasti kasvuhormonia naapuriltaan Kyröltä. Mauri Pekkarisen näkee jopa useasti lenkkeilevän ympäri Kuokkalaa. Talvella hänellä on tapana jäätä pitkin kotirannastaan hiihtää katsomaan, onko hänen suuri aikaansaannoksensa Kärkistensalmen silta paikallaan.

[muokkaa] Kypärämäki

Kypärämäki (engl. Helmet Hill) on rikkaiden lääkäriperheiden kansoittaman rintamamiestaloalueen ja pultsarien vuokrabetonilähiön risteytys Jyvästaajaman länsilaidalla. Kypärämäkeen kuuluu myös Köhniön asuinalue. Tämän alueen tärkein paikka on Köhniönjärven uimaranta. Valitettavasti siellä saattaa kesäisin nähdä erään homokirjailijapedofiilin piirtämässä sarjiksia. "Tuu pizzalle!" hän huutelee pikkupojille.

Pimeinä myrskyisinä öinä saatat myös kuulla karmaisevan ja verenseisauttavan huudon "HELMETHILL!". Tämä on juoppojen tapa kertoa että öky-rikkaiden porvarien lasten on aika mennä kotiin sängyn alle piiloon/tärisemään ja jättää yö sen todellisille valtiaille.

[muokkaa] Laajavuori

Laajavuori (engl. Wide Mountain) ei nimestään huolimatta ole laaja eikä vuori, vaan mäki jossa on laskettelurinne. Mäen rinteessä sijaitsee vuonna 1964 rakennettu hyppyrimäki, joka on nimetty entisen mäkihyppääjän ja nykyisen pizzaveitsimiekkailijan Matti Nykäsen mukaan.

[muokkaa] Myllyjärvi

Myllyjärvi (eng. Mill Lake) on Jyväskylässä sijaitseva eliittialue, jonka tunnistaa vuosikymmenten takaisista vanhuudenharmaista ryppynaamaisista kerrostaloista. Se sijaitsee suojaisessa rinteessä Länsi-Päijänteentien ja Porintien kulmassa, Keltinmäen gheton ja Keljon ostosparatiisin välissä kuin onnela jalkojen välissä. Alueelta löytyy niin kerros kuin omakoti-sekä rivitaloja metsän keskellä eli paikka on Jumalan selän takana.

Myllyjärvellä asuu noin 2800 asukasta. Asukkaat joutuvat olemaan hyvin liberaaleja, sillä alueella asuu todella sekavaa porukkaa: on nuoria pseudotieteiden opiskelijoita, eikä kommunistit ja turkkilaiset perssuomalaisetkaan ole tuntemattomia alueen lokaaleille. Merkittävä osa alueen asukasmäärästä koostuu myös sotilaista, ninjoista, hobiteista, alieneista, humanoideista sekä vaihto-opiskelijoista. Myös mystisen kuljettajattoman ostoskärryn on havaittu liikkuvan alueella. Myllyjärvellä on kaksi nuorisokotia, joiden asukit kamppailevat keskenään kesäisin järjestettävässä urheilutapahtumassa Myllyjärven kovaäänisimmän teinin tittelistä.

Myllyjärven alkuperäinen nimi oli Pyllyjärvi, mutta häveliäisyyssyistä ensimmäinen kirjain muutettiin. Pyllynreikä on edelleen vanhalla paikallaan, pikkuinen, mutta syvä Myllyjärvi, jossa kaikenlaiset pyllyhuumorin ystävät uimassa.

[muokkaa] Mäki-Matti

Mäki-Matti (engl. Hill Matthew) oli ennen metsää ja peltoa, nykyisin muita parempien ihmisten omakoti- ja kerrostaloalue. Se sijaitsee Harjun toisella puolella loistavalla ja varsin rauhallisella paikalla kaupungin keskustan lähellä, minkä vuoksi asukkaiden päihin on kerääntynyt kusta. Vaikka alue on nimetty erään julkisuudenkipeän henkilön mukaan^[2], alueen talojen vuokrasopimuksissa nimen omaan kielletään leikkimästä Matti Nykästä. Rajanaapurina on Mattilanpelto, josta tulevien vaikutteiden johdosta myös Mäki-Matissa eletään kuin pellossa.

Alueen nähtävyydet ovat Mäki-Matin synkimmässä sydämessä sijaitseva ravintola Banthai sekä hämärillä rajamailla sijaitseva K-Market Ruokavinkki.

[muokkaa] Nenäinniemi

(Eng. Cape of noses) Perhehelvetti joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kuokkalasta ja muutaman kilometrin päässä Keljosta. Nenäinniemen talot ovat valkoisten pelottavien aitojen ympäröimiä. On kuultu huhuja että jouduttuaan noiden aitojen sisäpuolelle useat ihmiset ovat muuttuneet Sekoomuslaisiksi. Muutamia narkomaaneja on nähty pyörivän Naattiantien varrella myyden huumevelkojen vuoksi itseään tai toisiaan. Iso osa Nenäinniemen rantaviivasta kaavoitettiin yksimielisen äänestyksen jälkeen omakotitonttien ja virkistysalueiden sijaan valtaisalle jätevedenpuhdistamolle. Nenäinniemestä löytyy Toukka-puisto, jossa pikkulapset oksentelevat pyörivissä tuoleissaan.

[muokkaa] Pupuhuhta

Pupuhuhta 'Pupari' (engl. Bunnyhood) on Jyväskylässä sijaitseva slummialue, joka koostuu räjähtäneistä ja/tai rähjäisistä kerrostaloista (joita kunnostetaan oksennuksen värisiksi) sekä niissä usein asuvista työttömistä alkoholisoituneista ihmisistä, joiden ainoa huvi on lähettyvillä sijaitsevat baarit (fani ja jussi) sekä pihoilla töröttävät huonolaatuiset grillikatokset. Narkkaritkaan eivät ole Puparissa harvinaisia, vaan itseasiassa hyvinkin yleisiä. Pupuhuhdassa kulkiessa ei voi ikinä tietää koska saa potkun nivusiin tai kuulan kalloonsa. Poliisi onkin Puparissa hyvin yleinen näky, ja tämä osaltaan lisää vaaraa joutua edellä mainittujen yllätysten kohteeksi.

Pupuhuhdan työttömyysprosentti on 80%. Loput 20% työskentelevät usein ns. paskaduuneissa. Pupuhuhta on osa Huhtasuota, mikä on Jyväskylän toiseksi suurin kaupunginosa. Pupari on tunnettu mutuista, manneista ja muista tuliaseisiin viehtyneistä maahanmuuttajista jotka ajelevat Mersuilla suomalaisten köyhällistöjuoppojen ajaessa yli 20 vuotta vanhoilla romukasoilla. Pupuhuhdan yksi lempinimi onkin Mutuhuhta.

Pupuhuhdassa on vanha homeinen koulu (noin 105% Jyväskylän kouluista on homeisia) jossa yritetään valmistaa sienirihmastosta jonkunlaista paikallista nähtävyyttä. Siihen syntyi tarvetta noin sadan oppilaan loukkaannuttua vakavasti yrittäessään harjoitella parkouria koulun pihan Pupumuori-patsaassa. Tuo kyseinen paikallinen nähtävyys on nykyään telkien takana ja sen käsivarressa lukee kaikkien iloksi isolla kirjoitettuna 'HORO'.

[muokkaa] Ristikivi

Ristikivi (engl. CrossRock tai CrossStone) on Jyväskylän todellinen ghetto. Ristikivessä toimii tunnettu gangsterijengi nimeltään CrossStoneCrew joka välittää 70% Suomen huumeista. Ristikivessä oli melkein yksi siedettävä paikka, kuuluisa ristikiven rannalla sijaitseva grillikatos, ennen kuin kaupunki sai kuningasidean ja hajotti sen. Siellä tapahtuikin tosin n. 99 % suomen rikoksista, mm. viime aikoina uutisissa ollut Wincapita on huhujen mukaan suunniteltu ja toteutettu kyseisessä rannassa. Paikalla on nykyään muistomerkkinä erittäin lohduton ja kusinen penkki+pöytä -järjestelmä. Ristikivessä kasvaa myös yksi kuusi, joka tosin kaadettiin noin 2507 vuotta sitten.

[muokkaa] Säynätsalo

Säynätsalo (Säynäväinsalo,Säynävä, Köyhätsalo, engl. "Orfes wood island") on kaupunginosa Jyväskylässä. Säynävä eli Säynätsalo on tunnettu köyhyydestään. Alueen asukkaat koostuvat köyhistä, sairaista ja erikoisista. Kaupunginosan Hallinnollinen Johtaja on itse itsensä virkaan julistanut, Jouko "Nokkamies" Rikkola. Hänen Rikkaiden Jengillään (RJ) on kiistaa valuuttamuutoksista, viinaverosta, häätövaroituksista ja YK:n ihmisoikeussopimuksesta WHC-een, eli White House Crewin jäsenten kanssa. WHC:tä johti itse maineikas nyt jo edesmennyt Pertti "Käspuol" Salminen, joka on tunnettu sukulaissuhteistaan Marcus Grönholmiin ja Tommi Mäkiseen. Emme edes viitsi tässä artikkelissä Säynätsaloon kuuluvien muiden saarien asukkaista mainita,mutta mainittakoon että muilla saarilla asustelee erittäin erikoisia ihmisiä.

Muuratsalo

Muuratsalo on osa Säynätsaloa. Muuratsaloa johtaa rautaisella ottellaan Dietmar,mutta pieniä vastarinta-liikkeitä on havaittu mairen kioskin lähettyvillä.

Säynätsalon nähtävyydet:

Kunnantalo/Kirjasto - Kuuluisan arkkitehdin Alvar Laineen suunnittelema talo, jota innokkaat irvistelevät vinosilmät tulevat kuvaamaan päivä toisensa jälkeen.

White House -Entinen varsinainen kunnantalo jossa Säynätsalon johtajat päättivät saaren asioista,uusi Alvar Laineen suunnittelemakunnantalo syrjäytti White Housen ja talon asukkaat jättivät entisajan mahtikartanon jälkeensä rappeutumaan. White Housen viimeinen tiedetty asukki oli Mika "shortsimies" Lehtonen, mutta nykypäivänä White House on autioitunut ja ovet ja ikkunat naulattu umpeen.

Säynätsalon linja-autoyhteydet ovat varsin heikonlaiset, mutta käytettävissä olevat. Säynätsaloon a.k.a Säynävään kulkevat linjat "Helvetin kuusitoista" (16,16M) ja Juoppojuna (21) pysähtyvät puolen tunnin välein, kerran tunnissa tai miten vain sattuvat kulkemaan. Sanonta: 'Se tulee jos on tullakseen... mitä sitä turhia miettimään' päteekin aikatauluihin parhaiten.

[muokkaa] (Surullisen) kuuluisia jyväskyläisiä

• Pekka Kettunen, ent. kaupunginjohtaja (200 tuhatta euroa ja hasta la vista, Jyväskylä!)
• Matti Nykänen, entinen mäkihyppääjä ja nykyinen pizzaveitsimiekkailija
• Matti Vanhanen, jonkinlainen nössö "pää"ministeri
• Mauri Pikkarinen, myyty lapsityövoimaksi Kiinaan
• Henna Virkkunen, uusnatsitar (köyhät kyykkyyn!).
• Ksenia Suokas, taas yksi turha julkkis BB:stä.
• Barack Obama, no ei nyt oikeesti.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Sana on paisunut meemiksi Keski-Suomea käsiteltävässä mediassa.
2. ↑ http://hikipedia.ws/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4#M.C3.A4ki-Matti