Joululaulut

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Joululaulujen alkuperäinen tarkoitus on ollut alistaa ja nöyryyttää tavaratalojen myyntihenkilökuntaa tekemällä heidät hulluiksi joulunalusviikkoina ja -päivinä. Päätöksen joululaulujen soittamisesta tavarataloissa tekee yksikön päällikkö tai kauppaketjun ylin johto. Vuosien saatossa joululaulujen hulluksi tekevä vaikutus on siirtynyt kaupoista myös koteihin. Iskelmäradio aloittaa säännölliset joululauluaiheiset lähetyksensä vuosittain elo-syyskuun vaihteessa, ja koko syksy on sen jälkeen pelkkää joulun odotusta.

Joulumusiikki voidaan jakaa kevyeen ja raskaaseen sen mukaan, kuinka paljon soitosta pitää pulittaa Teostolle, kuinka vaativaa tulkintaa teoksen lyriikat vaativat ja kuinka nopeasti asiakas huomaa, että sama kappale tulee eetteristä jo kolmatta kertaa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Raskas joulumusiikki

Raskas joulumusiikki on tavallisesti marketpäälliköiden painajainen, joten sen esittämisestä huolehtivat varakkaammat instituutiot kuten kirkot ja muut hengelliset pyhätöt sekä seurakuntatalot koulujen juhlasaleja unohtamatta. Raskaan joulumusiikin esitysaika on ensimmäisestä adventtisunnuntaista loppiaiseen. Sitä esitetään yleensä uruilla, sähköharmoonilla tai nokkahuilulla. Raskas joulumusiikki toteutetaan asiaankuuluvalla hartaudella ja vakavuudella. Raskasta joulumusiikkia yhdistelemällä syntyy joulukantaatteja, jotka ovat jonkinmoista sukua hengellisille oopperoille. Raskas joulumusiikki on suosittua, mutta jotkut kevyen musiikin edustajat mielellään tulevat kuokkimaan näille apajille. Tällaisia kuokkijoita ovat mm. Arja Koriseva, Anneli Mattila, Tarja Turunen ja Tapani Kansa. Vastavuoroisesti soisi raskaan musiikin ammattilaisten, kuten Jaakko Ryhäsen esiintyvän joskus tanssiravintolassa, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

[muokkaa] Kevyt joulumusiikki

Kevyellä joulumusiikilla on se yhdistävä tekijä, ettei sitä jaksa kuunnella kuin juovuksissa. Kevyttä joulumusiikkia on radio tulvillaan lokakuun lopulta tammikuun puoleenväliin ja loput myydään poptoreilla alehintaan. Tällainen joulumusiikki on luonteeltaan ahdistavaa ja epätoivoista. Se viestii joulun pakkoa ja välittämistä sen vuoksi, että pitää esittää välittävää. Kevyt joulumusiikki on kaupallisen joulun tärkeimpiä sanansaattajia.

Kevyelle joulumusiikille saatetaan valmistella eduskunnassa jonkinasteista haittaveroa.

[muokkaa] Yliannostuksen oireet

Yliannostus mitä tahansa joululauluja näkyy vaikutuksenalaisella monin eri tavoin, mutta keskeisimmät oireyhtymät ovat seuraavat:

  • vapisevat kädet
  • sekava ja hapuileva puhe
  • radiovastaanottimien yltiöpäinen tuhoaminen
  • televisiovastaanottimien yltiöpäinen tuhoaminen
  • yleinen arvaamaton käytös
  • alkoholismi
  • masennus
  • syrjäytyminen

Joululaulujen määrää yleisissä ja yksityisissä joukkoviestimissä onkin ehdotettu rajoitettavaksi, mutta kokoomus on jyrkästi vastustanut tällaisia rajoituksia, koska moinen saattaisi hillitä kaupankäyntiä joulunaikaan ja estää ihmisiä haalimasta toinen toisilleen entistä turhempaa rojua ja roinaa. Ympäristöjärjestöt ovat eri yhteyksissä kertoneet joululaulujen vaikutuksista kasvihuoneilmiöön ja ilmaston lämpenemiseen, mutta todellista syy-yhteyttä tällaiseen ei ole vielä kyetty osoittamaan.

[muokkaa] Kauheimmat joululaulut

Joulun ollessa noin viikon päässä kaupalliset radiokanavat virittäytyvät yhteislähetykseen teemalla ”Kauheimmat joululaulut”. Tällöin päästetään suoranainen helvetti irti kiduttamalla radiotaivasta 1950–1960-lukujen popjazzahtavilla silloisten iskelmä-ääntelijöiden tulkitsemilla tavaratalorenkutuksilla. Sitten siirrytään 1970–1980-lukujen Esa Katajavuoren ”joulu harmonilla” -aiheisten tekeleiden pariin, kunnes lopussa kiitos seisoo ja Arja Koriseva puhuu omat kappaleensa. Mikäli jollakulla on vielä joulumieltä tämän jälkeen, hän ei näitä ole kuunnellut.

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä