Joulu

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Jeesus ei syntynyt missään tallissa, eikä Joulupukkia ole olemassakaan!”
~Ilonpilaaja
Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli joulusta.


Joulu on alkuaan kristillinen juhla, jota vietetään 25. joulukuuta. Joulun keksi alun perin joukko roomalaisia porvareita, jotka halusivat yhdistää alkukristillisyyden Jeesus-jutut Rooman valtakunnan pakanauskontoihin ja vedonlyöntiin. Nykyaikana joululla juhlistetaan ylikansallisten suuryritysten mahtikäskyä, jonka mukaan Joulupukin syntymää olisi parasta kunnioittaa hamstraamalla hillittömiä määriä materiaa ja ruokaa sekä ajamalla vaimo ja lapset lumihankeen.

Joulun alkuperä[muokkaa]

Kuten useimmilla liputuspäivillä, on joulullakin oma logonsa.

Ennen kristinuskon tuloa joulua vietettiin rauhallisesti perhepiirissä ympäri silloisen Euroopan metsiä. Pakanalliseen jouluun kuului keskeisesti Kosmisen Virtauksen ylijäämäenergian, Beelzebuubin, palvonta kuusen ympärillä.

Myöhemmin Katolinen kirkko käytti vuosisatoja ja ylimitoitettua väkivaltaa tällaisten saatanallisten menojen torjuntaan. 9 000 000 ruumista myöhemmin jollakin neropatilla inkvisitiossa välähti, ja kirkko päättikin vain kehittää pakanallisten juhlien tilalle omat versionsa. Tehokkaiden mainoskampanjoiden ansiosta kirkko onnistui kaappaamaan itselleen joulun lisäksi myös pääsiäisen ja vapun. Vapun kanssa kävi myöhemmin hiukan ikävästi, sillä kommunisti nimeltä Martti Luther onnistui kaappaamaan vapun tavaramerkin ja vietto-oikeudet paavin nenän edestä. Rahapulassa paavi joutui myymään myös osan joulun tekijänoikeuksista ylikansallisille yhtiöille, kuten Shellille.

Joulun vietto[muokkaa]

Perinteiseen joulun viettoon kuuluu myös Joulupukki ja siinä vaiheessa, kun hän astuu sisään asuntoosi, voit sanoa, että juhlat ovat täydessä vauhdissa.

Rooman valtakunta hajosi, mutta porvarit ja ylikansalliset yhtiöt jäivät, ja niinpä joulua vietetään länsimaisessa yhteiskunnassa yhä hamstraten ruokaa ja alkoholia yhtenevässä määrin. Jouluun kuuluu myös kokoontuminen marketista ostetun harvaoksaisen joulukuusen ympärille jakamaan lahjoja, joita kukaan ei oikeasti tarvitse tai halua antaa. Suuryhtiöiden palkkaama konsultti Joulupukki tiedusteluverkostoineen pitää kuitenkin huolta siitä, että perinnettä pidetään yllä joka kodissa.

Joulun Jälkeinen Kikke Lahjojen VertailuTM on keskeinen osa joulun viettoa. Naapurin isät mittelevät yleensä siitä, kumpi onkaan saanut lahjaksi isomman huviveneen ja kumman pihalla jouluvalot loistavat kirkkaammin. Myös vaimolle kustannettujen silikonirintojen tasaisuutta saatetaan kukkoilun pitkittyessä joutua arvioimaan. Lastenkin keskuudessa esiintyy lahjakateutta, mutta ei läheskään siinä määrin kuin aikuisväestön kesken. Kaikki ovat tavallisesti hyvin masentuneita tullessaan takaisin töihin joulun jälkeen.

Jouluun kuuluu myös erilaisten ärsyttävien vilkkuvalojen ja härpäkkeiden ripustelu talon sisä- ja ulkopuolelle. Nämä koristeet asetetaan yleensä paikalleen noin kolme kuukautta ennen joulua ja tavallisesti ne unohdetaan roikkumaan vähintään juhannukseen asti.

Joulu lähimmäisten kanssa[muokkaa]

Poikaystäville on kaikista mukavinta ostaa joululahja, esimerkiksi "Tässä pala kuumaa kinkkua" -bokserit. Naisia/tyttöjä on niin turha vastustaa, että poika ei ehkä edes välitä, millainen lahja hänelle tuodaan, vaan että saako hän tehdä jotain mielenkiintoista tyttöystävänsä kanssa. Vanhemmille ei kannata ostaa juuri mitään (ainakaan kallista) joululahjaksi, sillä heillä on aina sama mielipide, kun he saavat lahjan: "Voi kiitos kulta." Mikäli vastaus on jotain muuta, siitä saa 0,4 pistettä Joulun Jälkeisessä Lahjojen VertailussaTM.

Suomalainen joulu[muokkaa]

Yllä mainittu pätee lähes täysin myös suomalaisten viettämään jouluun, mutta muutamia kansallisia piirteitä on.

  1. Joulusauna. Koska läheskään kaikilla ei ole omaa saunaa kotona, he eivät käy joulusaunassa. Ne joilla on, todennäköisesti myös käyvät siellä. Joulusaunasta saa kaksi pistettä Joulun Jälkeisessä Lahjojen VertailussaTM.
  2. Kuusivarkaudet. Toinen suomalaisen joulun tunnusmerkki itse varastettu joulukuusi. Koska läheskään kaikilla ei ole omaa metsää, he eivät ota kuusta omasta metsästä. Jännitys ennen aattoa on suuri, sillä isä (tai äiti) ei välttämättä aina palaakaan kuusenhakureissulta. Kuusenhaun takia leskiksi jää Suomessa joka joulu arviolta viisitoista naista ja kaksi miestä. Varastetusta kuusesta saa kuusi pistettä Joulun Jälkeisessä Lahjojen VertailussaTM.
  3. Kinkku. Sioilla ei ole jouluna kivaa. Sähkölaitoksillakaan ei ole ennen aattoa kivaa. Kinkku on kuitenkin paistettava, sillä kahdesta kilosta saa 0,5 pistettä Joulun Jälkeisessä Lahjojen VertailussaTM.
  4. Glögi. Kinkun jälkeen alkaakin maistua juotavat. Usein joukkoon lorautetaan annos Koskenkorvaa ja lähtölaskenta uuteen vuoteen voi alkaa! Jokaisesta juodusta glögidesilitrasta (vain kokonaiset lasketaan) saa 0,1 pistettä Joulun Jälkeisessä Lahjojen VertailussaTM.

Joulun jälkeen[muokkaa]

Ks. uusivuosi.

Katso myös[muokkaa]