Johtaminen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Johtaminen (engl. leadership, management) on tieteellisen tieteen ihmiskokeiden sovellus. Sovellusta on enemmän tai vähemmän tuloksekkaasti kokeiltu ihmisten tekojen ja luontaisen energian suuntamiseen vähäpätöisiin ja jokseenkin merkittäviin kohteisiin. Yleisesti johtaminen liitetään työhön, työntekoon. Niinpä johtamisen eri lajeja voivat olla pakkojohtaminen (pakkotyö), yöjohtaminen (yötyö), keikkajohtaminen (keikkatyö) ja vuorojohtaminen (vuorotyö).

Johtamisen paradokseihin kuuluu, että johtaminen ei enää parane.[1] Johtaminen kehittyi USA:ssa huippuunsa vuonna 1893, kun stressipalloon keksittiin yhdistää verenpainemittari. Suomalainen johtajuus huipentui vuoteen 1921, kun Reserviupseerikoulussa aloitettiin opettamaan lakerikenkien lankkauksen sijaan henkselinpaukuttelua (pitkä opimäärä). Nykyään henkseleiden (myös muodossa henskeli) paukuttelu on pakollinen kurssivaatimus kaikissa kaupallisen alan opetuspaikoissa. Kuuluisia henkseleiden paukuttelijoita ovat muun muassa Roope Ankka, Charlie Sheen ja Esa Pakarinen. Herra Ankan paukuttelua on tosin taajaan ihmetelty, sillä on asiaan liittyen jotkut tutkijat ovat huomattaneet, että ekstroverttiin tyyliinsä herra Ankka ei käytä edes housuja.

Tieteellinen tiede ei ole löytänyt tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota johtamisen ja tulosten välillä. Epätietellisen tieteen skeptiset haarat tosin epäilevät kytköksen lopulta löytyvän ihmisen evoluutioketjussa pari pykälää alempana. Laumaviettejä tutkineet apinatutkijat Michiganin yliopiston kampuksella ovat löytäneet vakavia todisteita alkuihmisen luontaiseen taipumukseen välttää kaikkea (erityisesti fyysisesti raskasta) työtä. Michiganin tutkijat ovat löytäneen Cro Magnon -ihmisen muistiinpanoja, joissa selvästi käy ilmi, että laumassa ei esiintynyt minkäänlaista johtajuutta. Nykyajan antropologit ovat törmänneet vastaavaan todistusaisneistoon tutkiessaan suomalaista pörssiyritystä nimeltä Sonera.

Johtamisen subjekti on nimeltään johtaja (engl. leader). Tätä ei pidä kuitenkaan sekoittaa Johtajaan (saks. Führer).

Nykyaikana yksikeskeisimpiä johtamisen teorioita on syvältä johtaminen.

Johtamisen objektia kutsutaan englanniksi nimellä the oppressed. Suomenkielinen vastine ei ole vielä vakiintunut käyttöön. Kiertoilmaisuna käytetään usein termejä "työtävieroksuvat", "suottaahan työn niin tehäkkii".

Lähteet[muokkaa]

  1. Johan Gaudeamus-Törström: On the Invisible Phenomenologic Gnosis of Inventing Multiple Varianced Teletechnologos- A Holistic View on Mutant Behaviour of Savvy Paradoxian Leadership Routines. Das Illiteräturisches Geschäftshistorie des Jahrhunderts. Eine Meta-Physischä Kollektion, 1876, Dredsner Stadsbibliotek (before bombing). Alkuperäinen käsikirjoitus on mitä todennäköisimmin kadonnut, sillä arkiston vahtimestari ei kyselyistä huolimatta suostunut muuta kuin kommentoimaan alaschwabian murteella "Nix tut mein Wiederalssenanderensixchsal". Näin ollen teoria on jouduttu rekonstruoimaan alkuperäisiin Johan GT:n kapakkakuitteihin piirretyistä salamyhkäisistä symboleista. [Ei tekijänkään hallussa].