Joensuu

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joen suu
Joensuu vaakuna.jpg Joensuu sijainti.gif
vaakuna sijainti
Jåensuu
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Pohjois-Karjala
Seutukunta ketä kiinnostaa?
Kihlakunta [[]]
Perustamisvuosi 1962
Kuntaliitokset Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Hirvivaara, Tukehtumisvaara, Hengenvaara, Pielisensuu, Eno, Setä, Täti, Serkku, Pyhäselkä ja Epäpyhä Maha
Pinta-ala
- maa
on kai se km²
km²
Väkiluku
- väestötiheys
72444 
 as/km² 
Työttömyysaste  % 
Kunnallisvero  % 
Kunnanjohtaja Torkkeli Knuutinpoika
Kunnanvaltuusto
toriparkin puolesta, toriparkkia vastustavat
paikkaa

Joensuu (The Joe's Mouth, eli savolaisittain Jojensuu) on Salpalinjan kantalinnoite numero 608, joka sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla Höytiäisen ja Pyhäselän välisellä kannaksella, jonka se lähes kokonaan onnistuu tukkimaan. Se on valettu teräsbetonista, ja moottoriajoneuvojen liikennettä rajoittamaan on pystytetty kiviä. Kuten monissa kantalinnoitteissa, mukana on kalju tähystyskupu ja kiinteä konekivääri-pesäke (Niinivaaralla, tunnetaan myös "piruntorjuntabunkkerina"). Mahdollinen panssarintorjunta-aseistus on toistaiseksi pidetty salaisuutena. Lisäksi juoksuhautaa löytyy 3 km ja piikkilankaa 4 km, Tuupovaaran liityttyä vielä 2 km piikkilankaa lisää.

Joensuun ympärille on muodostunut Pohjois-Karjalan (pää)kaupunki, jossa on 72 444 asukasta. Muita varsinaisia kaupunkeja ei Pohjois-Karjalassa ole. Suurin osa kaupungista kelluu Pielisjoen suiston suolla.

Historia

Venäjän suuri sankaritsaari aleksanteri ensimmäinen perusti Salpalinjan torjumaan ruotsien jatkuvia hyökkäyksiä Karjalaan, Novgorodiin ja Pohjois-Karjalaan. Tämä oli suurin rakennustyö Suomen maaperällä. Salpalinjaa linnoitettiin lisää Nikolai ensimmäisen (sen siedettävän Nikolain) hallituskaudella, jolloin siihen rakennettiin teräsbetonisia kantalinnoitteita. Pohjois-Karjalan puolustuksen erääksi tukijalaksi Kolin ja Kolvananuuron ohelle valettiin Pielisjoen suulle kantalinnoite 608. Sen oli tarkoitus paitsi tukkia Höytiäisen ja Pyhäselän välinen kannas lännen uhalta, myös estää joenylitys pidemmälle itään.

Jonkin verran kommunisteja muilutettiin alueelle kansalaissodan jälkimainingeissa. Kantalinnoite sai kuitenkin pysyvän varuskunnan vasta 1930-luvun puolivälissä, kun ryhmä kansallissosialistisia toisinajattelijoita pakeni Stalinin hirmuvaltaa Neuvostoliitosta. He perustivat pysyvän leirin Pielisjoen varteen, Penttilään, nykyisen Joensuun keskustan läheisyyteen. Tämä leiri on säilynyt lähes muuttumattomana näihin päiviin asti. Leiriä asuttaa nykyisin skinheadeiksi pukeutunut sukupolvi. Skineillä on tiiviit yhteydet isänmaansa Venäjän uusnatseihin, ja suojeluspoliisi pelkää että jopa putinisteihin.

Venäläisestä alkuperästään johtuen Joensuun skinit ovat kuitenkin erilaisuuden rikkautta, ja heidän sortamistaan pidettäisiin ryssävihana. Ruotsin vallan kannattajat kuitenkin suhtautuvat kaikkeen erilaiseen rasistisesti, ja yrittävät lietsoa ryssävihaa paikallisen väestön keskuudessa. Jopa skinien karkoituksesta takaisin Venäjälle on ollut puhetta. Ryssävihaa ei ole kuitenkaan saatu juurrutettua joensuulaisiin edes pakkokaksikielistämällä, sillä Venäjä on ollut monessa historian vaiheessa rakas naapuri, joka on pelastanut Pohjois-Karjalan kansoineen vaipumasta Ruotsin ikeeseen. Sen sijaan kommunisteja inhotaan, eikä ihme, sillä kaupungin väestöstä monet ovat venäläisiä, ja he ovat saaneet kokea kommunismin kauhut nahoissaan- päin vastoin kuin hyvinvointi-Suomen kommunistit ja suomettujat. Suurin etninen jännite kaupungissa onkin juuri paikallisten kommunistien ja vierasperäisten kommunismin uhrien välillä.

Joensuun rakennukset pystytettiin kuitenkin edullisista neuvostoliittolaisista betonielementeistä. Alueen arkkitehtuuri onkin hyvin samantyylinen kuin monissa sotien jälkeen rakennetuissa neuvostokaupungeissa. Joensuulaiset eivät ymmärrettävästi pidä lainkaan kaupunkinsa ulkonöästä. Kaupungissa on kuitenkin onneksi myös muutama tsaarinaikainen talo. Ruotsit ovat kuitenkin valitettavasti polttaneet vanhimman rakennuskannan. Joensuun Kuhasalosta löytyvät muuten Suomen toiseksi vanhimmat lasinsirpaleet, jotka ovat suuri nähtävyys. (Lisätietoa, ks. Pohjois-Karjala)

Vuosikymmenessä Joensuusta muodostui mielenkiintoinen kommunismin ja natsismin sulatusuuni, johon oman värinsä antoivat 1969 perustetun yliopiston mukanaan tuomat hipit ja myöhemmin homoseksuaalit. 1970-luvun lopun lama ja sitä seurannut nopea talouskasvu 1980-luvulla sekoitti entuudestaan hullun kaupungin asukkaat ja sen seurauksena syntyi mm. suomipunk ja Carelicum. Tuon ajan joensuulaisten elämästä kertoo Pelle Miljoonan laulu Homonatsijunttihippikommaripunkkari. Villin vuosikymmenen perinteitä vaalien järjestetään edelleen vuosittain Ilosaarirock, kiljunjuonnin ja kuseskelun festivaali.

Vuosituhannen vaihteessa PKO osti koko kaupungin, nimittäen Torkkel Knuutinpojan sen ikuiseksi johtajaksi. Torkkel Knuutinpoika hallitsee kaupunkia lujalla otteella edelleen ja on osoittanut ekspansionistisia pyrkimyksiä, luvaten olevansa valmis sotaan naapurikuntien persjalkoja vastaan. Vuonna 2005 Joensuu valtasi salamahyökkäyksellä kaksi naapurikuntaa, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran. Tämän epäillään liittyvän Knuutinpojan hallinnon persjalkojen-invaasion estämiseksi kaavailtuun puolustuslinjaan, jolla halutaan suojata ydin-Joensuu jatkuvilta muutoilta. Huhujen mukaan Kontiolahtea kaavaillaan myös puskurivyöhykkeeksi.

Botania

Joensuu nyt

Joensuu on tunnettu pseudokarjalaisuudestaan, sisäänpäinlämpenevästä ilmapiiristään, nepotismin maailmanennätystasoisesta työpaikkojen jaosta ja muista epämääräisistä lieveilmiöistä kuten skinheadeista. Skinheadien paljous selittyy venäläisväestön kasvavalla määrällä. Myös monet (vaaleammat) muslimimaahanmuuttajat ovat liittyneet skiniliikkeeseen paitsi herättääkseen inhoa rasismia kohtaan, myös puolustaakseen Palestiinaa juutalaisilta sortajilta. Valitettavasti juutalaisia tai Palestiinaa ei alueelta löydy, joten skinit joutuvat tekemään itse juutalaistaloja, -lippuja, -kirjoja ja -kortteleita -ja polttamaan ne sitten. Kun he ovat aikansa harjoitelleet, ovat he valmiita pyhään sotaan Israelia vastaan. Tälle monikulttuuriselle ja värikkäälle toiminnalle oli varattu oma alueensa Penttilästä. Toiminta uhkaa kuitenkin hiipua ja siirtyä maan alle, sillä paikalle ollaan rakentamassa tornitaloa. Skinit ovat jo jättäneet valituksen vähemmistövaltuutetulle kulttuurialueensa hävittämisestä. Vähemmistövaltuutetun tuntien päätös on kielteinen - veronmaksajien kukkarolle.

Joensuun kaupunginhallitus koostuu nykyisin pelkästään ruotseista, ja vieläpä lähinnä herrasruotseista, aatelisen jaloista ihmisistä. Pohjois-karjalaiset, skineistä nyt puhumattakaan, pidetään visusti erossa politiikasta, johon heidän ei turaanisesta tai muuten alemmasta rotuperimästään johtuen katsota soveltuvan. Kaupunginhallituksen johtaja Torkkel Knuutinpoika ehdottikin Joensuun perusterveydenhuollon eugenikka/rotuhygienia-määrärahojen lisäämistä, rajoittaakseen lyhytkalloisten persjalkojen, slaavien, skinien ja muun haittaväestön lisääntymistä. Myös heidän kaupunkiin muuttoaan suunnitellaan rajoitettavaksi. Heitä myös tahdotaan auttaa palauttamalla heitä salaa yksi kerrallaan kotimaihinsa.

Joensuu yrittää rakentaa imagoa iloisena ja eläväisenä kulttuurin ja sivistyksen tyyssijana. Tämä aivopesu uppoaa yksinkertaisiin joensuulaisiin kuin leka päähän, ja niinpä kaikkien joensuulaisten mielestä Joensuu on maailman paras kaupunki. Mikään syy ei ole kyllin hyvä lähteä pois Joensuusta, joten useat kaupungin asukkaat elävät synnyintalossaan koko elämänsä, perustavat perheen lähisukulaisensa kanssa, pyöräyttävät maailmaan muutaman uuden iloisen joensuulaisen ja lopulta kuolevat tylsyyteen tietämättä paremmasta.

Kaupunginosat

Joensuu jakautuu 28 kaupunginosaan joista muutama jopa näyttää kaupunkimaiselta.

Kaupunginosat

  • Ruutukaavan kaupunginosat I - IV muodostavat Joensuun keskustan. Keskusta kelluu Pielisjoen suualueen vesijättömailla ja epävakaan maaperän takia rakennukset ovat sortumisvaarassa. Keskustassa asuu rikkaita eläkeläisiä ja opiskelijoita.
  • Niinivaara Rikkaiden eläkeläisten ja opiskelijoiden asuttama Pohjois-Karjalan keskussairaalan ympärille rakennettu betonilähiö.
  • Otsola Keskustan liepeillä oleva omakotitaloalue jossa asuu sikarikkaita eläkeläisiä.
  • Kanervala Otsolan pohjoispuolella oleva omakotitaloalue jossa asuu sikarikkaita eläkeläisiä.
  • Siihtala sijaitsee keskustan lounaispuolella. Alueella asuu rikkaita eläkeläisiä ja muutenvaan rikkaita.
  • Mutala Kurapuron rannalle rakennettu entinen työläisten omakotitaloalue. Nykyisin alueella asuu rikkaita eläkeläisiä.
  • Rantakylä on työttömien ja muiden sosiaalitapausten pesäpaikka. Surkeaa slummia jossa ei asu rikkaita eikä eläkeläisiä. Lapsiperheille Rantakylä on erittäin suositeltava asuinalue, koska natiaisten on helpompi saada alueelta erinäisiä huumeita ja alkoholia kuin esim puuduttavia kesätöitä. Eipähän tarvitse kuunnella kun ipana valittaa, että ruoho on taas loppu. Luotikujan, ja sen ympäristön, hurja meno on ehdoton kokemus turistille kuin turistille. Lähes viikottain järjestettävät puukkohippaset ja ammuskeluleikit eivät jätä ketään kylmäksi.
  • Teppola Tuntematon alue Mutalan vieressä.
  • Utra Rantakylän taakse pystytetty omakotitaloalue jossa asuu kaikki Joensuun asuntovelalliset ja ne sosiaalisesti rajoittuneet yhteiskuntatapaukset aka narkkarit, jotka eivät mahdu Rantakylän slummeihin. Erikoista alueessa on se, että talot on rakennettu käytännössä kiinni toisiinsa.
  • Karsikko Pielisjoen rannalla, entisellä hautausmaalla sijaitseva asuinalue, jossa asuu rikkaita eläkeläisiä.
Matti Yrjänä Joensuu

Pseudokaupunginosat

  • Hukanhauta viheliäistä slummia Niinivaaran takana.
  • Penttilä Amisten ikioma pikku kaupunginosa joka nousi maailmanmaineeseen 1990-luvulla skinheadien luvattuna maana.
  • Marjala on Marjalan kanavan takana sijaitseva entinen asuntomessualue. Ei mitään palveluja tai liikenneyhteyksiä.
  • Linnunlahti Linnunlahti . Asuntoaluetta kutsutaan myös suomen Rivieraksi, Siellä paistaa aurinko 360 päivää vuodessa, loput viisi päivää ovat sateisia ja saatanan kylmiä siksi, että asukkaat saavat kokea myös köyhien lähiöiden olosuhteet. Linnunlahdelle et voi muuttaa, sinne kutsutaan. Linnunlahdella asuvat sikarikkaat yrittäjät, muuten vain sikarikkaat tai sikarikkaat eläkeläiset. Linnunlahtea pidetään myös älymystön synnyin kehtona, eikä syyttä. Jokaisessa taloudessa asuu vähintään yksi professori tai muuten ÄÖ:tään yli 150 pisteen henkilö. Paikallinen asukasyhdistys suunnittelee kaupunginosan ympärille rakennettavaa muuria ja tietulleja, ettei tavikset tuppautuisi paikallisten asukkaiden talojen nurkille kerjäämään rahaa tai muuta irtainta omaisuutta.
  • Käpykangas ja Raatekangas ovat teollisuusaluetta jossa ei asu rikkaita eläkeläisiä.
  • Pilkko Peltoa ja Citymarket.
  • Sirkkala Erittäin kauniilla ja keskeisellä paikalla, joen rannalla sijaitseva pieni teollisuusalue.
  • Noljakka Siilaisenpuron ja Marjalan kanavan väliin jäävä villin lännen tapainen erämaa, jossa pesii avohoitopotilaita, pissiksiä ja erä-jormia.
  • Vehkalahti Rikkaiden lääkärien sekä huorien ja fuckboyiden luvattu maa.

Antikaupunginosat

  • Iiksenvaara ja Iiksenniitty ovat sinällään komeaa Karjalan korpea. Kaupunginosassa kai pitäisi asua ihmisiä ja olla rakennuksia?
  • Karhumäki Taajama päättyy, Karhumäki alkaa...
  • Ketunpesät Ei löydy kartalta?
  • Tuupovaara on noin kolmen tunnin ajomatkan päässä keskustasta.
  • Heinävaara ja Kiihtelysvaara Käykää katsomassa... ja varokkee karhuja.
  • Eno Ei mitään nähtävää.
  • Uimaharju Tiälä haissoo raha.

Uudet Uljaat Kaupunginosat

  • Eno Vuoden 2009 alussa tämä sympaattinen ja kaunis Pohjois-Karjalan helmi alistettiin Joensuun hirmuvallan alle. Enon kunnanvaltuusto, nuo paholaisen kätyrit, äänestivät 17.12.2007 kuntaliitoksen puolesta yksimielisesti. Noh, saivatpahan Joensuulaiset riesoikseen uraanikaivoksen...
  • Pyhäselkä Vuoden 2009 alussa Joensuuhun liitetyn kunnan päättäjät olivat liitoksesta kaksimielisiä. Kuntaliitos toi Joensuulle kymmeniä kilometrejä rantaviivaa ja komean, uuden ohitustien.

Kaupunginosat jotka kieltävät olevansa kaupunginosia

  • Kontiolahti Jeesh, ihan niinkuin Vatikaani. Ovat muka itsenäisiä, mutta eivät pärjäisi tuntiakaan ilman isompaa naapuriaan.
  • Polvijärvi Tämä savolaisten ylijäämäpitäjä sylki kohti kuntaliitosta. No, hyvinpä sitä tullaan EU-tuilla toimeen.
  • Liperi Ylämyllyltä tulee puolet kaikista Joensuun lukiolaisista. Kirkonkyläläisistä tulee Noljakkalaisia. Ja Viinijärveläisistä tulee alkoholisteja.

Tutustumiskohteita

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Esikatselukuvaa ei voitu tallentaa kohteeseen
Colosseumin arkkitehtuuri on ilmeisesti karjalanpiirakan inspiroimaa. Ceskellä cattoa on suuri colo, josta koko hökkeli on saanut nimensä.
  • Botania, yliopisto-opiskelijoiden vapaaehtoisvoimin ylläpitämä kannabisviljelmä
  • Perloksen tyhjät teollisuushallit, avataan syksyllä 2007
  • Joensuu Colosseum, 2000-luvun jumppasali, joka valmistuessaan sai trendinmukaisen nimen Joensuun Areena. Vuonna 2007 trendi vaihtui, ja nykyisin rakennus kulkee lahoaa pystyyn vielä raflaavammalla nimityksellä Joensuun Colosseum.
  • Joensuun kirkko (Josef Stenbäck, 1903)
  • ortodoksinen kirkko (Pyhän Nikolaos, 1887)
  • Metla-talo, tätä eivät edes paikalliset tiedä
  • Taitokortteli, kaupungin kalleimmilla tonteilla sijaitsevat sortumispisteessä olevat lautahökkelit
  • kauppahalli, Suomen rumin rakennus
  • Siihtalan ABC-asema, ABC joka on auki 24/7
  • Joensuun kosket, Itä-Suomen suurin varastettujen polkupyörien museo
  • Pataluodon yläaste, se parempi yläaste niistä kahdesta
  • Anttilan katto, Kuuluisa kaupungin intellektuellien kokoontumispaikka
  • Hovi, Penttilässä oleva "nuorisotalo"
  • Pielisjoen koulu, Suuren Pielisjoen sodan näyttämö.