Jaakko Teppo

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaakko Teppo posaa levyn Haara-aukisten piiritarkastaja kannessa.

Jaakko Sakari Olavi Uolevi Teppo (s. 1953-lähiaikoina Iisalmessa) on karjalaista leikkivä savolainen muusikko, joka tekee kappaleita murteella. Hänellä on paljon huhuttu oikeakin ammatti, mutta mies ei ole kuitenkaan koskaan tehnyt mitään kunnon työtä. Silti hänen laulunsa ovat kertovinaan rahvaista raatajista, mikä on aika ironista.

Trubaduurius[muokkaa]

"Ruikonperän kultamulkuksikin" kutsuttu Jaakko Teppo pääsi studioon 1980-luvulla pökättyään tuottajaa, joka sattui olemaan naikkonen. Tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä hänen suosionsa oli huipussaan, ja hänet valittiin jopa Vuoden viihdetaiteilijaksi kertaalleen. Jaakko Teppo näet osoitti, ettei hänen liikanimensä turhaan ollut kultamulkku, ja pökkäsi koko valitsijakuntaa. Vuoden viihdetaiteilija -tittelistä kertonee kaiken tarpeellisen se, että Janne Kataja on sitä vuonna 2009. 1990-luvulla musiikkimaailmalle suotiin hetken rauha Jaakko Teposta, kun hän sairastui vakavasti kuppaan ja ripuliin ylettömän pökkäilyn seurauksena ja siitä seurasi aikamoinen jäläkitauti. Suomea, sen kansaa ja sen musiikkibisnestä vihaava opetusministeriö kuitenkin piti miehen hengissä myöntämällä hänelle taiteilijaeläkkeen ja kotihoitajan vaihtamaan vaippoja ja keittämään puuroa. Sairastelunsa aikana Jaakko Teposta kehkeytyi varsinainen huippupakinoitsija, jonka pääkirjoitusalustana ovat kaksi ilmaisjakelulehteä, joista toinen on hänen itseperustamansa ja joista toista ei lue kukaan.

Luritukset[muokkaa]

Jaakko Tepon tuotanto on suunnattu lähinnä yli 40-vuotiaille, pieruvitseistä tykkääville herroille ja matameille. Siinä yhdistyvät epäluovat sanoitukset, joiden pitäisi olla satiirisia tai jollain tapaa hauskoja, viheltelyyn ja alipalkatun apinan vasemman käden posetiivinveivuuseen. Yleensä laulun päähenkilönä on Jaakko Tepon mielikuvituskaveri "Toivo Topi Ryynänen", jolla menee kaikki päin vittua paitsi muna. Loput henkilöt haisevat poikkeuksetta hielle. Sanoituksissa käsitellään yhteiskunnallisia ongelmia, jotka olivat ajankohtaisia noin 100-200 vuotta sitten, ja niiden riimit ja aiheet ovat yhtä ennalta-arvattavia kuin ö-luokan kauhurainan juonenkäänteet. Lauluissa parasta on Jaakko Tepon ääni, eivätkä ne kestä kahta kuuntelukertaa, sillä niiden kuuntelija ei kestä ensimmäistäkään.

Yksityiselämä[muokkaa]

Lukuisten naisseikkailuidensa lisäksi Jaakko Teppoa on epäilty hulluksi, koska usein kaduilla kävellessään hän näyttää puhuvan itsekseen omituisia juttuja. Todellisuudessa hän ei tuolloin puhu itsekseen, vaan hengailee parhaan kaverinsa mäntypistiäisen kanssa, joka tupsahti esiin hänen Landola-merkkisestä kitarastaan kuumalla helteellä 1980-luvun alussa.

Albumit[muokkaa]

  • Ruikonperän kultamulkku (1980)
  • Katuojanaulaaja (1981)
  • Pillun kerjäläinen (1984)
  • Kuukautisvaivoja (1993)
  • Haara-aukisten piiritarkastaja (1995)

Livelevyt[muokkaa]

  • Parhaat vitsit – Arvasit oikein: Ruikonperältäpä hyvinkin! (1993) (C-Kasetti)
  • Karjalan kunnailla kun pontikkaa keitettiin... 1984 (2007) (CD)

Katso myös[muokkaa]