Jättiläinen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pelottavaa vai kiihottavaa? Sinä päätät.
Francis Goya ei kokenut jättiläisiä kiihottavana


Jättiläinen on kirjailijan darra-aamuinen vakioköhmellys. Idean putkahtaa, kun aletaan Freudilaisittain pohtimaan millä tavalla aikuinen näyttäytyy lapselle. Riippuen kirjailijasta, tämä voidaan myös jalostaa pedofiliaksi, kuten Maria Peura teki romaanissa On rakkautes ääretön tai sitten banaaliksi pahantahoiseksi roduksi johonkin tusinafantasiaan (Tolkien). Jos nämä molemmat yhdistää, saadaan japanilaista aikuisviihdettä sadistisella nyanssilla (Asanagi)

Jos ei haluta keskittyä lapsuuden seksuaalisuuteen, voidaan jättiläisellä symbolisoida myös hermonsa menettänyttä autoritääristä isähahmoa, jolloin jättiläisiä kuvataan usein typeränä, väkivaltaisenä ja primitiivisenä (Jaakko ja pavunvarsi). Raamatun Daavidin ja Goljatin kertomus on samankaltainen, mutta sen päätarkoitus on toimia jenkkifundamentalistien puolustuksena aselain kiristämistä vastaan. Tässä tapauksessa Goljat symboloi mustaihoista ja Daavid valkoihoista.

Jättiläiset ihmiöiden selittäjänä[muokkaa]

Ennen kuin Esko Valtaoja kiersi ympäri Suomea jehovan todistajan tavoin jauhamassa alkuräjähdyksestä, selitettiin ilmiöt kuten suurten kivien siirtyminen ja Tuurin kyläkaupan sijainti jättiläisten avulla. Pohjanmaalla nämä selityksen menivät kuitenkin kuuroille korville.

Viikinkien tarustossa ukkosen jyrinä selitetään Odinin huuto-oksennuksella eli ts. norjan puhumisella. Tarustosta löytyy myös käsittämätön määrä muitakin jättiläisiä, mutta minulla ei ollut aikaa perehtyä niihin. Luultavasti he ovat joitain pikkutärkeitä lääninherroja.

Selvennykset[muokkaa]

Kreikan mytologian titaaneja ja gigantteja (eli jättiläisiä) ei tule sekoittaa keskenään. Gigantit syntyivät, kun Gaia tuli raskaaksi Kronoksen leikkaamasta Uranoksen peniksestä tihkuneista veripisaroista, kun taas titaanit ovat terveen kristilliset seksin tulosta Gaian ja Uronoksen pitkään kestävästä avioliitosta.

Jättiläisten sovitukset[muokkaa]

Tekijänoikeusrikkomukset voidaan välttää lisäämällä ja vähentämällä jättiläisen ruumiinosia. Tästä esimerkkinä on kyklooppi. Naispuolista jättiläistä nimitetään Amatsoneiksi ja niitä tavataan lähinnä Robert Crumbin teoksissa.