Ior Bock

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Minä olen... Ior Bock! Minä olen II-OR! Aurinko nousee, aurinko laskee. Ei pilven pilveä, muuten kuin piipusta...”
Ior Bockin rippikuva.

Ior Bock (1942–2010) oli eräs maailman kovimpia jätkiä, taiteilija, partasuu, aika helvetin asiallinen tyyppi ja tunnetuimpia osoituksia siitä, että kaikkien ihmisten ei todellakaan kannattaisi käyttää psykedeelejä.

Elämä pähkinänkuoressa[muokkaa]

Ior Bock syntyi, ainakin mikäli on Ior Bockia uskominen, kun 81-vuotias Knut Victor Boxström pisti oman tyttärensä paksuksi.[1] Hän on ehtinyt pitkän elämänsä aikana toimia mm. yleisön suosiosta nauttineena Suomenlinnan oppaana[2], yleisenä esiintyjänä televisiomainoksissa, satusetänä, kirjailijana ja, konkurssin iskettyä, kerjäläisenä.

Bock oli kuitenkin eniten tunnettu siitä, että hän päätti ensin suullisesti levittää, ja sitten[3] latoa kirjaksi kaikki tiedot ylvään pakanasukunsa esihistoriallisista vaiheista, jotka oli käsittämättömällä taidokkuudella noin vain osannut päästään keksiä. Tietyltä kannalta tarkastettuna Bockin perheen saaga on oikeastaan ihan vitun mahtavaa tekstiä. Jätkää, joka suoltaa tuollaista todellisuudesta täysin irtaantunutta, mutta mielikuvituksellista ja taitavaa karnevaalia, voi pitää vain äärimmäisen hauskana hulluna.

Ura Suomenlinnan oppaana

Bockin vivahteikas ura Suomenlinnan oppaana kesti 16 vuotta.(1968-1984) Tämänkin jälkeen hän teki sitä lähinnä huvikseen, kunnes ripusti hanskansa lopullisesti 1998. Ehrensvärd-seura erotti Bockin palveluksestaan, koska tämä oli suurta suosiota(ja todennäköisti myös psykedeelejä) nauttineena kertonut turisteille omia, epävirallisia versioita Suomenlinnan historiikistä. Bockin pseudohistoriallisen tulkinnan mukaan Suomenlinna, eli Sveaborg oli Svea-nimisen voimahahmon koti ja orgiapaikka kauan ennen ruotsalaisten ja kristinuskon saapumista Suomeen. Svea-bo(asua på svenska)-org(orgia), kuten Bock sen tavutti, osoittaa kuinka taitavasti hän osasi hyödyntää kielitiedettä ja semantiikkaa historian tulkitsemisessa, ainakin hänen itsensä mielestä. Tämän tulkinnan nojalla hän tuli myös siihen tulokseen, että kaupungit(borg) ovat alunperin olleet yleisiä keskuksia orgioiden järjestämiseen, ihmisajan aamuhämärässä. Bockin mukaan kristinuskon ilmaantuminen torpeedoi tämänkin kauniin perinteen, kuten Raamatun kertomus Sodomasta osoittaa, ja kaupunkien funktio muuttui lähinnä asumista suosivaksi.

Ehrensvärd-seuralle viimeinen niitti oli se, kun New York Times kirjoitti, 6.heinäkuuta 1984, Helsingin olleen mahdollisesti rakennettu legendaarisen Sodoman päälle, mikä johti Bockin erotukseen. Bock itse kielsi sepittäneensä NYT:in journalistille mitään vastaavaa, mutta epäili että kyseessä oli "pieni väärinkäsitys". Artikkelista kauhistuneena Mormonikirkko oli jo vetäytymässä koko maasta, mutta, harmillistä kyllä, perui suunnitelmansa asian paljastuttua urbaaniksi legendaksi. Bock jatkoi tästä vielä 14 vuotta freelancer-oppaana Suomenlinnassa. Bockin erotukseen on epäilty vaikuttaneen myös muiden oppaiden kateus, Bockin suosion edessä, sekä vapaamuurareiden toiminta, historiallisen totuuden salaamiseksi.

Talvet Goalla

Ior Bock vietti useita talvia Goan rannalla, Intiassa, 90-luvulla. Siellä hänet tunnettiin muiden matkaajien keskuudessa satusetänä tai historian tuntijana, riippuen kuuntelijan veren kannabinoidipitoisuuksista. Mukana reisussa oli usein hänen hyvä ystävänsä, Kingston Wallin keulahahmo, Petri Walli, jolla oli tapana päästellä taustalla kitarastaan psykedeelisiä saundeja Bockin tarinoidessa kuulijoille, niin että useilla happopäillä meni todellisuudentaju vielä korkeampiin ymmärryksen sfääreihin.

Hän perehtyi matkoillaan tantriseen joogaan ja opetteli niin kutsutun saunasolmun , joka on eräänlainen itsefellaation tekniikka, jota myös Marilyn Manson harrastaa. Saunasolmuun usein vaaditaan yhden kylkiluuparin poistamista, mutta Bock venytteli sitäkin enemmän.

Murhayritys

Vuonna 1999 Ior Bock oli tulla murhatuksi omalle kotiovelleen. Kotiovelle saapuessaan tuntematon mies puukotti häntä neljä kertaa. Bock yritti pakoon, jolloin mies kaivoi taskustaan aseen ja ampui tätä selkään useaan otteeseen. Bock makasi rapussa tajuttomana ja verisenä ja mies päätti varmistaa tapon upottamalla Bockin oman asuntonsa kylpyammeesseen. Bock ei kuitenkaan tehnyt Lennoneita eikä Rasputiinejä vaan jäi, kuin ihmeen kaupalla, henkiin. Murhayritysen tekijä oli entisen Kingston Wall -bändin fani. Motiivina taustalla oli ilmeisti katkeruus Bockia kohtaan, joka syntyi kun miehelle valkeni, ettei Bockin perheen saaga olekaan tarkka historian kuvaus. Alkoholilla ei tiedettävästi ollut osuutta asiaan.

Hiippakunnanvaihdos

Ior Bock siirtyi lopullisesti Valhallaan[4] 23. lokakuuta 2010. Kaksi hänen seuraajaansa, 18- ja 28-vuotiaat ulkomaalaissyntyiset miehet, perforoivat Bockin puukolla pahanpäiväisesti. Tilaansa nähden varsin hyväkuntoinen Bock päätti närkästyä ja vaihtaa hiippakuntaa lopullisesti. Hän siis heitti hokkarit, potkaisi tyhjää, heitti tuplaykköset, nakkasi lusikan nurkkaan, siirtyi suuren keskusviraston palvelukseen, muutti tammiseen yksiöön, lähti autuaammille laulumaille ja jollei joku sitä vielä ymmärtänyt, kuoli henkirikoksen uhrina.

Triviaa[muokkaa]

  • Ior Bock käveli aina takaperin siellä Suomenlinnassa.
  • Kitaristi Petri Walli oli Bockin ystävä ja Walli teki sanoituksissaan viittauksia Bockin perheen saagaan. Wallilla ei ollut valitettavasti elämässään yhtään oikeasti mielenkiintoista kehon ulkopuolista psykoaktiivista ainetta, eikä samaa mielipuolisen ilon määrää kuin Bockilla, joten hän hyppäsi kuolemaan johtaneen hypyn Töölön kirkon katolta vuonna 1995, vain 26 vuoden iässä[5]
  • Ior Bock esiintyi vuonna 1981 valmistuneessa elokuvassa Kiljusen Herrasväki. Elokuvassa hän esittää itseään oppaan työssä. Bock sepostaa Suomenlinnan vankityrmässä turistilaumalle Kiljusten esi-isästä, joka olisi ollut vangittuna eräässä paikan selleistä. Bock ei tarvinnut rooliinsa käsikirjoitusta, sillä hän ilmeisesti luuli, että elokuvan tekijät olivat kuvaamassa dokumenttia Suomenlinnasta. Täten myös tarina Kiljusten esi-isän kohtalosta oli mahdollisesti Bockin mielestä historiallinen fakta.
  • Madventures-matkailuohjelmassa Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff haastattelevat Ior Bockia Goalla. Hän kertoo muunmoassa, että pohjoiseen vaeltaneille kansoille Je-ru-sale-mia edusti "Lemminkäisen kyrpä".

Viitteet[muokkaa]

  1. Tämä seikka selittäisi jo jotain. Mutta ei kaikkea.
  2. josta virasta hänet erotettiin syynä hänen sinnikkäästi, rohkeasti, jatkuvasti ja määrätietoisesti harjoittamansa vaihtoehtohistorioiden opettaminen kävijöille
  3. opittuaan kirjoittamaan
  4. ei sinne Suomenlinnan ravintolaan, tinalo!
  5. Pidetäänkin surullisena ja valitettavana, ettei Petri Walli ehtinyt elää 27 vuoden kunniakkaaseen ikään ja täten nousta mm. Hendrixin, Morrisonin ja Cobanin joukkoon. Ior Bockilla taas ei ollut enää pitkääkään matkaa Jeanne Calmentin kuolinikään.
Kirjailijoita sieltä täältä
Meillä: Juhani Aho - Ior Bock - Minna Canth - Tove Jansson - Kalervo Järvensivu - Aleksis Kivi - Kari Korhonen - Mauri Kunnas - Marjatta Kurenniemi - Reino Lehväslaiho - Eino Leino - Väinö Linna - Elias Lönnrot - Timo K. Mukka - Muumipappa - Hannu Mäkelä - Sofi Oksanen - Arto Paasilinna - Erno Paasilinna - Mauri Paasilinna - Reino Paasilinna - Kalle Päätalo - Ilkka Remes - Johan Ludvig Runeberg - Pentti Saarikoski - Hannu Salama - J.P. Sipilä - Anja Snellman - Mika Waltari
Muualla: Douglas Adams - Dante Alighieri - Wilbert Awdry - Carl Barks - William S. Burroughs - Italo Calvino - Lewis Carroll - Miguel de Cervantes - Agatha Christie - Tom Clancy - Roald Dahl - Charles Dickens - Fjodor Dostojevski - Erich von Däniken - William Faulkner - Goethe - Kenneth Grahame - Ernest Hemingway - Henrik Ibsen - Jahvisti - Janosch - James Joyce - Franz Kafka - Stephen King - Astrid Lindgren - Herman Melville - Nostradamus - Edgar Allan Poe - Terry Pratchett - Marcel Proust - Don Rosa - Antoine de Saint-Exupéry - William Shakespeare - P. B. Shelley - Leo Tolstoi - Mark Twain - Vergilius - Oscar Wilde - P. G. Wodehouse - Virginia Woolf - William Wordsworth