Ihmisen päätöksenteko

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hän on kaikkien päätösten takana. Hän vetelee kaikista naruista.

Ihmisen päätöksenteko on tyypillisesti pseudosatunnainen, lähes irrationaalinen prosessi. Yhteisö pyrkii luonnollisesti säätelemään kaikkia siihen vaikuttavia uudistuksia ja erikoisesti niiden kehitysvauhtia. Tämä kaukaa katsottuna sekavana näyttäytyvä yhteisöllinen prosessi on jaettavissa pienempiin osiin, kunnes se saadaan jaettua prosessin alkutekijöihin; ihmisten tekemiin päätöksiin. Ihmisen päätöksenteko voidaan edelleen käsitellä prosessina, ja jakaa pienempiin osiin, jolloin siirrytään yksilön psykologian alueelle. Päätöksenteko on silti niin laajasti yhteiskuntaan vaikuttava prosessi, että sitä on syytä ymmärtää syvällisemmin.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Mielikuva

Mielikuva syntyy ihmisen ympäristöstään saamista kokemuksista ja vaikutteista. Ihminen ei hyväksy asioita, joista hänellä on puutteellinen tai negatiivinen mielikuva. Hyväksyminen on mahdollista vasta, kun mielikuva on vahva ja positiivinen. Länsimaissa on yleisesti oletettu, että asioita voidaan esitellä niiden tuottamasta mielikuvasta riippumatta. Kun tätä yleispätevänä pidettyä sääntöä ryhdytään testaamaan, havaitaan pian, että on eräitä asioita ja niiden tuottamia mielikuvia, mitä yhteiskunnassa ei saa tuoda esiin. Jos näin kaikesta huolimatta tehdään, siitä seuraa usein sensuuri ja yhteisön langettama rangaistus.

Esimerkkejä voimakkaita kielteisiä mielikuvia synnyttäneistä ilmaisuista:

  • "Yhteiskunta koostuu ihmisistä."[1][2]
  • "Noh, eipä tässä mitään, taidanpa hipsiä kohta Tyksin puolelle sarjamurhailemaan huvikseni vähän ihmisiä, kun on tylsää ja nyppii näin iltapäivällä."[3][4]

[muokkaa] Faktojen osuus

Faktat eli tosiasiat eivät vaikuta päätöksenteossa paljon paskaakaan, tai ainakin niiden oletettua osuutta päätöksenteossa yleensä optimistisesti liioitellaan.[5]

[muokkaa] Päätös

Päätös on mielikuvan herättämä tunnereaktio:

  • "Epäilyttävä. Hylkään."
  • + "Pidän siitä. Hyväksyn."

Kun ihmiseltä odotetaan päätöstä, ihminen on taipuvainen tuottamaan sellaisen. Tällöin asian pohdiskeluun syventyminen viivästyttäisi päätöksentekoa. Empiminen voitaisiin tulkita puutteeksi päätöksentekokyvyssä, mikä haastaisi päättäjän kyvyn toimia asemassaan. Päättävä osapuoli noudattaa ensimmäisenä esiin nousevaa mielikuvaa, ja lukitsee päätöksen sen pohjalta. Päätöstä odottava osapuoli saattaa elätellä harhakuvitelmia päättävän osapuolen kyvystä rationaaliseen ja vahvoihin perusteluihin nojaavaan päätöksentekoon. Harhakuvitelman merkittävin virhe on siinä, että ihminen mielessään korottaa toisen ihmisen korkeammalle tasolle, vaikka molemmat osapuolet ovat toistensa kaltaisia pullanpurijoita.

[muokkaa] Perustelut

Kun päätös on tehty, sen tueksi keksitään perustelut. Päätökseen ei voi vaikuttaa perusteluja kumoamalla, vaan ainoastaan muuttamalla mielikuvaa. Mielikuvan muuttaminen jälkikäteen on tavattoman työlästä. Ensimmäisen mielikuvan vaikutus on kuin pinttynyt tahra: Se saattaa kulua pois, mutta se edellyttää huomattavaa työtä asiaa esittelevältä osapuolelta ja henkistä stressiä päättävältä osapuolelta. Monissa tapauksissa päättävän osapuolen täytyy vaihtua, ennen kuin päätöstä voidaan muuttaa.

[muokkaa] Johtopäätös

Pyrittäessä rationaaliseen päätöksentekoon täytyy asiassa edetä oikeassa järjestyksessä: Päätöstä tekevälle osapuolelle perustelut täytyy tehdä tutuiksi ennen kuin itse asia esitellään. Tällä tavoin päätöstä tekevälle osapuolelle annetaan mahdollisuus käsitellä asia hyvässä järjestyksessä ja järkevästi.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Viitteet

  1. Mikko Ellilä, 19.12.2006. Yhteiskunta koostuu ihmisistä. http://mikkoellila.thinkertothinker.com/?p=141
  2. Espoon käräjäoikeuden tuomio 08/740 27.3.2008 http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Espoon_KO_R_07-2058.txt
  3. Helsingin Sanomat, 11.8.2008. Nettipalstalla "sarjamurhailusta" Tyksissä puhunut sai syytteen. http://www.hs.fi/artikkeli/1135238522169
  4. Ilta-Sanomat, 18.08.2008. Oikeus: Opiskelija ei uhannut sairaalaa http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1572570
  5. Michael Caldwell, 19.9.2013. New Scientific Study Explains Why Facts DON’T Matter http://theallegiant.com/new-scientific-study-explains-how-facts-dont-matter/
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä