Hirvensalmi

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näkymä Hirvensalmen keskustasta.

Hirvensalmi on Etelä-Savon maakunnassa sijaitseva sadan mummon ja sadan keski-ikäisen maanviljelijän muodostama kylä. Poikkeuksellisen ikärakenteen selittää se, että nuoriso kokonaisuudessaan on lähtenyt Amikseen tai Metsäkouluun. Hirvensalmen ovat piirittäneet Mikkeli, Kangasniemi, Joutsa, Pertunmaa ja Mäntyharju.

Jos ajat valtatie vitosta Helsingistä johonkin Lappiin päin, huomaat tien varressa sinisen kyltin, jossa on hirven kuva. Tällöin älä hätäänny, kyseessä ei ole hirvivaara, vaan Hirvensalmen vaakuna (toisaalta tien poikki säntäävä hirvi ei tunnu enää niin pahalta ajatukselta). Seuraavaksi penkassa huomaat miehen, joka kaupittelee ohikulkijoille lukuisia marjajalosteita, sekä luultavasti myös hirvensalmelaisen juopon (bibisset alcefretumis). Viiden sekunnin kuluttua voit huokaista helpotuksesta, kun näet saapuvasi Mikkelin kuntaan.

Jos oletkin matkalla perheesi/serkkusi/työkaverisi kesämökille, joudut poikkeamaan päätieltä luikerteville soraväylille. Tällöin voit pistäytyä kaupassa, joita Hirvensalmella on peräti kaksi, Kissakosken purkittamolaitoksessa, jossa ennen purkitettiin vaneria, sitten sähköä ja nykyään fisuja, tai Ahti Karjalaisen synnyinkodissa ihmettelemässä hänen valtaisia lapsenkenkiään ja tapaamassa hänen englanninopettajansa. Mikäli ikinä pääset mökille asti, katsot illalla saunan jälkeen luultavasti MTV3:a, sillä muut tv-kanavat eivät Hirvensalmella näy.

Piispa Maunu Tavast perusti Hirvensalmen levähdyspaikaksi ollessaan matkalla Mikkeliin talvella 1442. Alue oli kuitenkin karua ja maanviljelykseen sopimatonta. Vähitellen hirvensalmelaiset levittäytyivätkin yhä kauemmas etelään uhaten mäntyharjulaisten luontaisia elinalueita. 1800-luvun alussa Hirvensalmen ja Mäntyharjun välillä käytiin useita verisiä sotia alueen herruudesta (ns. pirisodat), ja rauhansopimuksessa 1822 vahvistettiin nykyiset rajat, joskin Mäntyharjun alueelle jäi vahva hirvensalmelaisvähemmistö. Tuolloin alue tuli kuuluvaksi Mikkelin lääniin, ja vähitellen sivistys saapui Hirvensalmelle koulujen ja teollisuuslaitosten muodossa. Kissakosken vaneritehdas perustettiin 1907. Muutaman vuoden ajan Kissakoski oli Suomen suurin teollisuuslaitos, kunnes 1932 kieltolaki kumottiin ja muodostui mahdottomaksi löytää paikkakunnalta selviä työntekijöitä. Tehtaasta tehtiin vesivoimala, jonka turbiinin tuijottaminen oli pitkään hirvensalmelaisten pääasiallinen harrastus. 1961 Mannisen Jussi hankki television, minkä jälkeen kaikki siirtyivät tuijottamaan sitä.

Hirvensalmen vientituotteita ovat Ahti Karjalainen ja Vain Elämää -TV-sarja.


800px-Taajama 571.svg.png Tämä paikka ei näy tutkassa, koska sitä käsittelevä artikkeli on tynkä.
Käynnistä satelliittiyhteys laajentamalla artikkelia
.