Hiljainen enemmistö
Hiljainen enemmistö on myyttinen entiteetti, joka voidaan manata väliaikaisesti esiin salarituaalien keinoin poliittis-yhteiskunnallisen diskurssin yhteydessä. Useimmilla poliitikoilla on suora, mystinen yhteys hiljaiseen enemmistöön. Tämä yhteys on normaalitilassa näkymätön, mutta voi tiivistyä eräänlaiseksi ektoplasmaksi silloin, kun poliitikko on jäämässä päätöstä tehtäessä alakynteen tai kaipaa muuten vain julkisuutta.
Hiljaisesta enemmistöstä tiedetään vain vähän. Sen, samoin kuin Jumalan, tutkiminen tieteellisesti vaikuttaa mahdottomalta siitä huolimatta, että lukuisat yhteiskunnalliset vaikuttajat esiintyvät sen nimissä. Hiljainen enemmistö on tiettävästi absoluuttisen rehellistä, inhimillisesti moitteetonta, poliittiselta kannaltaan paleokonservatiivista ja olemukseltaan mytologis-fiktiivistä. Hiljaisuudestaan huolimatta hiljaisella enemmistöllä on mielipide kaikista kuviteltavissa olevista asioista. Näiden mielipiteiden muodostamiseen hiljainen enemmistö käyttää kertomaperinteen mukaan yksin sille kollektiivisesti suotua lahjaa, maalaisjärkeä (os. terve järki). Hiljaisella enemmistöllä ei ole ennakkoluuloja, vaan tietoa ja kokemusta, jota se saa edusmiehilleen ja -naisilleen tuntemattomina pysyvistä lähteistä.
Hiljaisen enemmistön olemassaoloa ei ole tähän mennessä pystytty todistamaan. Useiden äänekkäiden vähemmistöjen olemassaolo sen sijaan on todistettu lukuisia kertoja tarkoilla desibelimittauksilla. Useimmiten hiljaisen enemmistön edustajana esiintyvä taho on samanaikaisesti jonkin äänekkään vähemmistön jäsen.
