Hikisitaatit:Juho Eerola

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Tämä sivu on osa hikisitaattikokoelmaa.


Eerola politiikan ulkopuolella.[1]
Hikiaineisto2.png Hikiaineistossa on lähdeteksti Paskaa suomalaista laululyriikkaa.

Juho Seppo Antero Eerola (s. 24. helmikuuta 1975 Kymi) on Perussuomalaisten kansanedustaja, jonka puheenvuoroilla ei ole yhteyksiä todellisuuteen.


Valittuja eerolismeja[muokkaa]

  • ”Sitten, arvoisa puhemies, edustaja Kaj Turunen oman puheenvuoronsa päätteeksi otti hyvin kauniilla tavalla osaa siihen suureen suruun, joka nyt on kohdannut Pohjois-Korean sitkeää kansaa. Minä omasta puolestani haluan toivottaa rauhallista joulua ja kaikkivaltiaan siunausta suurelle seuraajalle Kim Jong-unille ja tsemppiä vaativaan tehtävään. ”
Eduskunnassa Kim Jong-ilin kuoleman jälkeen joulukuussa 2011[2]
Eerola naama peruslukemilla vastauksena kysymykseen KantaSuomalaiset-puolue-wnb:n tulevaisuudesta Ajankohtaisessa Kakkosessa syyskuussa 2015
  • Juontaja: ”Marginaalinen ilmiö taas ei ole perussuomalainen puolue-”
  • Eerola: ”Ei onneksi, vielä :D”
A-studion ääriliikekeskustelussa 8.12.2016

Kuinka käyttää hyväksi julkista luottamustointaan väkivaltarikollisuuden uhreja loukkaamalla panetellakseen poliittisia vastustajiaan[muokkaa]

  • ”Se ihmetyttää, että aina kun tällaista äärioikeiston [SVL] harjoittamaa väkivaltaa [puukotus] ilmenee, se tapahtuu aina Dan Koivulaakson tai Li Anderssonin tapahtumassa. Missään muualla tällaista ei käytännössä tapahdu. Se on sopivaa, hyvää mainosta heidän kirjoilleen tällainen, että aina siellä missä he ovat puhumassa, kuinka vaarallinen äärioikeisto on, niin aina siellä äärioikeisto iskee. – – [M]uistelen, että Neuvostoliitossakin oli aikoinaan ne Mainilan laukaukset. – – Olisivat antaneet heille [puukottaneille kansallissosialisteille] mahdollisuuden omaan vastapuheenvuoroon.”
Koska hörhöillä ei ole syytä käydä vastakkaisen ideologisen laidan edustajien kimppuun – varsinkaan jos nämä ovat ärsyttäviä.[3]

Suomalaisista rauhanturvaajista[muokkaa]

  • ”Suomi järjestää nyt psykologin palveluja Afganistanista palaaville rauhanturvaajille. Ylen radiouutisten mukaan jatkuva kuolemanpelko aiheuttaa sotilaille mielenterveysongelmia. Omasta kokemuksesta tiedän, että näin varmasti on, mutta mikä pakko sinne Afganistaniin sitten on mennä sitä kuolemaa pelkäämään? Olen tässä asiassa hieman samanlainen, kuin 60 luvun partaradikaalit isilleen, että mitäs läksitte sinne maailmansotaan.
    Toisen maailmansodan veteraanit puolustivat omaa isänmaatamme, eivätkä saaneet psykologin apua mielenterveysongelmiinsa, vaikka varmasti olisivat tarvinneet. En ollenkaan ymmärrä miksi suomalaisten sotilaiden pitää mennä Afganistaniin ja vielä vähemmin ymmärrän sitä, että vapaaehtoisesta kuolemanpelosta pitäisi minun veroeuroillani kustantaa heille vielä mielenterveyspalvelutkin.”
Eerola oli sittemmin varajäsenenä eduskunnan puolustusvaliokunnassa.[4]

Monikulttuurisuudesta ja kansallismielisyydestä[muokkaa]

Yksi kuluneen viikon ykköspuheenaiheita oli Newsweekin julkistama listaus, jossa Suomi oli luokiteltu maailman parhaaksi valtioksi niukasti Sveitsin edelle. Listan kärkisijoja hallitsevista maista löytyi paljon yhtäläisyyksiä. Oli panostettu koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Korruptio oli vähäistä ja tuomiovalta erotettu lainsäädäntö ja –toimeenpanovallasta. Monet listan kärkipään valtioista pohjautuivat myös kansallisvaltion nationalistisen idean pohjalle. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Sveitsissä puhutaan neljää kieltä.

Monikulttuurisia valtioita ei kärkipaikoilla näkynyt. Monikulttuurisia valtioita löytyy paljon esimerkiksi Aasiasta ja latinalaisesta Amerikasta. Erityisen paljon monikulttuurisia maita on Afrikassa. Siellä valtioiden rajat on vedetty entisten siirtomaitten mukaan, eikä kansojen ja kielialueiden historiallisia rajoja ole kunnioitettu. Seurauksena on ollut kymmenien kielien ja kansojen muodostamia valtioita, joissa aina yksi porukka on pyrkinyt alistamaan muut valtansa alle.

Euroopan maat pohjautuvat suureksi osaksi kansallisvaltioideologian pohjalle, vaikka monikulttuurisuus nyt kovasti muodissa tuntuukin olevan. Vielä 20 vuotta sitten Euroopassa oli monikulttuurisia valtioita. Esimerkkeinä mainittakoon Neuvostoliitto ja Jugoslavia, jotka muodostuivat useista eri kansoista. Meininki ei paljon poikennut hutujen ja tutsien sohimisesta. Neuvostoliitossa venäläiset olivat herrakansaa, Jugoslaviassa serbit. Seuraukset tiedetään.

Monikulttuurisia maita alkaa jälleen muodostua pitkin Eurooppaa. Maahanmuuton seurauksena Ranska, Hollanti, Britannia ja jopa Ruotsi alkavat paikka paikoin muistuttaa esikuviaan Afrikassa. Aivan viime vuosina on maahanmuuttoa alettu rajoittamaan ja samalla maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat, isänmaallishenkiset puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan. Päällepäsmärinä sohii todellinen monikulttuurin pääpiru, eli Euroopan Unioni.

Pääsääntöisesti kaikki hyvinvoinnin mittarit ovat kansallisvaltioissa monikulttuurisia maita paremmat. Lukutaito, eliniän odote, tartuntatautien levinneisyys, mielipiteen ilmaisuvapaus, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, lapsikuolleisuus.. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada ovat käsittääkseni ainoat monikulttuurisista aineksista onnistuneesti koostuvat valtiot. Niissä kuitenkin kaikissa on muodostunut yksi uusi ja yhtenäinen kansakunta, eivätkä eri puolilta maailmaa muuttaneet kansallisuudet ole jääneet ylläpitämään omaa kulttuuriaan, vaan sulauttaneet sen osaksi yhteistä kokonaisuutta.[5]

Tämä perustelun aateli ansaitsee jo paitsi pitkähkön siteeraamisen, myös kommentaaria. Mainittujen ”monikulttuuristen valtioiden” tilanteeseen ei missään nimessä vaikuta erot rikkaudessa, aasialaisen kulttuurin perinteiset tavat suhtautua mielipiteenvapauden kaltaisiin asioihin tai vaikka, ihan hullu ihminen tämä, orjuuden tai siirtomaa-ajan aineellinen ja henkinen perintö ja tuolla toisaalla marxismi-leninismi. Ja entä sellainen monikulttuurinen mesta kuin Yhdysvallat? Ei siellä tosiaan ole China Towneihin valkolaisella asiaa, eikä julkisuuteen kirjavilla mielipiteillä.

Lähteet[muokkaa]

  1. Jesse Mäntysalo: "Perussuomalaisten kansanedustaja rajulla musiikkivideolla – huumeita, alkoholia, seksileluja ja strippausta". Iltalehti, 26. elokuuta, 2016. (luettu 30. elokuuta 2016)
  2. "Kansanedustaja ehdotti hiljaista hetkeä Kimille". Iltalehti, 20. joulukuuta, 2011. (luettu 20. tammikuuta 2017)
  3. ”Eerola: Väkivalta hyvää mainosta vasemmistolaisten kirjalle”. Iltalehti, 31. tammikuuta, 2013. (luettu 2. syyskuuta 2014)
  4. Juho Eerola: "Taas hetken lähempänä kuolemaa". WordPress-blogiartikkeli, 19. heinäkuuta, 2010.
  5. Juho Eerola: ”Ajatuksia kansallisvaltiosta”. WordPress-blogiartikkeli, 23. elokuuta, 2010. (luettu 26. toukokuuta 2014)
Wiki letter w.png Tämä tynkä on artikkeli. Voit muokata artikkelia muokkaamalla artikkelia.
Harkitse myös, voisiko tämän tynkämallineen vaihtaa johonkin huumoroituneista tynkämallineista.