Hikinews:Ydinaseharrastajat: Ydinaseet eivät tapa ihmisiä

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Star.svg
Tämä on laatu-uutinen, jonka kirjoittaja todennäköisesti parhaillaan kiillottelee Pulitzeriaan.

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

29. syyskuuta 2008

Ydinasekielto ei olisi estänyt tätä tragediaa, sillä ihmisiä voi tappaa myös linkkuveitsillä, kivillä, kepeillä, vesimeloneilla ja korkinavaajilla.

BETONIBUNKKERI, Peruskallio – Maailman ydinaseharrastajien liitto NRA (Nuclear Rearmament Association) haluaa palauttaa yleiseen tietoisuuteen sen tosiasian, että ydinaseet eivät tapa ketään, vaan ihmiset. Liiton viikonloppuna julkaisema tiedote sisältää kannanoton, jossa suhtaudutaan myönteisesti mahdollisuuteen tiukentaa lupakäytäntöjä ja lisätä valvontaa, mutta tyrmätään aloitteet, jotka ovat pohtineet ydinaseiden kieltämistä kokonaan.

"On muistettava, että on paljon aivan asiallisia ydinaseharrastajia, kuten Britannia ja Ranska. Kukaan ei varmasti halua leimata koko vastuullista harrastajakuntaa", tiedotteessa julistetaan. Liiton kanta on, että yksin ydintuhojen nojalla ei tule tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, jotka vain hankaloittaisivat ydinaseharrastajien arkea.

Täyskieltoa pidetään paitsi epäoikeudenmukaisena, myös tehottomana. Yleinen arvio on, että ydinaseet vain siirtyisivät pimeille markkinoille. "Aina löytyy joku Abdul Qadeer Khan", liiton tiedote huomauttaa. "Ydinaseet eivät sinänsä ole tappaneet ketään. Tappamiseen tarvitaan ihminen. Ydinase on eettisesti täysin neutraali esine – ihminen tekee eettiset ratkaisut", tiedotteessa korostetaan.

Oleellisena pidetään ennaltaehkäisevää puuttumista ja tiukempaa lupaseulaa. Lupahakemuksista muodollisesti vastaava YK:n turvallisuusneuvosto ja hakemuksista lausuntoja antava IAEA ottavat pian käyttöön uuden ohjeistuksen, jossa neuvotaan kiinnittämään huomiota hakijoissa ilmeneviin hälyttäviin merkkeihin. Ohjeistuksen mukaan sellainen voi olla mm. poikkeava pukeutuminen silloin, kun se ilmentää vinksahtanutta arvomaailmaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos hakijalla on esimerkiksi unisex-sarkatakki tai huomattavan väljä kaapu sekä turbaani.

Kansainvälisessä yhteisössä toimii erilaisia arveluttavia keskusteluryhmiä, jotka haluttaisiin tiiviimmän valvonnan piiriin. Juuri ydinaseasioiden kohdalla julkisuutta ovat saaneet mm. juche-aatetta ja šiialaista fanatismia sekä radikaalia historiallista revisionismia edustavat ryhmät.

"Ydinaseet ovat täysin tervehenkinen, vastuullisten ihmisten harrastus. On hyvin arveluttavaa, jos Hiroshiman ja Nagasakin kaltaisten sinänsä hyvin valitettavien murhenäytelmien takia ryhdytään puuttumaan vapauteen hankkia ja omistaa ydinaseita", kommentoi asiaa aktiivinen ydinaseharrastaja Dmitri Medvedev, joka ilmoitti viime viikolla hankkivansa lähitulevaisuudessa lisää ydinaseita.

Ydinaseharrastuksessa on kaksi pääsuuntaa, keräily ja kokeet. Näistä edellinen on huomattavasti yleisempi. Kokeita harrastetaan lähinnä syrjäisillä koeradoilla, joita on mm. Nevadassa, Novaja Zemljassa, Gobin autiomaassa ja Ranskan Polynesiassa. Mikä ydinaseharrastuksessa sitten viehättää? Medvedev, jolla on takanaan aina Staliniin ulottuva perinne harrastuksen merkeissä, tarjoaa yhden vastauksen.

"Kysehän on kilpailusta muita ja ennen kaikkea itseä vastaan, aivan kuin kaikissa muissakin harrastuksissa. Ydinaseharrastus vaatii keskittymiskykyä ja on hyvin palkitsevaa. Siinä hetkessä on jotakin kaunista, kun latauksessa kaikki osuu kohdalleen. J. Robert Oppenheimer summasi sen paremmin kuin ehkä kukaan seuratessaan ensimmäisen ydinpommin räjäytystä Uudessa Meksikossa vuonna 1945. Hän siteerasi tuolloin Bhagavad Gītā -eeposta viitaten säkeisiin, jossa kuvataan sitä, miten tuhannen auringon loisto tulee yhdeksi. Se on todella kaunista."

Pervez Musharraf, eläköitynyt pakistanilainen ydinaseharrastaja, on huolissaan ilmiöstä, jota kutsuu "irrationaaliseksi atomiaseiden peloksi". "Tietyissä piireissä vallitsee täysin ideologinen, järjetön kammo ydinaseita kohtaan. Minusta se on paljon sairaampaa kuin halu omistaa joukkotuhoaseita."

Lähteet[muokkaa]

Hikinews
Tämä uutisartikkeli sisältää Hikinewsin tarjoamaa ensikäden tietoa. Etsi keskustelusivulta mahdollisia lisätietoja.