Hikinews:Hikivaalitentissä Keskusta: Amnesiaa.

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä sivu on osa Hikinews-palvelua.

15. huhtikuuta 2011

Hikinews julkaisee vaalien alla artikkelisarjan kaikkien eduskuntapuolueiden ja niiden muutamien muiden idioottien vaaliteemoista. Artikkeleissa toimituksen haastateltavina on yksinoikeudella puolueiden puheenjohtajia ja muita johtavia poliitikkoja. Hikinews kysyy heiltä suoria kysymyksiä, joita muut ovat liian fiksuja kysymään. Dosentti Urmas Ali-Peelola tarjoaa toimitukselle asiantuntijakommentteja ja -arvuuttelua ollessaan siinä kunnossa. Hän myös laatii pinnallisen syväluotaavan profiilin kunkin puolueen tyypillisestä aktiivikannattajasta, mihin hänellä on täysi pätevyys, sillä hänen lankonsa on psykologi. Tervetuloa siis Uurnilla vittuillaan 2011 -artikkelisarjan pariin. Sarjan kattosivu tämän linkin takana.


Tätä ei koskaan tapahtunut.

Nyt ääneen pääsee nykyinen pääministeripuolue Keskusta. Ja pääministeriydellä puolue kampanjoikin. ”Nykyisessä taloustilanteessa olisi uskaliasta vaihtaa pitkään, jo useita kuukausia, virassa ollut pääministeri johonkin kysymysmerkkiin”, perustelee Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. ”Keskustaa äänestämällä tulee tuttu ja tunnettu, varma pääministeri, joka sitten ehkä eroaa kesken kauden, kun ei enää maistu tai jotain, jolloin puoluekokous vetää hatusta uuden.”

Vaalikonevastauksien perusteella Suomessa on kaikkien muiden puolueiden mielestä poliittista korruptiota ja Keskustan mielestä ei yhtään. Juuri Keskusta on ryvettynyt pahiten Suomen politiikkaa muutaman vuoden ajan ennennäkemättömällä tavalla ravistelleessa puoluerahoitusskandaalissa. Kaikki sai alkunsa, kun Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli ilmoitti, että jos lain rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta, on sen noudattaminen täysin vapaaehtoista. Miten vaalirahakohun perintöä kommentoi Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemi? ”En henkilökohtaisesti muista tällaista kohua, josta puhutte. Otaksun sen olevan jonkinlaista Ruuhka-Suomen tiedotusvälineiden luomaa joukkoharhaa, jota ei todellisuudessa koskaan tapahtunut.”

Mutta entä Kallin lausunto ja kaikki liike-elämäkytkösten paljastukset? Eikö Suomen poliittinen kulttuuri ole muuttunut parin vuoden aikana merkittävästi? ”Jos tässä jollakulla on ansioita, niin ehdottomasti Timo Kallilla, joka on ollut avoimuuden airut siten kuin meillä keskustalaisilla on tapana – mutta en katso, että päivänvaloon olisi tullut mitään merkittävää tai huomionarvoista. Haluaisin, että poliittinen arvokeskustelu koskisi pikemminkin sitä, miten kaikki kuolevat, jos luovumme periaatteesta pitää koko maa asuttuna mihin hintaan hyvänsä”, Kiviniemi muotoilee. ”Tätä maata ei rakenneta repimällä, vaan unohtamalla”, hän lisää perään henkilökohtaisen kampanjasloganinsa. ”Ja jos jokin skandaali olisi ollutkin – ei tosin ollut, mutta jos kuvittelemme, että olisi ollut – niin silloinkin olisi tärkeätä edetä kuten keskustalaisessa vesistönsuojelupolitiikassa: ei haeta syyllisiä eikä haeta syitä, vaan annetaan sen sijaan maanviljelijöille rahaa. Ei muuten ole maailmassa ikinä eteenpäin päästy”, Kiviniemi tähdentää teoreettisella tasolla.

Jättäkäämme siis olematon korruptio ja noneksistentti rahoitusskandaali taaksemme ja siirtykäämme näiden vaalien muihin teemoihin. Keskusta on tunnettu aiemmin ydinvoimavastaisena puolueena, mutta päähallituspuolueena ja keskustalaisen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kaudella on puolue antanut luvat kahden uuden ydinreaktorin rakentamiselle. Mistä suunnanmuutos? ”No se oli tsoukki”, toteaa Pekkarinen menninkäismäisesti virnuillen. ”Miksi muuten kuvittelette, että olisimme ottaneet Vihreät ensinkään mukaan, ellemme siksi, että saisimme ne näyttämään vielä törkeämmän tekopyhiltä ja valtaan rakastuneilta paskoilta kuin itsemme?”

Niin, kuinka Suomen energiantarve tyydytetään tulevaisuudessa? Pekkarisella on vastaus valmiina: ”Turpeella”. Siis turve on merkittävässä osassa? ”Ei, vaan ainoassa osassa. Kaikki Suomen energia pitää tuottaa turpeella.” Mutta eikö se uhkaa Suomen ympäristönsuojelu- ja ilmastositoumuksia? Turpeen polton kasvihuonekaasupäästöt on tutkimuksissa todettu vielä pahemmiksi kuin hiilen. ”Väärin tutkittu. Sanoohan sen jo järkikin, ettei moinen voi pitää paikkaansa, koska mun vaalipiirissä on turvetta”, tyrmää Pekkarinen vastaväitteet.

Keskusta on kampanjoinut myös kuntarakenteella. Puolue näkee varsinkin SDP:n ja Kokoomuksen kuntavisiot uhkaavina. ”Ei ongelmia sillä ratkaista, että vähennetään kuntien määrää”, Kiviniemi linjaa. ”On tärkeätä muistaa, että kuntaliitoksissa on hyvin usein uhattuna keskustalaisten virat. Keskustalaisten!”

Keskusta on muutenkin pakkotoimia vastaan, kiirehtii maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korostamaan. ”Kuntia ei pidä pakottaa yhteen sen enempää kuin karjatilallisia pitää pakottaa saavuttamaan eläinten kohtelussa standardeja. Pikemminkin pitää tarjota porkkanaa niille, jotka suoriutuvat hyvin, ja porkkanaa niille, jotka suoriutuvat huonosti”, Anttila linjaa. ”Olemme jo nähneet, että saimaannorppaakin suojellaan parhaiten sillä, että ei suojella”, ministeri myhäilee. ”Jotta tällainen terve kehitys voisi jatkua myös tulevaisuudessa, on voitava varmistaa se, että Suomi taistelee EU:ssa oikeuksistaan antaa joitakin vaatimattomia miljardeja elintärkeän harraste-elinkeinon pönkittämiseen.”

Kunnista valtiontalouden kokonaiskuvaan. Jos taloutta aiotaan ensi vaalikaudella tasapainottaa, tarvitaan menonleikkauksia. Mistä voidaan ottaa? ”Keskustan kanta on, että leikkauslistoja ei tehdä”, sanoo Kiviniemi. Siis mistään ei leikata? ”En minä niin sanonut – leikataan tietysti, mutta ei kohteista nyt ruveta ennen vaaleja kertomaan.” Eikö se ole epärehellistä äänestäjiä kohtaan? ”No jos sanotaan, ettei meillä ole hajuakaan, mistä leikata? Käykö sitten?”

Kiviniemi on yrittänyt syöttää kampanjakeskusteluun yhteiskuntasopimuksen käsitettä. Dosentti Ali-Peelola pitää taktiikkaa typeränä. ”Yhteiskuntasopimus on tehty kauan sitten, ja sopimuspaperikin hävisi. Ihme skeidaa”, krapulainen dosentti huitaisee.

Kampanjatoimistolta poistuttaessa kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen muistuttaa, mistä näissä vaaleissa on kyse: ”Jos kansa nyt äänestää väärin, minä en tule antamaan sitä helpolla anteeksi.”

Dosentti Ali-Peelola suostuu heikkohappisuudestaan huolimatta hahmottelemaan Keskustan ydinkannattajan profiilin. ”Tyypillinen kepulaiskannattaja on yli 55-vuotias sisäsuomalainen suohirviö ja Kekkos-nekrofiili, joka saa kaiken informaationsa loukkopaikkakuntansa sisäsiittoiselta kepulijengiltä – kaikki muu on Etelän median ja muiden mörköjen salaliittojuonia. Kantakirjakepulaisen puoluekanta on luonteeltaan täysin uskonnollinen, eikä sitä voi järkisyillä horjuttaa. Tyyppi elää sillä, että oikeasti kannattavista asioista puristetaan kahmalokaupalla rahaa hänen kuppaisen asuinpitäjänsä mitättömien tekoelinkeinojen kannattelemiseen, ja sen hän onkin langettanut kaikkien muiden moraaliseksi velvollisuudeksi. Muuten hänen moraalinsa koostuu maksiimista "jos Kepu tekee niin, se on oikein". Hän ei kykene kommunikoimaan yleiskielellä, ja hänen käsityksensä tyylin huipusta on pahkakuppi.”