Hikikirjasto:Pitkänpuoleisen kirjan kirjoittaminen

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä kirja on lainattu Hikikirjastosta.
myöhästymismaksut ovat tähän mennessä jo 214,30 euroa ja kasvavat koko ajan.

Sisällys[muokkaa]

Kirja itse[muokkaa]

Alkutekstit[muokkaa]

Hei, lukija! Hienoa, että päätit määrätietoisesti etsiä käsiisi / sattumalta lainata kirjastosta (muistathan maksaa myöhästymismaksut, tai muuten mörkö tulee) / muuten vain tsekata tämän kirjan. Kirjoittajana minä, esseeologian professori sekä pitkän pitkien kirjojen (joilla yleensä myöskin on pitkä nimi) teletappi G. Gamerous toivotan sinut mitä sydämellisimmin tervetulleeksi lukemaan pitkän kirjan kirjoittamisopastani. Älä kuitenkaan itse kirjoita pitkää kirjaa, sillä sellaiset ovat rehellisesti sanottuna todella kuivaa ja epämiellyttävää luettavaa ja kaiken lisäksi tämän teoksen myötä myös tekijänoikeutettuja. Jos siis tästä huolimatta kirjoitat pitkän kirjan (vai pitäisikö sellaista kenties kutsua esseeksi), lukitse ovesi yöksi ja näyttäydy lääkärille mahdollisten ruokamyrkytysten varalta.

Niin, mihin jäinkään? Aivan, tässä oppaassa siis kerron tekstin pitkittämisestä niin, että kirja, joka ko. tekstin sisältää, vaikuttaa entistä pidemmältä. Toisin sanoen saat kirjasta paljon paksumman täysin samalla määrällä asiaa, jos luet tämän oppaan ja noudatat sen sanomaa. Vaikka tietenkään sinun ei kannata noudattaa oppaan sanomaa, jos arvostat turvallisuuttasi. Ja tietenkin opasta voi soveltaa Hikipedian artikkeleihin - koska tämä opas on alun perin kirjoitettu Hikipediaan (tai, no, oikeastaan Hikikirjastoon), ei yllämainittu tekijänoikeussäädös koske Hikipedian artikkeleita. Oikeastaan oppaan kirjoittaja jopa toivoo, että opasta käytettäisiin artikkelien muotoilussa hyväksi, sillä eihän nyt kirjoja turhaan kirjoiteta. Paitsi tietenkin Harry Potterit.

Kerro asiasi mahdollisimman pitkästi[muokkaa]

Käytä pitkiä sananmuotoja ja/tai synonyymejä, täysin turhia mutta silti keskivertoa vakuuttavampia lisäsanoja tai muita samankaltaisia konsteja. Tämä on asia, jota jokaisen kirjailijan kuuluisi oppia käyttämään, sillä se on suoraan sanoen helpoimpia, ellei jopa helpoin, konsti pidentämään kirjaasi. Valitettavasti kovinkaan moni kirjailia ei osaa edes tätä perusasiaa, sillä hepä eivät ole lukeneet tätä nimenomaista opasta, jossa siitä kerron. Tai sitten he pelästyivät mörköä. Eräs kirjailija taisi näin itseasiassa tehdä ja katosi pari päivää kirjan julkaisun jälkeen. Kumma juttu...

Käytä kuvia[muokkaa]

Tämä on ehkä vielä simppelimpää kuin edellinen ja on esimerkiksi Hikipediassa hyvän artikkelin vaatimus. Kuvitus, vastoin yleistä luuloa, ei kuitenkaan ainoastaan selkiytä artikkeleja tai auta lukijaa hahmottamaan kokonaisuutta, mutta myös ne lihavoittavat kirjaa nätisti. Mitä suurempi kuva, sitä parempi (ei kuitenkaan liian suuri, täytyyhän sen toki mahtua sivulle). Kuvitus ei myöskään ole mitenkään "kiellettyä", vaan erittäin rohkaistavaa. Painomusteen rajallisen määrän vuoksi tätä kirjaa ei pystytty kuvittamaan demonstroidaksemme teille, lukijoille, miten hyvä kuvitus todellakin pidentää tekstejä kummasti. Toivomme, että joku lahjoittaisi hieman ylimääräistä rahaa kirjan tekijälle ennen seuraavan painoksen painamista, jotta kuviin menevät kulut saataisiin kustannettua eikä arvon kirjoittaja velkaantuisi, sillä kuten jokainen meistä tietää, velkaantuminen ei ole kivaa. Ohops, lipsahdimme jo aiheesta. Jatketaan eteenpäin!

Keksi omiasi[muokkaa]

Pieni hatusta vetäminen ei koskaan ole pahasta. Eihän kukaan vahingoitu, jos kirjassa kerrotaan tulen olevan kylmää tai sopivan lämmintä. Naurettava ajatus. Mutta siis pointtina tietenkin se ehdoton totuus, että kaikki kirjailijat ovat joskus elämänsä aikana syyllistyneet valehtelemiseen (äh, valehteleminen on niin ruma sana... Mitenkä olisi esimerkiksi narraaminen, paremman kuuloinen kenties). Ei Hikipediassakaan paheksuta narraamista, korkeintaan merkitään artikkeli tajunnanvirraksi ja saatetaan kirjoittaja häpeään tällä todella upealla tajunnanvirtamallineella, jonka nimi ei näköjään ole tajunnanvirta, koska HIKIPEDIA ON SUUNNITELTU NIIN ***

Päivänselvää![muokkaa]

Valehtelemisen sijasta voit myös leikkiä Herlokki Solmusta ja kertoa kirjassasi selvistäkin selvimmätkin asiat. Mutta, kuten useat internetissä aikaa viettäneet tietävät, tällainen on hyvin ärsyttävää ja saa sinut tuntemaan, että asian kertoja pitää sinua idioottina. Ethän halua, että lukija luulee, että sinä luulet häntä idiootiksi, vaikka tarkoituksena oli vain huijata idiootteja ostamaan kirja, jonka he luulevat olevan pidempi kuin se sisällöltään oikeasti on. Ethän? Niin luulinkin. Voit siis huoletta käyttää tätä keinoa, jos teet sen piilotetusti ja nokkelasti. Kirjoittajan nokkeluus on selvästi rajallinen eikä kyennyt keksimään tähän sopivaa esimerkkiä. Mutta osaat kyllä varmaan itsekin, mikäli olet yhtään oppinut.

Mielipiteet[muokkaa]

Voit myös piilottaa kirjaan/artikkeliin omia mielipiteitä, vaikka artikkeleihin nämä eivät sovikaan niin hyvin. Hikipedialaisten artikkelien pitää näet noudattaa neutraalia näkökantaa, joten oman mielipiteen sisällyttäminen artikkeliin hyväksyttävästi saattaa olla todella hankalaa. Mielestäni kuitenkin kirjoihin saa vapaasti lisätä vaikka mitä roskaa, kunhan se ei ylitä sensuurin rajoja. Sensuuri, tuo julma ase, jolla kunnon hikipedistien sananvapautta rajoitetaan yhä vain entistä enemmän... Jospa etenemme seuraavaan tapaan. Varo silti, etteivät mielipiteesi ota valtaa - ethän halua artikkelisi/kirjasi päätyvän esseeksi!

Heko heko[muokkaa]

Pieni vitsi on aina hyvä keino tunnelmaa keventämään. Paitsi jos kirjan kirjoittaja on lukenut tämän oppaan, jolloin Vitsi saattaakin olla olemassa vain kirjailijan lompakkoa pullistamassa. Vitsejäkään ei kannata tunkea aivan jokaiseen väliin, tai ne menettäbät makunsa. Myöskään rasistiset tms. vitsit eivät sovi nyky-yhteiskuntaan, jossa vallitsee ns. tasa-arvo. Hyvä esimerkki huonosta vitsistä on esimerkiksi se vitsi, joka meni jotensakin näin: "Ei se tuota ole ennen tehnyt, sanoi mustalainen, kun akka kuoli". Eli tuota et tee, et missään tapauksessa, eijei. Natsit saattavat rakastaa artikkeliasi, mutta mustalainen ei pidä siitä ja on paraikaa tulossa kostamaan. Pidä varasi!

Toisto[muokkaa]

Toisto on hyvä, esimerkiksi saduissa käytetty tyylikeino, joissa asiat tehdään niin monta kertaa kuin huvittaa (yleensä kolme, sillä tämän jälkeen kirjailijan käsi tylsistyy ja puutuu, koska ei siedä toistoa ja lähtee mieluummin pois). Toisto on myös helppo yhdistää muihin oppaassa mainittuihin kohtiin. Älä kuitenkaan toista vitsejä - vitsi voi olla hyvä ensimmäisellä kerralla, mutta ei enää viidennellätoista.

Toisto[muokkaa]

Toisto on hyvä, esimerkiksi saduissa käytetty tyylikeino, joissa asiat tehdään niin monta kertaa kuin huvittaa (yleensä kolme, sillä tämän jälkeen kirjailijan käsi tylsistyy ja puutuu, koska ei siedä toistoa ja lähtee mieluummin pois). Toisto on myös helppo yhdistää muihin oppaassa mainittuihin kohtiin. Älä kuitenkaan toista vitsejä - vitsi voi olla hyvä ensimmäisellä kerralla, mutta ei enää viidennellätoista.

Omistuskirjoitus[muokkaa]

Omistan tämän esseen "rakkaalle"... siis vihatulle veljelleni Recknarog C. Copyroussille, joka ei pysty tekemään kirjoistaan pitkiä ja kopioi materiaalia muilta. Hyi sikua, toivottavasti tämä auttaa, vaikket sitä ansaitsekaan...

Katso myös[muokkaa]