Hikikirjasto:Äijäily

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä kirja on lainattu Hikikirjastosta.
myöhästymismaksut ovat tähän mennessä jo 213,90 euroa ja kasvavat koko ajan.
Hikiquote notext.png Hikisitaateissa on kokoelma sitaatteja äijäilijöiltä.
Äijä huipputeknologian ääressä. Pitääkö minun nyt painaa tätä okkia vai tätä kankelia?

Opas, jota pidät kädessäsi, kertoo siitä, miten saat rahaa, ystäviä ja vaikutusvaltaa. On tunnettua, että ainakin Suomen valtiota johtavat nimenomaan äijät. –Jos Presidenttiä ja muita korkean tason naisia ei lasketa.

Äijäily on perinteisistä perinteisin Suomesta ympäri maailman levinnyt kansallisurheilu. Tätä jaloa kansanperinnettä on harjoitettu lähes muuttumattomana sen synnystä ensimmäisen suomalaisen miehen kanssa aina nykyhetkeen saakka.

Äijäilyn salat[muokkaa]

vaikka suku sammuu, ei sisu lopu

aina on tehty mitä aiottu

vaikka katto on liian alhaalla

ja köysi liian paksu.

~Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus (kaikki elossa)

Äijäily koostuu monista fyysistä sekä henkistä kuntoa vaativista osa-alueista. Äijä on kaikesta kansainvälistymisestään huolimatta edelleen sama tuttu tyyppi, jota liikuttavat jääkiekon maailmanmestaruus, siniristilippu ja Oi maamme. Maanpuolustustahto ja isänmaallinen henki ovat perintöä menneiltä sukupolvilta ja sotavuosilta.

Ravinto[muokkaa]

Äijä aterialla.

Äijä ei nirsoile. Tosiäijä syö sitä mitä pöytään laitetaan! (Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että äijien tulisi kiltisti puputtaa kaalia tai muuta ituhippien pupunruokaa.) Äijän ravinto koostuu pääasiassa seuraavista asioista:

  1. Liha. Myös sisäelimet käyvät. Ja läski. Ja kananmuna. Ja maitotuotteet, kuten juusto. Liha on perusravintoa, joka on yksinkertaista ja helppoa ja maittavaa ruokaa.
  2. Ruisleipä. Äijä katsoo nuorison pitsapullamössön syömistä paheksuen. Ruisleivälleen äijä laittaa paksun kerroksen aitoa voita. Ja Huom. VOITA, ei mitään saatanan keijua, tai muuta rasvaton-kevytlevite-terveysintoilija-hihhuli-skeidaa.
  3. Pottu. Tosimies ei mitään etelän gigolojen pastaa popsi.
  4. Kala on mahdollinen ravintoaine, mutta vain jos kala on äijän itsensä kalastama.
  5. Myös vihannekset ovat tärkeä osa äijän ravintoa. Niistä keskeisin on Suomalaisten perusvihannes ; Makkara.

Juominen (olut, viina)[muokkaa]

Ehämmä oo nähny tota merkkiä kun tossa asennossa.

~Heiskanen, (1JK Kulju 2001), Karjalan Prikaatin tunnus olikin ylösalaisin hihassa.

Kas näin se käy!

Nestetasapainon ylläpitäminen on ihmiselle elintärkeää. Kuivuminen eli neitien kielellä "dehydraatio" se on kamala tapa kuolla. Siksi äijän tulee huolehtia juomisestaan, mikä osoittaa hänen kunniottavan ruumistaan, jonka luterilaisen työmoraalin Jumala on hänelle antanut! Äijän tulee juoda alkoholeista vain olutta ja Koskenkorvaa! (Viinit ovat Ranskan-pellejen, liköörit neitien ja absintit boheemien työttömien, alkoholistien, narkomaanien sekä muiden "taiteilijoiden" juomia. Lasol taas spurgujen.) Äijän tulee nauttia oluesta ja Koskenkorvasta aina, kun vain voi.

Olut[muokkaa]

Pääartikkeli: Olut

Olut on ollut olennaisena osana äijyyttä jo ensimmäisestä suomalaisesta äijästä lähtien, joten äijyyttä ilman olutta on mahdoton edes kuvitella. Olut on lähes kansallisjuoma Suomessa ja jokaiselle suomalaiseen perheeseen kuuluva juoma, josta jokainen on kuullut jo polvenkorkuisena. Oluen merkityksestä kertoo jo sekin, että Kalevala kertoo oluenpanosta vuolaammin kuin maailman luomisesta. Kalevalan 20. runossa kerrotaan oluen raaka-aineiksi ohra ja humala sekä käymisen käynnistäjäksi hunaja. Oluen seppänä on Osmotar ja olutta tuottava jumala on Pellonpekko. (Hammurabin laki taas sanoi, että oluen vedellä jatkajat oli teloitettava.) Äijän on ylläpidettävä perinteitä. (Ja mikäs olisi parempaa perinteiden vaalimista kuin oluen juominen?) Tämän vuoksi olut on aine, jota äijän tulee juoda litrakaupalla joka kuukausi. Äijäilyssä olut aiheuttaa myös kaikenlaisia positiivisia asioita, kunhan vain jaksaa juoda tarpeeksi kauan. Tähän tarvitaan yleensä monta olutpulloa. Muista kuitenkin juoda vain suomalaista olutta. Näistä suositeltavin on Karjala (Karjala valloitetaan takaisin – vaikka pullo kerrallaan). Karjala-olutta juodessa suomalainen äijä saa miettiä kaunista Suomenmaata ja miettiä Karjalan kunnaiden lehtipuita. Ehkä pienenpieni kyynelkin saattaa vierähtää silloin poskelle. Ei sentään! Mutta MELKEIN.

Koskenkorva[muokkaa]

Yhdelläkään toisella suomalaisella viinalla ei ole niin paljon lempinimiä kuin Koskenkorvalla. Tunnetuin nimi Kossu on johdettu suoraan tuotenimestä, mutta äijä hyväksyy myös nimen variantit Latoviina, Hollolan plöö ja Vakoviski.

Syy Koskenkorvaan on suomalaisuus ja perinteisyys. Koskenkorva on ollut olennaisena osana äijyyttä jo ensimmäisestä suomalaisesta äijästä lähtien, joten äijyyttä ilman Koskenkorvaa on mahdoton edes kuvitella. Koskenkorva on lähes kansallisjuoma Suomessa ja jokaiselle Suomalaiseen perheeseen kuuluva juoma, josta jokainen on kuullut jo polvenkorkuisena. Jokaisen äijän velvollisuutena on vaalia näitä Koskenkorva-viinaan liittyviä perinteitä, joka tarkoittaa sen juomista. (Ja mikäs olisi parempaa perinteiden vaalimista kuin Koskenkorvan juominen?) Alunperin Koskenkorvaa sai vain puolen litran pulloissa, nykyään sitä on saatavilla erikokoisissa pullossa (4 cl, 20 cl, 70 cl, 1 l "perhe-kossu" sekä perinteinen ½ l). Mutta neljä ensimmäistä eivät ole perinnettä vaan jäljitelmiä. Kannattaa perustella vaimolle, että puolen litran pullossa on paras hinta/laatu -suhde. (JA puukkoa pöytään!) Vain puolen litran pullo on sallittu pitkäripaisesta äijän mukaan tarttuva pullo.

Jokaisen äijän tulee osata unissaan seuraavat asiat:

  • Kossupullon etiketissä latojen määrä on 11 (katso vaikka itse siitä pullon kyljestä!).
  • Kossupullon (0,5 l) tuotekoodi Alkossa on 0132.

Jurotus[muokkaa]

Meillä suvussa on ollut tapana, ettei omia asioita valitella. Mieluummin otan moottorisahan ja lähen vetämään tukkia niin pitkään, että helpottaa.

~Seppo Räty kommentoi useita loukkaantumisiaan 90-luvun alussa.

Jurotus eli mökötys on henkinen harjoitus, jonka harjoittaminen äijäilyssä on olennaista, erityisesti ns. Pohjanmaalla sekä niistä vaikutteita saaneissa Itä-Suomen miehissä. Jurotus kuuluu myös kristinuskoon, jossa voidaan jurottamalla mietiskellä esimerkiksi Kristuksen kärsimystä luterilaisen työmoraalin oravanpyörässä. Jurotusta käytetään useimpien äijyyksien suuntauksissa ja myös keskittymisharjoitteluna muutenkin. Jurotusta on hyvä harrastaa silloin, kun vaimo ei ole ymmärtänyt että vaikka äijä ei kaihda epämiellyttäviä tilanteita ja seikkailua, ovat 1950 -luvun tyyliin tehdyt tanssiaisteemajuhlat meikkiesittelijöineen väärällä tavalla epämiellyttävä tilanne.

Jurotus perustuu miehen kykyyn suunnata huomio sisäänpäin siihen tarkoitetulla tekniikalla. Samalla vaimon nalkutus muuttuu kuulumattomaksi tai merkityksettömäksi satunnaiseksi kohinaksi. Yksinkertaisimmilaan jurotus tarkoittaa, että (yleensä istuma-asennossa tai seisaalla) jurottaja kohdistaa ajatuksensa johonkin tiettyyn asiaan (usein omaan hengitykseen ja kymmenestä alaspäin laskemiseen. Hyvin hitaasti..) ja pyrkii aktiivisesti sulkemaan pois kaikki muut ajatukset ja nalkutuksen (joka ei ole ajattelua).

Usein esitetään, että mieli pitää "tyhjentää" ajatuksista ajatuksen voimalla. Tämä on vaikeaa, koska jo ajatus "en ajattele mitään" on ajatus. Itse asiassa tehokas jurotus voi lisätä ajatusten vyöryä, kun alitajunnasta vapautuu vanhoja painolasteja. Suuri määrä ajatuksia jurotuksen aikana voi siis olla merkki hyvästä jurotuksesta.

Monet käyttävät jurottaessaan mantraa. Mantra voi olla henkilökohtainen, yksilön ainutlaatuisia piirteitä huomioiva värähtely. Toinen yleinen tekniikka on tratak, jonka tarkoitus on kohdistaa ja suunnata mantrajurotusssa saatu energia. Mantra on yleisemmin saatana tai perkele. Vittu olisi liian neitimäinen!

Jurotuksen aikana kehon aineenvaihdunta yleensä kiihtyy enemmän kuin urheilua tuijottaessa, joten sen jälkeen on huolehdittava palautumisesta. Tehokkainta on juoda "yksi olut" lähibaarissa. Sen jälkeen sitä onkin kuin toinen mies, joka voi sitten juoda ne loput oluet.

Ruumiinonteloiden (ahteri, korva, sierain) kaivuu ja rapsuttelu[muokkaa]

*Raps*
Ei täällä auta itku. Saatanallinen ralli päälle vaan. Se on raakaa peliä kun hevoset nai, siinä tanner jyskää ja aitaa kaatuu.

~Lehto, Tuntematon Sotilas

Kun kutittaa, niin raavitaan. Hemmetin yksinkertaista! Kutiaminen on inhottavaa. Kutittuminen on kiusallista. Ja kun mies voi itse tehdä asialle jotain, niin totta kai hameväki on sitä vastaan. Mutta ainakin toistaiseksi Suomessa on "tasa-arvo", mikä tarkoittaa sitä, että äijä saa raapia. Tämän puolesta äijät taistelevat feministejä vastaan eduskunnassa! He tahtovat, että äijät kärvistelevät kutituksineen. Ruojat!

Urheilun tuijottaminen[muokkaa]

Mikä perkeleen seura?

~Seppo Rädyn kommentti, kun kuuli Aleksis Kiven seurasta ja hänelle myönnetystä palkinnosta

Ruumiinkulttuuria!

Jokainen äijä kunnioittaa ruumiin ja hengen kulttuuria. Jo kreikkalaisissa olympialaisissa kulttuuriin kuului olympialaiset. Eivätkä ne olleet mitään naisille ja neideille suunnattua viihdettä vaan raavaille uroille. Suomessa äijät ovat aina olleet ruumiinkulttuurin kunnioittajia. He katsovat kiinnostuneina ammattilaisten töitä. Jos nainen arvostaa jotain viivojen paperille vetäjää ja tauluja, niin ei hänen itse tarvitse vedellä niitä viivoja. Päinvastoin – on todennäköisesti vain taiteelle hyväksi, jos ei niitä viivoja amatööripohjalta lähde arpomaan. Mutta jos mies ei urheile amatöörimaisesti vaan seuraa kovan tason ammattilaisten (esimerkiksi suomalaisen miehen sankarin, Urho Kekkosen) työskentelyä ja tuloksia arvostaen niitä esteettisiä elämyksiä, joita tämä työskentely tarjoaa, niin nainen katsoo pitkään ja haukkuu sohvaperunaksi. Loogista ole tämä ei!

Äijästä on varsin luonnollista, että jos näytetään suorana lähetyksenä urheilua ja peli venyy, niin jätetään seuraava ohjelma sen vuoksi esittämättä. Sen sijaan eduskunnan kyselytunnin kohdalla lähetys katkaistaan luonnollisesti siihen paikkaan, kun seuraava ohjelma alkaa, koska eduskunnassa saivarrellaan koko ajan asioita, jotka ehkä joskus saattavat konkreettisesti vaikuttaa joidenkin kansalaisten elämään jotenkin. Mutta TV:stä kyselytuntia seuraava ei voi tällöinkään siihen vaikuttaa. Sitä paitsi tiedämme, että Suomen hallituksessa on paljon äijiä, jotka kyllä pitävät äijien oikeuksista kiinni. Tämä näkyy konkreettisesti siinä, että näytetään suorana lähetyksenä urheilua ja peli venyy, niin jätetään seuraava ohjelma sen vuoksi esittämättä. Tälläisten asioiden muuttaminen ja sorkkiminen ja asiasta saivartelu on saivartelua siitä, kannattaako vaihtaa huonompaan!

Vaimonhakkaus ja muu räyhääminen[muokkaa]

Tässä asiassa minä vien ja muut vikisevät.

~Paavo Lipponen,Helsingin Sanomat, 22.4. 2001

Äijä ei koskaan hakkaa tai raiskaa vaimoaan ja perhettään. Semmoinen ei sovi äijän imagoon. Terminä vaimonhakkaus on ironista iloittelua, koska jokainen tietää, että kiukustuessaan äijä pelottaa perheen hankeen käyttäen tässä minimimäärän väkivaltaa. Tätä voi olla esimerkiksi tuuppiminen ja tukistaminen. Mies voi myös näyttää kirvestä mutta ei lyö sillä. Jos äijät oikeasti käyttäisivät kirvestä väkivallan välineenä, ei täällä olisi ketään kertomassa niitä lukuisia perhe hankeen! -kertomuksia.

Hallaa äijyyden vaimonhakkaamiselle ovat tehnyt erityisesti "feministinen tutkimus", joka on pyrkinyt systemaattisesti käyttämään ensin "hakatun vaimon" -käsitettä ja joka korostaa, että perheväkivalta on "naisiin kohdistuvaa väkivaltaa". Heille perheväkivalta on "sukupuolistunutta väkivaltaa". Heidän mukaansa miestä ei voi kohdella väkivaltaisesti, mies ei joudu perheväkivallan kohteeksi! Eikä vaimon nalkutus ole ikinä henkistä väkivaltaa!

  • Perttu, et al. 1999: "Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja." Helsinki: Naisten Kulttuuriyhdistys ry.
  • Ronkainen 1998: "Sukupuolistunut väkivalta ja sen tutkimus Suomessa: Tutkimuksen katveet valokeilassa". Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Nakkikioskijonossa nuori, kouluttautuva alokasäijä eli jolppi, jeppe tai jätkä sen sijaan saattaa turvautua jaloon kaksintaisteluun. Se on kuitenkin vain osa äijän initiaatioriittiä, ja saavutettuaan riittävän vakaan äijästatuksen hän tavallisesti tasaantuu eikä käy enää näitä homo sapiens -lajille tyypillisiä reviiritaisteluja. Alkoholin vaikutuksen alaisuudessa kulkemisella ei ole näiden kaksintaistelujen kanssa mitään tekemistä. Äijä hallitsee aina juomisensa. (Poliisille voi toki aina selittää kaikenlaista, jotta ei joutuisi raastupaan.)

Ääntely ruumiintoimintojen kautta[muokkaa]

Emme tee näitä ja muita asioita siksi, että ne olisivat helppoja, vaan siksi, että ne ovat vaikeita.

~John F. Kennedy

Äijäilyyn kuuluu olennaisena myös ruumiin normaalista toiminnasta johtuvien äänten peittelemättömyys. Näin äijä, jäyhästä olemuksestaan huolimatta, ilmoittaa kanssaihmisilleen, että äijä ei ole mikään jäyhä peruskalliosta irrotettu ja maalattu ja vaatetettu lohkare tai peräti kuollut, vaan että äijä jurotuksestaan huolimatta on elossa. Näin äijää ei vahingossa haudata elävältä (historiassa näitä elävältä hautaamisia tunnetaan). Näitä luonnollisia ääniä ovat elimistön sisäistä painetta tasaavat vatsan kaasujen purkautuminen (röyhtäys) ja suolipuhallus (pieru).

Sallittuja harrastuksia[muokkaa]

  • Äijä ei usein itse harrasta urheilua, mutta katsoo tätä mielellään. Urheilu on kuitenkin sallittua, paitsi baletti ja muu tanssi.
  • Autojen ja muiden pienkoneiden rassaaminen on myös vaihtoehto.
  • Putkiremontti ja muu talon huoltaminen on sallittuja, paitsi siivoaminen, tiskaaminen, imuroiminen, pyykkäys ja ripustelu.
  • Jos harrastukseen voi liittää oluen juomisen on harrastus erinomaisen äijämäinen. Tälläisiä harrastuksia ovat muun muassa tikanheitto, koirien kävelyttäminen ja paikallisen nuorisomusiikin tukeminen (joka tapahtuu siten että heidän konserttejaan käydään kuuntelemassa aina kun sellainen tulee lähipubiin.)

Parhaat harrastukset:metsästys ja kalastus[muokkaa]

Vasemmalta oikealle, peto, onki, metsästäjä.

Äijyyden ydin on miehisyyden korostaminen. Miehisyyteen taas kuuluu olennaisesti "metsästäjämyytti", johon samaistetaan fallinen elinvoima ja vallankäyttö ja voimien mittely luonnon kanssa. Metsästys ja kalastusporukka koostuu yleensä miehistä ja ryhmässä viljellään muitakin "äijäkulttuuriin" kuuluvia diskursseja, esimerkiksi viinaa. Metsästys ja kalastusseurojen puheissa korostetaan omaa miehisyyttä erotuksena naiseuteen. Naiseuteen assosioitava äidillinen lempeys ja empaattisuus ei sovellu metsäställe jonka pitää pystyä toimimaan kylmäverisesti tilanteen niin vaatiessa.

Metsästyksessä käytettävä ase ja kalastuksessa käytetyt välineet representoivat miehistä valtaa ja ne toimivat freudilaisena fallossymbolina.

Miehisyys korostuu metsästyksessä, jossa metsästäjien kuvaama tuntemus ampumiseen valmistauduttaessa muistuttaa erehdyttävästi seksuaalista kiihtymystä. Kiihtymys purkaantuu ejakulaation tavoin aseen laukemisessa. Hirvi joka voidaan samaistaa naiseuteen, luontoon ja saaliseläimen vaistonvaraiseen toimintaan, on saatu kaadettua. Jälkeenpäin kaadolla kehuskellaan ja asiaan kuuluu symbolisten rituaalien, kuten kaatoryypyn, harjoittaminen. Kaadon tehnyt mies on "hyvä äijä" ollessaan ansiokas metsästäjä. Hän myös osoittaa samalla olevansa kykenevä huolehtimaan perheestään - juuri äijyydensä kautta, eikä "siitä huolimatta", kuten feministit asian usein ilmoittavat.

Jahti on ollut hyvä mikäli vastus oli sopivan vaikea. Saaliin saaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Esimerkiksi jahdilla suoritettu muu äijäily voi poistaa tappion, joksi kalan nappaamatta jääminen tai saaliin kaatamatta jääminen voidaan nähdä. Metsästys ja kalastus voidaan jättää kokonaan pois ja jättää pelkkä samoilu ja veneily. Tämä tosin laskee metsästyksen ja kalastuksen "parhaasta harrastuksesta" "sallittuun harrastukseen".

Mitä äijä  pelkää  kunnioittaa[muokkaa]

Kuolema, tai poliisi. Hitostako nuo erottaa..

Bonuksena[muokkaa]

  • Voit korostaa äijyyttäsi satunnaisilla itsemurhilla sekä juoppohulludella.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Oletko sinä Äijä?