Hikiaineisto:Keravan suuri vuoden 2020 neekerilaskenta

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu kuuluu Hikiaineistoon, akateemiseen käyttöön tarkoitettujen hyödyttömien ja tendenssimäisten lähdetekstien kokoelmaan.

Julkaissut Eino P. Hommaforumilla elokuussa 2020.


KERAVAN SUURI VUODEN 2020 NEEKERILASKENTA

Missä sinä olit silloin kun Keravalla suoritettiin suuri neekerilaskenta?

( 8.8.20 klo 12:52-13:52 )

Istun alas pienelle kivestä veistetylle kuutiolle. Edessäni kohoaa Prisma. Sää on mitä miellyttävin, loppukesän viimeisiä helteitä. Katselen, kun ihmisiä vilistää pienellä aukiolla. Monella on asiaa Prismaan tai samassa talossa olevaan apteekkiin tai Alkoon. Rajaan katseellani alueen, jonka sisällä olevat ja liikkuvat ihmiset lasken.

Prismaan on kaksi ovea ja tämä on pääsisäänkäynti. Taloon pääsee myös autolla kolmea kautta parkkitiloihin. En välitä siitä, jos lasken saman ihmisen kahteen kertaan vaikka hänen mennessään kauppaan ja tullessaan sieltä: sillä ei ole tilastollista merkitystä, koska tämän laskennan tarkoitus on suhteuttaa kehitysmaalaisten maahanmuuttajien määrä eurooppalaisiin paikallaliikkujiin ja jos lasken jotkut kahteen kertaan, lasken todennäköisesti kaikki ryhmät, joten suhde pysyy muuttumattomana. Lisäksi on käytännössä mahdoton muistaa ihmisten kasvot, jotta tietäisi, onko joku jo laskettu. Ja onhan se niinkin, että on aina pahempi kohdata haittamaahanmuuttaja kahteen kertaan, vaikka kyseessä olisi sama henkilökin.

Pitelen sylissäni reppua, joka kätkee käteni ja niissä olevat pienet kappalelaskurit. Neekerilaskenta on sitten nuoruuteni ottanut suuria teknillisiä harppauksia ja pian tajusin, että nämä kappalelaskurit olivat aivan välttämättömät - väkeä liikkui niin paljon ja nopeasti, että papereiden ja kynän kanssa olisi ollut varsin hankala toimia. Vasemmassa kädessä on laskuri, jonka olen nimennyt 'vutkelmaksi'. Oikeassa on laskuri, joka on 'oma kansa'.

Olen hieman hämmästynyt, koska yleensä aukiolla on aina joku juomassa olutta. Nyt ei ole ketään, vaikka on kaunis lauantaipäivä ja kellokin sen verran, että jopa krapulan piinaamat ovat jo varmasti ryömineet koloistaan esiin. Olen kuitenkin itse naamioinut itseni oluttölkillä muka satunnaisena juoppona; enhän halua paljastaa, että olen tässä rotuasioilla liikkeellä.

Olen siis jakanut laskettavan materiaalin kahteen osaan: eurooppalaisennäköiset ihmiset eli sellaiset, jotka voisivat hyvin käydä vaikka suomalaisista. Sitten on haittamaahanmuuttajien ryhmä. Siihen kuuluvat Afrikan mustat, MENA-alueen väki, kaikenkarvaiset mustalaiset ja nepalilaiset ja sen sellaiset. Ensin ajattelin, etten laske nepalilaisia. Keravalla on muutama nepalilainen ravintola eikä näistä ihmisistä käsittääkseni ole suomalaisille haittaa vaan ainoastaan toisilleen kun hyväksikäyttävät sukulaisiaan ravintoloissaan. Mutta sitten ajattelin, että heidän kulttuurinsa on kuitenkin yhteensovittamaton eurooppalaisten arvojen kanssa ja siksi päätin laskea heidätkin siihen ryhmään, joka murentaa pohjoismaista oikeus- ja hyvinvointivaltiota. Itä-aasialaiset jätin kokonaan laskuista pois, koska katsoin, etteivät he ole sen enempää eurooppalaisia kuin haittaväkeäkään.

Ja nyt on aika. Puristan helteen hiostamissa käsissäni laskureita. Vilkaisen rannekelloani ottaakseni tunnin ajan. Olen valmis. En katso aukion ihmisiä, vaan lasken mielessäni kymmenestä alaspäin. Kun pääsen nollaan, nostan katseeni ja alan nakutella laskureita.

Nyt lukija saattaa ihmetellä, miksi tämä laskenta suoritetaan? Siihen vastaamiseksi täytyy kysyä, mikä Kerava on ja miksi sitä kannattaa - jos kannattaa - puolustaa. Lukijan palvelemiseksi pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin, jotta hän ymmärtäisi tätä hanketta paremmin.

Kuullessaan Keravan nimen monelle tulee mieleen paikka, jossa syrjäytyneitä, kouluttamattomia ja alkoholisoituneita ressukoita säilötään DDR:stä arkkitehtuurisia vaikutteita saaneisiin, harmaisiin betonikuutioihin, jossa lippalakkipäiset märkäkorvat ajelevat ympyrää vanhoilla Datsuneillaan karvanopat ikkunassa heiluen loputtomassa ja epätoivoisessa pimpinetsinnässään ja jossa välillä huligaanit potkivat mummoja ojaan silloin, kuin paikkojen rikkomiselta ehtivät.

Hyvä lukija, voin sinulle kertoa, että todellisuus on jotain muuta. Mistä tiedän sen? Elämäni ensimmäiset 30 vuotta asuin naapurikaupungissa viidentoista kilometrin päässä Keravasta ja noina vuosina tuli Keravakin jossain määrin tutuksi. Ja viimeiset 15 vuotta olen asunut Keravalla parissa kaupunginosassa. Olen liikkunut täällä kaikkina vuorokaudenaikoina, rakentanut tänne kodin, kasvattanut lapsia täällä ja seurannut kaupungin kasvua.

Jos vaikkapa helsinkiläiselle pitäisi antaa mielikuva Keravasta, se olisi lähempänä Tapaninvainiota kuin Vuosaarta, vaikka toki täälläkin on kerrostaloryppäitä: tämä on puutarhamainen, vehreä ja rauhallinen pikkukaupunki ja vaikka itse olen pienipalkkainen ja kouluista osattomaksi jäänyt juntti, keskimääräinen keravalainen on valtakunnan mittakaavassa keskimääräistä paremmin koulutettu ja parempituloinen.

Mistä sitten Keravan kurja maine johtuu? Itse olen löytänyt siihen muutamia syitä:

-Kerava on koettu lähiömäiseksi paikaksi, koska täältä käydään töissä Helsingissä ja koetaan, että täällä käydään vain nukkumassa. Lähiön leima assosioi lähiöiden ongelmiin, oli niitä tahi ei.

-Kerava on kasvanut turhan nopeasti ja se on vaikuttanut kaupungin identiteetin hämärtymiseen.

-Monet keravalaiset ovat tulleet muualta, joten ehkä tämä johtaa tietynlaiseen juurettomuuteen, monet ovat vain täällä 'läpikulkumatkalla'.

-Viihdeohjelma Vintiöt lanseerasi sketsisarjan Keravan kolleista. Niissä joukko toimettomia huligaaneja potki seiniä ja leikki kovaa jätkää.

-Takavuosina Keravalla on tapahtunut muutamia valtakunnallisestikin kuohuttaneita surmia. Näistä karmeimmat ovat kaksi tapausta, toisessa mielenterveyspotilas puukotti nuoren tytön hengiltä oman kertomuksensa mukaan päästäkseen hoitoon. Toisessa mustalainen murhasi asunnossaan teinitytön, joka ei ollut suostuvainen seksiin. Tuorein tapaus lienee, missä kaksi eestiläistä potki ja hakkasi kolmannen eestiläisen hengiltä rautatieasemalla.

Naksuttelen laskureita minkä ehdin. Ihmisiä tulee ja menee. Olen edelleen kummastunut siitä, että yhtään oluenlatkijaa ei ole aukiolla. Yksi alkoholisti toki kävelee ohitseni ja moikkaa, vaikken tunne häntä - on kai juttuseuran tarpeessa, mutta katselen muualle, koska en halua tärvellä laskentaani. Yhtään mustalaistakaan ei näy, ei edes sitä tuontimanneämmää, joka yleensä retkottaa Prisman oven edessä mukinsa kanssa. Poliiseja ei näy missään, vaikka ovat kuulemma tehostaneet valvontaansa Keravalla. Toisaalta minkäänlaisia järjestyshäiriöitäkään ei ole. Taksit pyörivät aukiolla jatkuvasti tuomassa ja hakemassa ihmisiä. Kaikki kuskit ovat valkoihoisia.

Jos Kerava olisi neliön muotoinen, sen jokainen sivu olisi vajaat kuusi kilometriä pitkä. Puhutaan siis eräästä Suomen pinta-alaltaan pienimmistä kaupungeista. Väkeä täällä on suunnilleen saman verran kuin Helsingin yhdessä kaupunginosassa, Vuosaaressa, hieman alle 40 000. Ja Vuosaaren pinta-alakin on hieman yli 50% Keravan pinta-alasta. Jokainen siis ymmärtää, että tämä on aika tiheästi asutettu paikka - olkoonkin, että se on pientalovaltainen. Tältäkin näkökannalta ymmärtää, että tänne ei enää monenkaan mielestä ole hyvä rakentaa lisää kerrostaloja varsinkaan, kun ne toimivat eräänlaisina 'monikulttuurisuusmagneetteina' kun sijoittajat ostavat jopa kokonaisia kerrostaloja vuokraten ne keharimaamaahanmuuttajille, joilla on ikuinen piikki Suomessa auki veronmaksajain kustannuksella. Paljon voitettaisiin sillä, että lopetettaisiin kerrostalojen kaavoittaminen ja säästyneet alueet jätettäisiin rivi-, pari- ja omakotitaloille: näihin on huomattavasti vaikeampi imeä asyylihumpuukilla tulleita kestoelättejä.

Aukiolla istuessani ihmettelen erästä neekeriperhettä. Seurue, johon kuuluu emäneekeri ja kaksi pientä lasta sekä joku vajaa parikymppinen musta poika, jaksavat liki tunnin nojata Prisman ulkoseinään. Mitään he eivät siinä toimita eivätkä näytä ketään odottavankaan. Musta poika tekee säännöllisesti kierroksia aukiolla ja möykkää jotain itsekseen. Ehkä noilla kansoilla on vain jokin sisäsyntyinen tarve notkua marketin lähistöllä? Tai mistä sitäkään tietää: ehkä he ovat valkolaislaskentaa suorittamassa laskurit käsissä naksuen?

Pidän Keravan luonnosta. Tämä kuuluu Suomen kapeaan lehtimetsävyöhykkeeseen, vain 15 kilometrin päässä pohjoiseen mentäessä se alkaa jo hiipua. Toki luontoa täällä on valitettavan vähän. Kääntyi sitten katsomaan melkein mihin suuntaan tahansa, aina on joku tönö jossakin. Välillä se ahdistaa ja mielestäni tänne olisi aikanaan pitänyt jättää edes muutaman hehtaarin keskuspuisto kaupungin henkirei'äksi. Vieläkään se ei ole mahdotonta, jos kaavaa vähän rukataan ja erään pienteollisuusalueen tilalle ei rakennetakaan neekerimagneetteja, suuria kerrostalokortteleita, vaan muutetaan alue puistoksi ja hyödynnetään vapaa tonttimaa paitsi pientaloalueiksi, myös virkistyskäyttöön.

Vieressä on oikealla puolella terassi. Siellä juodaan sivistyneesti ilman häiriöitä auringosta nauttien. Muutama venäläinen pyörii aukiolla keskenään kovaan ääneen jutellen. Oikealla huomaan myös erään rappion merkin: vapaaseen liiketilaan on tullut suuri lähi-itämarket! Ei täällä mielestäni ole kovin paljoa arabeja tai sellaisia. Ehkä se on joku tukkuliike, joka toimittaa tavaraa alueen kebab-räkälöille, joita tosiaan on aivan kirotun paljon! Eikö suomalaisilla ole mitään kulinaarista kunnianhimoa - kebabinpaskaa ja verotonta islam-pizzaa vain mässytetään?

Kerava on rauhallinen paikka. Olen ajatellut, että tämä on oikeastaan pikku keidas pääkaupunkiseudun kyljessä. Täällä on vehreyttä, sopivasti palveluita ja harrastusmahdollisuuksia, junalla ajaa 22 minuutissa Helsingin päärautatieasemalle, täällä on pientaloidylli, lapsille turvallinen ympäristö ja erittäin vähän vaikkapa neekereitä. Tätä paikkaa ei kannata pilata. Nyt näyttää siltä, että joku jossakin on päättänyt viedä tämän pikkukaupunki-idyllin meiltä ja vaihtaa sen 'kansainvälisyyteen'. Tämä kehitys pitää pysäyttää. Monet vuodet olinkin jo hämmästellyt, miten täällä saattaa liikkua kaupungilla pari tuntia näkemättä ainuttakaan mustaa eli herrarotuun kuuluvaa eläkkeenpelastajaa ja pyllynpyyhkijää. Tilanne on muuttumassa, ainakin vähitellen, salakavalasti. Eikä meiltä olla kysytty mitään. Aikaisemmin Vantaa ja Helsinki toimivat kuin mustina aukkoina, jotka valtavalla gravitaatiollaan vetivät mustat luokseen, koska Kerava oli liian pieni mustaksi aukoksi. Nyt näköjään tännekin yritetään rakentaa mustaa aukkoa. Se, mitä tunnin tarkkailulla ja laskennalla näin, antoi aihetta huoleen. Huoli ei vielä ole kovin suuri ainakaan, jos vertaa pääkaupunkiseudun kehitysmaalaisastetta, mutta suunta on täälläkin kertakaikkisen väärä ja suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia rapauttava.

Tunnin istuminen kovalla kivellä on ohi. Perse on jo puutunut. Laskurit ovat naputtaneet viimeiset neekerinsä ja valkoihoiset luvuiksi. Mikä on tilanne? Kaikkiaan ihmisiä liukui ohi noin kaksi tuhatta kappaletta tunnin aikana. Kuten sanoin, itä-aasialaiset jätin laskematta. Valkoisia oli näistä tuhatkahdeksansataaseitsemänkymmentäkahdeksan ( 1878 ). Kehitysmaalaisia oli viisikymmentäkuusi ( 56 ). Valkoisia oli siis noin 33,5 kertaa enemmän ja karkea laskutoimitus osoittaa, että keharimaalaisia oli noin 3% valkoisten määrästä, tosin prosentti on pienempi kun keharimaalaisten määrän suhteuttaa koko keravalaiseen väestöön.

Luku ei siis näytä suurensuurelta jos sitä vertaa moneen muuhun paikkaan, mutta toisaalta se on huono merkki ja jokainen haittamaahanmuuttaja on liikaa, heidän määränsä pitäisi olla pyöreä nolla. Ehkä tämänkin määrän kanssa vielä pystytään elämään ainakin, jos poliisilla on resursseja sekä poliittiista tahtoa, mutta ongelma tässä onkin kehityksen suunta, joka arvatenkaan ei ole suotuisa eurooppalaisia arvoja ja ihmisoikeuksia kannattavien näkökulmasta.

Kuntavaalit ovat pian ja niissä pitää herätellä paitsi tavallisia ihmisiä, myös poliitikkoja tähän vakavaan uhkaan. Perussuomalaisille on onneksi odotettavissa paljon lisäpaikkoja valtuustoon.

( PS: kun puhun haittamaahanmuuttajista, en tarkoita, että jokainen kehitysmaasta peräisin oleva yksilö olisi haitaksi, onhan heissäkin kunnon väkeä. Kyseessä on vain puhekielen yleistys, joka mahdollistaa asiasta keskustelemisen ja joka viittaa siihen, että vaikka jossakin ryhmässä onkin yhteiskunnan kannalta hyviäkin jäseniä, ryhmän kokonaisvaikutus tilastollisesti on negatiivinen )