Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat on Suomen ja Pohjoismaiden suurin tilattava sanomalehti. Se on ansainnut paikkansa suurimpana paikallislehtenä siksi että sitä tilataan niin paljon. Se on suurin myös koska on suurikokoisin (sivut A0-kokoa). Julkaisun painoarvoa on verrattu raamattuun. Lisäksi toimittajien egot ovat eräiden arvioiden mukaan suuremmat kuin muualla Pohjoismaissa. Yksinkertaista, rakas Watson.
Helsingin Sanomien liitteenä ilmestyy varakkaille ja yli nelikymppisille suunnattu aikakauslehtimäinen Kuukausiliite sekä perjantaisin ilmestyvä varakkaiden yli nelikymppisten teini-ikäisille perillisille suunnattu NYT-liite. Levikintarkastuksen mukaan näillä liitteillä on keskimäärin lukijoita, ilmeisesti varsinaista lehteä enemmän. NYT-liite ei pidä Hikipediasta. Helsingin Sanomat haluaa profiloitua laatulehtenä eikä siten julkaise mitä tahansa, tätä tarkoitusta varten on olemassa Helsingin Sanomien etäispesäke Ilta-Sanomat. Ilta-Sanomien "artikkelit" väsätään samassa Sanomatalossa kuin Helsingin Sanomat, mutta ikkunattomissa tiloissa kellarikerroksessa. Kaikkein ala-arvoisin, kumpaankin edellämainittuun kelpaamaton aineisto julkaistaan "Metro" ja "Vartti" -brändien alla erillisinä ilmaisjakeluina. Myös näiden toimitus sijaitsee talon kellarissa, mutta näiden toimittajat työskentelevät pelkällä aatteen palolla ilman rahakorvausta. Helsingin Sanomien ja sen alipainosten agendana on keskittyä ihastelemaan töhrityn kaupunkiympäristön kauneutta, kaduilla norkoilevien kerjäläisten luomaa kansainvälistä tunnelmaa ja pyöräilyn ihanuutta olosuhteissa jossa lumi ja jää peittää maan 10 kuukautta vuodessa.
[muokkaa] Historia
Helsingin Sanomat oli aluksi Päivälehti -niminen ja poliittinen lehti, joka kannatti nuorsuomalaisia. Viranomaiset lakkauttivat lehden raggariuden takia kesäkuussa 1904. Lehti nimittäin hyväksyi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhan. Laittomuutta korosti se, että lehden perustaja Eero Erkko oli jo karkotettu maasta.
Eero Erkko salakuljetti itsensä takaisin kotimaahan 1905 ja astui seuravana vuonna Helsingin Sanomien johtoon. Lehden nimi vaihtui Päivälehdestä Helsingin Sanomiksi ja toiminta jatkui entisellään. Perustettiin aivan uusi lehti, jolla aivan sattumalta vain oli entiset johtajat ja entinen asenne. Asioiden, esimerkiksi Hikipedian, tasapainoinen esittäminen on aina ollutkin Helsingin Sanomien valttikortteja. Ainiin, ja sarjakuvat. Nimenomaan Helsingin Sanomien sarjakuvia on erityisen mukava lukea vessassa, kun muu aineisto käytetään vessapaperina.
Helsingin Sanomia sekä etenkin sen emoyhtiö SanomaWSOY:tä on sittemmin noussut hallitsevaan, suorastaan monopolia vastaavaan, asemaan Suomen viestintä- ja sanomalehtimarkkinoilla. Helsingin Sanomien väitetään määränneen Suomen EU:hun liittymisen vuonna 1995 ja Tarja Halosen presidentiksi vuonna 2000. Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen on myös linjannut lehden kannan Suomen NATO-jäsenyyttä tukevaksi, tämä ei kuitenkaan enää 2000-luvulla onnistunut. Helsingin Sanomat onkin onnistunut erinomaisesti viimeisinä vuosikymmeninä päätehtävässään: kokoomusten ja demareiden ajatusten ja politiikan lobbarina. Lehden onneksi em. puolueiden ajatuksilla ei ole käytännössä eroa.
[muokkaa] Kehitys 2010-luvulla
Vuodesta 2006 alkanut levikin lasku (2012 enää 330 000 tilaajaa) on vähentänyt Helsingin Totuuden vaikutusvaltaa. NATO-jäsenyys ei järjestynytkään ja Guggenheim-museonkin lobbaus epäonnistui Helsingissä surkeasti. Vuoden 2013 alussa lehti muutettiin markkinointipäätöksenä tabloid-kokoon. Tämä vaikeuttaa lehden käyttöä perinteisiin päätarkoituksiinsa: Kukkien ja tuoreiden kalojen käärimiseen.
[muokkaa] Neutraalius ja poliittinen sitoutumattomuus
Helsingin Sanomien hallitus ja pääkirjoittajat uhraavat suurimmat voimavaransa siihen, ettei kukaan luulisi lehden olevan mielipidevaikuttaja. Tämän vaikutelman ylläpitämiseksi Helsingin Sanomat julkaisee myös kulttuuri- sekä asumis-osioita, joiden tarkoituksena on kompensoida muiden osioiden räävitön ja jakomielinen oikeisto/vasemmisto-tykitys. Päätoimittajan perustyöhön voi tutustua myös Raamatussa kohdassa Johannes Kastajan loppu. Moos.2/5. plus verot.
Helsingin Sanomat ei sensuroi keskustelujaan, vain törkeä roska siivotaan pois. Mielipiteiden vaihto on niin lehden nettikeskusteluissa niin vapaata, ettei Suomessa ole mitään tarvetta samizdat-julkaisuille, esimerkiksi anonyymeille kuvalaudoille tai anonyymeille parodia-sanakirjoille.
Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat saavuttaneet maineensa laatulehtinä jopa neuroottiseksi luonnehdittavan objektiivisuutensa takia. Sanna Ukkola ja muut laatujournalistit tekevät kaikkensa jotta lukija saisi poliittisesti värittymätöntä ja paikkansapitävää laatutietoa.
| Ajattelun viholliset Suomessa |
|---|
| Helsingin Sanomat - Ilta-Sanomat – Koulu – MTV3 – Nelonen – Seiska - Hymy – Sub – The Voice - Iskelmäradio |
