Harakiri

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
"Kattava raportti Irakin sodasta olisi tässä ja vastateroitettu katananne tässä..." Yhdysvaltojen ja Japanin kulttuurien keskinäinen kanssakäyminen johti siihen, että japanilaiset huomasivat tarpeensa Softballille ja amerikkalaiset harakirille.
Zoloft-seppuku.jpg

”Pelataan harakiriä!”

~Japanilainen riisinviljelijä

”Taitaa olla harakirin paikka...”

~Samurai

Harakiri eli seppuku on perinteinen japanilainen peli, jossa kaikilla osanottajilla on eri rooli. Pelissä on vähintään kaksi pelaajaa, jotka ovat jakautuneet kaishakunineihin ja varsinaisiin harakirin suorittajiin. Kaishakunin on pelin ilopilleri, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikkien kasvoilla on hymy pelin päätyttyä, että suorittajien peluu tapahtuu arvokkaasti ja ettei mitään irtonaista pyöri pitkin lattioita suorituksen jälkeen.

Miksi pelata harakiria?[muokkaa]

Harakiri sopii helppoutensa puolesta kaikenikäisille sukupuoleen katsomatta, ja siksi se onkin Japanin suosituin kansanleikki. Harakiri on helppo leikki, eikä siihen tarvita ihmeempiä välineitä: Vain kaksi suhteellisen terävää esinettä. Siihen ei tarvitse myöskään varata tuntitolkulla aikaa, vaan jo viisi minuuttia voi riittää vallan mainiosti. Harakirin peluuta seuraa erittäin hiljainen ja rauhallinen olo. Lisäksi useimmat harmit saadaan harakirin avulla putsattua pois mielestä. Harakiri on vähän niin kuin portti uuteen parempaan elämään. Se on myös todella helppo peli. Pelaajan ei tarvitse kuin vähän veistä heilauttaa, ja se on siinä. Yleensä harakiriä pelataan silloin, kun on saarrettu olo, koska harakiri sopii mainiosti rentoutukseen eikä siitä tule edes krapulaa toisin kuin alkoholijuomien nauttimisesta. Mainittiinko tässä artikkelissa muuten jo, että harakiri on helppo leikki?

Historia[muokkaa]

Hideki Tōjō oli aidon Japanilaisen Partaveitsen keksijä. Tuo keksintö helpotti tuntuvasti matkoilla tapahtuvaa Harakirin pelaamista. Japanin pääministeriyden ohella, oli myös Nuupelin Räyhänpalkinto 1945 erittäin lähellä saavuttaa.

Harakirin keksi Daiki Harakiri 667 eaa. Ehimen seudulla Japanissa. Hän oli suunnitellut uuden ja helpon leikin, joka rentouttaa oloa. Hän ei ollut kuitenkaan vielä testannut peliä. Harakiri-samalla oli raskas työpäivä riisipellolla takana, ja hän halusi rentoutua, joten hän päätti testata uutta peliään. Viisi minuuttia leikin aloituksen jälkeen Daiki oli kuin seitsemännessä taivaassa...

Jälkipeli[muokkaa]

Epäonnistuneen harakirin tekijän kaksi kaveria niin sanotusti, varmistavat selustan. Seppukun tekijän ystävät, nämä katkovat terävillä miekoillaan onnekkaan yritteliään kaulan. Sitä pidetään erittäin kunniakkaana, mitä kauemmin onnistuu (junaa odottaessaan) oleva seppukun tekijän alokas odottelemaan. Modernin ajan pika-seppuku tapahtuu saman aikaikaisesti junan alle jäämälle sekä tulivuoreen hyppäämällä.

Harakiri ja seksi[muokkaa]

LANL (Los Alamosin kansallinen tutkimuslaboratorio) ja muut lanssi-munat (kuten Lal Lad Doo Dil Led, LLNL) ovat todenneet alustavasti, alustavissa tutkimuksissaan sen, ettei aidon Harakirin tehneitä enää paneta, koskaan. Siis heillä ei todeta himottavia sketsihaluja. Anteeksi- siis seksi-. Lantalaitos LLNL (Maksa-lisää Laboratorio) on asetettu erityisesti erään persidentin erityiseen suojelukseen. Sontia-laboratorio vahventaa autenttisesti tehdyn harakirin lävistävän tekijänsä maksan.

Nykyään[muokkaa]

Harakiristä on kehitetty monta eri versiota, ja sitä harrastetaan ympäri maailmaa, tosin eniten sen syntymaassa Japanissa. Suosituimpia harakiriversioita ovat heppaharakiri, autoharakiri ja naulakkoharakiri. Harakirin helpot säännöt opetetaan koulussa, mutta liikuntatuntiohjelmaan se ei vielä kuulu.

Harakiri ja terveys[muokkaa]

Väärin toteututettuna harakirista voi seurata vatsahaava. Terveysviranomaiset suosittelevatkin, että harakiria suunnittelevat aloittelijat turvautuvat kokeneempien neuvoihin. Jotkin erityiset lähteet viittaavat harakirin jopa pidentävän ihmisen ikää. Tuorein löydös tapahtui vuonna 1974, ja löydöshenkilö oli yhä ikinuori sekä Japanin voittoon uskova.