Hammas

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ankara hammasesiintymä.

Hammas on suussa tavattava, valkoinen loinen. Käytännössä kaikilla ihmisillä on niitä. Yleensä lapsi saa hammastartunnan jo oppiessaan konttaamaan, jolloin se tunkee kaikken löytämänsä suuhunsa.

Tartunta[muokkaa]

Hampaiden munia on käytännössä kaikkialla. Periaatteessa riittää, että vain yksi muna pääsee suuhun. Kun muna kuoriutuu, siitä syntynyt hampaan alku uppoa ikeneen, tekee itselleen sijan leukaluuhun ja tuottaa kovan väliaikaiskotelon itselleen ikenen ulkopuolelle. Tämä kotelo irtoaa muutamassa vuodessa ja sen tilalle kasvaa hiukan suurempi ja kovempi kotelo, joka ei uusiudu. Hampaan porautuminen leukaluuhun ei juuri satu, mutta prosessin mukana se yhdistyy isäntäeliönsä verenkiertoon ja hampaan sairauden voivat levitä isäntäeliöön. Hampaita ei juuri tavata suun ulkopuolella.

Lisääntyminen[muokkaa]

Hammas imee isäntäeliön suuhunsa tunkemasta ruuasta pieniä määriä. Hampaan sisällä on pienimuotoinen ruuansulatusjärjestelmä, jolla se erottaa tarvittavat ravintoaineet. Loput se ulostaa tasaisesti kotelonsa pinnalle plakkina. Hammas myös jakaantuu prossissa aseksuaalisesti tuottaen plakkiin munia. Munat kehittyvät plakissa, ja kun ne ovat valmiit, plakki kovettuu hammaskiveksi. Hammaskivi tunkeutuu vähitellen hampaan alle irroittaen tämän isäntäeliöstä, mikä altistaa isäntäeliön tulehduksille. Itse hammas eroaa isäntäeliöstä tässä vaiheessa ja munat vapautuvat ympäristöön.

Hampaan kanssa menettely[muokkaa]

Vaikka saisitkin hampaan, se ei ole maailmanloppu. Hammas kannattaa käydä poistattamassa hammaslääkärissä myöhemmän haitan ehkäisemiseksi. Jos hampaan kotelo esimerkiksi kuluu puhki, on hammas vaarassa tulehtua ja tulehdus voi levitä sinuun ja olla hengenvaarallinen.

Jotkut haluavat kuitenkin hyödyntää hammassta pureskeluvälineen. Tällöin se on pidättävä kunnossa. Parhaiten tämä onnistuu puhdistamalla hammas plakista säännöllisesti hammasharjalla, jolloin se ei pääse lisääntymään, eikä myöskään lopulta siis irtoamaan. Mikäli hampaan ei tarvitse olla luja, on juurihoito suositeltava vaihtoehto. Juurihoidossa hampaan elävät osat tuhotaan ja kuori jätetään.

Hammas jajikkeet[muokkaa]

Hampaita on myös useampaa laatua ja ne tarttuvat eri osiin suuta erilaisille ihmisille.

Etuhammas[muokkaa]

Litteitä, yleensä suun etuosaan kiinnittyviä hampaita. Riskiryhmänä ovat etenkin pienet lapset, sillä etuhammas pystyy porautumaan ainoastaan pehmeään, vielä hyvin rustopitoiseen leukaluuhun.

Takahammas[muokkaa]

Suun takaosiin ja sivuille kiinnittyvä hammas. Tämäkin tarttuu vain lapsiin.

Viisaudenhammas[muokkaa]

Ainoa tähän mennessä löydetty hammaslajike, joka tarttuu aikuisiin. Viihtyy suun takaosissa ahtaissa paikoissa, missä se voi lävistää suun limakalvoja ja käyttää niistä vuotavaa verta ravinnokseen. Vaikka muut hammaslajikkeet ovat suhteellisen vaarattomia, on viisaudenhampaasta päästävä eroon mahdollisimman nopeasti, sillä niiden tulehdusvaara on moninkertainen ja ne vaurioittavat limakalvoja. Hyvällä tuurilla viisaudenhammas voi tosin olla täysin vaaraton. Viisaudenhampaiden rutiininomainen poistaminen on poistettu terveydenhoitosuunnitelmasta osana Juha Sipilän säästösuunnitelmaa.

Tekohammas[muokkaa]

Alunperin tutkimuskäyttöön tarkoitettu keinotekoinen hammas. Nykyään tosin käytetään lähinnä korvikkeena oikeille hampaille, sillä tekohammas tarjoaa kaikki hampaan hyödyt ilman mitään haittoja. Jos tekohampaita asennetaan riittävästi, vievät ne kaiken tilan oikeilta hampailta ja näin tartuntaa voi ennaltaehkäistä.

Katso myös[muokkaa]