Halikko

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stop hand.png Tämä artikkeli kertoo todellisesta super-, hyper tai jopa kybervallasta,
joten älä missään nimessä vandalisoi tätä artikkelia, tai sen joukot tulevat tuhoamaan sinut täysin!

”Saloon emme ikinä liity!”

~Koko kyläpahasen mielipide vuosituhannen alussa.

”Miten tässä nyt näin kävi?”

~Kummastuneet halikkolaiset vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen.


Halikko on esihistoriallinen kulmakunta Varsinais-Suomessa. Sanotaan että germaanit siittivät halikkolaiset, mutta tästä ei ole varmuutta. Kunta kuitenkin sijaitsee kuraisen Halikonjoen varrella, mikä viittaisi germaanien pitämiin alueisiin. Parasta Halikossa on, että sieltä pääsee nopeasti pois. Uusi moottoritie on jo muutaman vuoden ajan mahdollistanut halikkolaisten nopean joukkopaon villiin länteen eli Turkuun tai punavihreiden suurimpaan tukikohtaan Helsinkiin.

Halikko
Halikonvaakuna.png Halikkosijainti.png
vaakuna sijainti
Salon kaupunki
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinainen Suomi
Seutukunta Rantaruåtsi
Kihlakunta Piikkiön kihlakunta
Perustamisvuosi 1200-luku
Kuntaliitokset Angelniemi 1967
Pinta-ala
- maa
381,8 km²
ks. pinta-ala km²
Väkiluku
- väestötiheys
9 788 (vuonna 2009, jolloin kaikki oli hyvin)
27 as/km² 
Työttömyysaste 110 % 
Kunnallisvero 69 % 
Kunnanjohtaja Anarkiassa ei tarvita johtajaa
Kunnanvaltuusto
Hollannin pedofiilipuolue
9788 paikkaa
9788

Halikko -nimen uskotaan juontuvan Halikkolaisesta tavasta valvoa nurkkakuntaisesti lapsia. Tällä on taattu se, että Halikossa on riittänyt asukkaita seuraavassakin sukupolvessa. Tapa on näkynyt erityisesti Halikkolaisessa perinteessä, jossa isien velvollisuudeksi on nähty vahtia tyttäriään öisin. Tässä apuna on usein ollut joko ampuma tai lyömäase. Vanhoina aikoina tämä on ollut esimerkiksi talikko ja moderneina aikoina haulikko. Kuitenkin tämä halikko on voinut olla periaatteessa mikä tahansa ase, joka on lisännyt isän pelottavuuutta.

Historia[muokkaa]

Entisaikoihin halikkolaiset asuivat mäkien päällä. Syytä tähän ei tiedetä. Halikko kävi 50 vuotta kestäneen sodan eteläisen naapurinsa Angelniemen kanssa. Sota päättyi 1967 Angelniemen miehitykseen. Samana vuonna Suur-Halikko-aatteen innoittamana halikkolaiset osallistuivat epäonnistuneesti Turun-Tampereen sotaan tarkoitukseenaan liittää itseensä Hämeenkoskella sijaitseva Halikkolan kylä. Sittemmin rauhoittuneet halikkolaiset (edes kansalaissodassa ei ammuttu kuin kaksi ihmistä) ovat uskaltautuneet laajentamaan elinalueitaan myös tasaisille alueille, mikä ei olisi kannattanut. Tämä herätti Nokian valloittaman Salon mielenkiinnon, ja miehittäessään naapurikuntansa se nieli myös Halikon.

Nähtävää turisteille[muokkaa]

Halikon keskustassa, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, on paljon nähtävää ja koettavaa. Kirkonkylän ydin on Pirkkatori, jossa paikalliset ostarijonnet ja alkoholistit notkuvat sankoin joukoin. Pirkkatorista kaksi liikenneympyrää eteenpäin löytyy wanhan liiton kapakka, posti ja kebab-pizzeria. Halikossa on myös Euroopan pisin puistokuja, joka alkaa Wahlroosin kotipihasta Halikon kirkon alttarille. Keskustassa on myös palveluita: koulu, lukio, vanhusten keskitysleiri ja päiväkoti. Hieman rannikkoa mentäessä avautuu kaunis ja puhdas Halikonlahti vanhoine hienoine kartanoineen. Aivan etelään mentäessä vastaan tulee Halikon miehittämä Angelniemi, jossa kasvatetaan puolet Suomen omenasadosta. Angelniemellä on myös oma kapakka ja lossi, jossa vielä kukaan ei ole toistaiseksi hukkunut.

Pohjoiseen mentäessä Halikon keskustasta saavutaan Märynummelle, jossa on mielisairaala. Asukkaat koostuvat hoitajista ja hoidettavista, mutta väestöryhmiä on turistin vaikea erottaa toisistaan. Märyssäkin on oma kapakka, sillä alkoholistien elämä on Halikossa tehty helpoksi verrattuna muuhun maahan. Vielä pohjoisemmaksi mentäessä turistin henki alkaa olla jo vaarassa. Vaskiolle ja Heinässuolle saavuttaessa nähtävyyksien määrä on laskenut nollaan. Vaskiolle menoa ei kannata edes ajatella: Halikon Lapissa ei ole mitään nähtävää.

Kohti Turkua mentäessä on poikettava Mustamäkeen ja Hajalaan. Molemmat vanhat radanvarsikylät ovat slummiutuneet ja jättäneet jälkeensä ränsistyneet talot ja rikotut ikkunat. Kuitenkin 2000-luvun alun nousukausilla hullut ihmiset rakensivat taloja sinne, mutta uudisasukkaiden kohtalosta ei ole saatu sen jälkeen luotettavaa tietoa.

Halikon alueita[muokkaa]

Halikko itsessään pitää sisällään toinen toistaan hullumpia alueita. Tässä muutamia:

  • Hajala, jo pelkkä nimi puhuu puolestaan.
  • Märynummi, taajamassa oli ennen mielisairaala, mutta potilaat nousivat kapinaan ja perustivat nykyisen asutuksen alueelle.
  • Asemanseutu, joku hullu keksi joskus rakentaa rautatieaseman Halikkoon ja jotkut vielä hullummat luulivat voivan käyttää tätä keksintöä ja muuttivat alueelle. Alueen asukkaat polttivat kuitenkin hyödyttömän pömpelin tapaninpäivän kokkona vuonna 2004.
  • Kirkonkylä, Halikon ns. "keskusta". Väkisin rakennettu kun sinne vapaaehtoisesti ei asukkaita saatu.
  • Angelniemi, Halikkoon liitetty kunta, jonka asukkaat ovat puoliksi rantaruotsalaisia.
  • Vaskio, sisäsiittoisten alkuasukkaiden asuttama korpinen kunnan pohjoisosa. Alue on Halikon Lappi, sillä se on samassa ilmansuunnassa, yhtä harvaanasuttu ja syrjäinen katvealue jonka väetöstä valtaosa vakavasti alkoholisoitunut.

Väestö[muokkaa]

Halikon väestö voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

  1. Ikivanhoihin halikkolaisiin sukuihin, jotka ovat siinneet alueella vuosisatoja. Näihin kuuluvat myös Angelniemen rantaruotsalaisten sukukunnat. Paljasjalkaiset halikkolaiset puhuvat Åminnesta eli Björn Wahlroosin vaatimattomasta sivukonttorista.
  2. Nokian pakkosiirtämiin sukuihin, joita löytyy ympäri Nokian hallitsemaa Saloa. Näiden sukujen edustajat elävät erillään suvuistaan ja ovat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä työskennelleet Nokian tai sen alihankkijoiden orjina. Nokian lähdön jälkeen siirtolaiset ovat vapautuneet ja muuttaneet pois vielä huonompiin paikkoihin.