Hakunila
Hakunila (ruots. Håkansböle, puhekielessä myös Haksi) on Suomen maahanmuuttajain reservaatti Vantaan itäisessä osassa. Sen asukkaat ovat asettuneet alueen palvelukeskittymää kohti tihentyville vyöhykkeille, jonka keskiössä asukastiheys on keskimäärin kuusi henkeä per rappukäytävä.
Hakunila on etnisesti rikasta aluetta. Katukuvasta saattaa poimia ruotsalaisia, venäläisiä, japanilaisia, romaaneja (muualtakin, kuin kirjaston hyllyiltä lojumasta), ja antiikin roomalaisiakin. On niin mustia, valkoisia, keltaisia, kuin vihreitäkin.
Paikallinen vähemmistöryhmä, suomalaiset ovat aiheuttaneet alueella huolestuttavan paljon hankaluuksia. ”Puukenkäklaani” on syyllinen lukuisiin seudulla tehtyihin pahoinpitelyihin, varkauksiin ja vandalismiin. Ahkera vähemmistöjen puolestapuhuja, Perussuomalaiset, on kuitenkin puolustanut syytettyjä hädässä ja esittänyt, että nämä ovat kokeneet törkeää rotusyrjintää aina siitä lähtien, kun joutuivat pakenemaan levottomuuksia kotioloistaan Keravalta.
[muokkaa] Palvelut
Itsenäisyysjulistuksen valmistumista odotellessa hakunilalaiset ovat pyrkineet riippumattomuuteen ympäröivästä maailmasta. Pinta-alaan sisältyy jo peruskoulu ja lukio – tähän mennessä ainoa toisen asteen oppilaitos, ja sekin nimellisesti Sotungin omistuksessa... Monikansallisuuden takia opettajat ovat joutuneet ottamaan kielikursseja ja äidinkielen tunneilla häärää apulaisopettajana usein kuolleiden kielten asiantuntija.
Palvelualueen keskittymänä toimii Hakunilan ostoskeskus, joka kattaa sopivasti elintarvikemyymälöistä anniskelu- ja askarteluliikkeisiin.
Maatalouttakin Hakunilassa harjoitetaan. Monen sadan hehtaarin peltomaiseman lisäksi Håkansbölen kartanon mailla lähinnä itselleen viljelevät eläkeläiset, ja ne, joilla ei ole muuta sisältöä elämässään, pitävät huolta kaupunginosan vihreän ravinnon riittämisestä.
Asukkaiden kulttuurijanoon Hakunila vastaa vuotuisella Myötätuuli-Rock –konsertilla, jonka osallistujat koostuvat kuitenkin joka vuosi korsolaisista rähinänuorista ja vanhoista ukoista, jotka saapuvat katsomaan, mitä helvettiä täällä mölytään.
[muokkaa] Historia
Hakunilan historia yltää kauas keskiaikaan, jolloin Helsingin maalaiskunnan, Vantaan maille kohosi kaksi ruotsalaisherrain kartanoa, 1300-luvulla Nissbackan ja 1500-luvulla Håkansbölen kartanot. Ajan myötä näiden rakennusten ympärillä alkoi versota asutusta, josta sittemmin kehittyi Hakunilan alkuperäisväestö.
Kartanonherrat käyttivät häikäilemättä hyväkseen alkuperäisasukkaiden sotaisuutta ja kiintymystä kiiltäviin esineisiin, kuten peiliin, joka soi heille siihen katsoessaan aina niin herkulliset naurut. Asukkaat alkoivat ajankulukseen juosta monenlaisia ruotsalaisten asioita kuka mitenkin, ja jakautuivat ikään ja sukupuoleen katsomatta karkeasti kahteen heimoon, hakunilalaiset Håkansbölen puolesta ja nissaslaiset Nissbackan puolesta.
Riippuen siitä, kumman laskuun villi toimi, hän saattoi sabotoida vastapuolen kartanon rakennustöitä, varastaa näiden tilan tuotteita tai hirttää näiden Ruotsista tulleita vieraita kuusenoksaan. Aina ei katsottu, olivatko vieraat oman vai toisen isännän, koska ruotsalaiset eivät nyt yleisestikään olleet järin suosittuja suomalaisella maalla.
Vaikka kartanoiden omistajat vaihtuivat vuosisatojen aikana tiuhaan, alkuperäiskansa ei välittänyt, kenen ruotsalaisen pompotettavana sattui kulloinkin olemaan. Reipas ja terve kilpailu heimojen välillä elvytti alueen taloutta ja piti paikkakunnan ainoan painetun rahan kierrossa. Sivistynyt liiketalous kehittyi hiljalleen ja ulkopuoliset sivustakatsojat havaitsivat alueen "mahdollisuudet". Syntyi uudisasutusta ja lisää palveluja, joka jatkoi kehitystään.
Hakunilan alkuperäisväestön viimeinen historiaan kirjattu isku tapahtui 1930-luvulla, kun Nissbackan kartano kärsi tuhoisan tulipalon. Tuolloinen kartanonherra ymmärsi vetäytyä pois, ja alue nimettiin jäljelle jääneen Håkansbölen kartanon mukaan Hakunilaksi.
Alkuperäisistä hakunilalaisista (sisältäen myös nissaslaiset) ei sittemmin ole kuultu. Jotkut sanovat, että he pakenivat uudisasutusta Sotunkiin, jonka pinta-alasta suurin osa on yhä tutkimatonsa seutua. Joitakin metsistä löytyneitä yksilöitä on väitetty Hakunilan alkuperäisasukkaiksi, ja heille on yritetty tuloksetta opettaa nykyihmisen elintapoja, kuten lukemaan ja laskemaan, mutta skeptikot sanovat, että nämä olisivat vain bussireitiltä eksyneitä korsolaisia.
