Germaaniheimot

Hikipedia

Germaaniheimot eli barbaarit levittäytyivät kansainvaellusten aikana lähes koko Eurooppaan, tosin heidän välissään asui muitakin heimoja sekä sivistyskansoja. Germaaneja yhdisti germaaninen kieli, joka takasi heille myöhemmin, paljon myöhemmin, herrakansan aseman. Asema kesti tosin vain muutaman vuoden eikä koskenut kaikkia germaaneja, jonka jälkeen germaanien valtaosa alennettiin jälleen sivistymättömien raakalaisten maineeseen. Enää ainoastaan Suomessa paikallisia germaaneja saa ja jopa pitää julkisesti ylistää muita paremmiksi ihmisiksi. Muualla siitä voi joutua jopa vankilaan.

Germaaniheimot olivat erityisen sotaisia. Jokainen kunnon mies oli soturi. Siviilipalvelusta ei tunnettu (ennen sveea-heimon ilmaantumista), mutta asepalveluksen saattoi korvata vapaavalintaisesti joko tylpällä tahi terävällä iskulla takaraivoon suon reunassa. Sotaisuudesta kertoo jotain myös se, että useat heimot saivat nimensä tyypillisestä aseestaan.

Sisällysluettelo 1 Heimot 2 Myöhempiä heimoja 3 Vetoomus alkuperäiskansojen puolesta 4 Semibarbaarit 5 Lähteet

[muokkaa] Heimot

• Alemannit

Alemannien heimo on köyhä ja oppimaton. Siksipä heidän täytyykin jatkuvasti alennusmyynneissä ravata. Alemannit ovat stereotyyppisesti lähikaupassa käyviä lyhyenläntiä, usein hieman pulskia heimolaisia, jotka usein ostavat olutta ja tupakkaa. Alemannien yleisimpiä nimiä on Juoksee Halvemman Perässä.

• Gootit

Pääartikkeli:Gootit

Gootit jäivät historiaan erityisen karkeasta ja synkeästä rakennustyylistään, musiikistaan, vaatetuksestaan ja ajatusmaailmastaan. Goottien karkeaa rakennus- ja pukeutumistyyliä kutsuttiin pilkallisesti gotiikaksi. Gootit ovat ehkäpä tummin heimoista. Goottien elämän päätavoite oli kuolema, jota usein suunniteltiin ja valmisteltiin vuosikaudet. Tämä teki heistä pelottomia sotureita, mutta vihollisten puuttuessa he saattoivat myös vahingoittaa itseään. Gootit jakautuivat useisiin ryhmiin, joista tunnetuimmat olivat länsi- ja itägootit. Itägootit eli visigootit sulautuivat monin paikoin paikallisväestöön, ja nykyslaavien synkkyys onkin pitkälti heiltä peräisin. Länsigootit säilyttivät enemmän alkuperäisiä piirteitään, ja heitä on edelleen nähtävissä Länsi-Euroopassa muiden vähemmistöjen seassa tai eristäytyneinä rykelminä.

• Yrmyt (lat. germanus) olivat pahantuulinen ryhmä, joka sai nimensä tuittupäiltä valtaamastaan maa-alueesta Yrmylästä (lat. Germania). Nykyisin englanniksi kutsutaan saksalaisia samantapaisella nimellä german, mutta tämä perustuu alueeseen, ei kansan nimeen. Nykyisen Saksan perustivat Yrmylän alueelle saksit eli natsit.
• Vandaalit

Pääartikkeli:Vandaalit

Vandaalit olivat germaanisista heimoista väkivaltaisimpia. He saivat maineensa tuhoamalla materiaalia Välimeren seudulla. Kiinteää omaisuutta he usein nuijivat vandr-sauvoillaan, joista he saivat nimensäkin. Herodotoksen keksimä termi vandalismi tarkoittaa alun perin juuri nuijimista vandr-sauvalla. Jopa Egyptiä ja muuta Pohjois-Afrikkaa vandaalit tuhosivat. Nykyisin vandaalit ovat tulossa takaisin Välimeren seuduilta ja Pohjois-Afrikasta tänne pohjoisille kotikonnuilleen. Tosin nykyisin he ovat kaikkien tutkijoiden ja tiedotusvälineiden mukaan erityisen sivistyneitä ja rauhanomaisia. Vandalismia eivät nykyään harrastakaan vandaalit vaan kantaväestö. Tai ainakin kantaväestön oma käytös ja kulttuuri ovat provosoineet vandaalit vandalismiin. Vandaalit syyttävät kantaväestöä ikiaikaisen heimonimensä pilaamisesta ja vaativat, että mielleyhtymiä muutetaan siten, että sana vandaali toisi mieleen rauhan ja sivistyksen. Aidon vandaalin tunnistaa vandaalin kielestä, jonka tunnistaa siitä, että sitä ei tunnista. Monet graffitit ovat vandaalien kieltä. Vandaaleiden toimintaan kuuluu merkitä päivät riimuilla eli tageilla (tag = ’päivä vandaaliksi’). Vandaalit ovat nykyisin erityisen aktiivisia Wikipediassa. Tiettävästi Vantaan kaupunki (på tvångsvenska Vanda) on vandaalien perustama, ja siellä yhä tänäkin päivänä asuu paljon vandaaleja.

• Langobardit (’pitkäparrat’, toisen teorian mukaan langobardien heimonimi juontuu partakirveestä eli hilparista.) olivat germaaniheimo, joka tuli tunnetuksi pitkistä parroistaan. Langobardit harvenivat huomattavasti jo keskiajalla partaveisten kehittyessä, ja ovat sittemmin lähes kuolleet sukupuuttoon. Toisinaan langobardeja näkee edelleen, mutta heidän kieltään osaa enää vain harva. Langobardin kieli oli pitkään paheksuttua julkisilla paikoilla, mutta nykyisin se alkaa olla hyväksytympää. Siitä on silti hyvin vaikea saada selvää.

• Baarit eli varsinaiset barbaarit olivat heimo, jonka mukaan kaikkia germaaneita (ja toisinaan myös harhaanjohtavasti kelttejä ja itämerensuomalaisia) alettiin kutsua barbaareiksi. Barbaarit joivat ja rettelöivät paljon, ja edelleen pahimpia juottoloita kutsutaan heidän mukaansa baareiksi. Baarin kieli on lähes käsittämätöntä, mutta toinen baarilainen ymmärtää sitä huomattavasti ulkopuolista paremmin.

• Saksit olivat saksalaisten esi-isiä. Rituaaliaseet sakset ovat antaneet nimityksen heimolle. Myöhemmin sakseista tuli sensuroinnin maailmanmestareita, ja sakset saivat uuden merkityksen väärän tiedon leikkelyvälineenä. Saksiakin tehokkaampi sensurointiväline, natsikortti, syntyi toisen maailmansodan lopputuloksesta johtuen (muuten se olisi Stalin-kortti). Siinä missä ennen väärä tieto leikeltiin entisaikaan saksilla tai poltettiin, se pimitetään, kielletään ja kriminalisoidaan nykyisin natsikortilla. Kaikki, mikä voidaan yhdistää natseihin on nyky-saksien keskuudessa kiellettyä, jopa ikiaikainen rituaaliase. Monet muinaisaikojen vihollisheimot olisivat olleet innoissaan siitä, että niinkin kovan maineen omaava ryhmä kuin saksit on niin heikossa ja surkeassa tilassa. Viholliset olisivat suorastaan kilpailleet siitä, kuka ehtii ensin nämä raukat alistaa. Onneksi nykyaikana kaikki tulokkaat ovat rikkautta ja tulevat vain vierailulle kunnioittaen paikallisia perinteitä ja tapoja. Saksien vieraat säälivät itsevihassaan rypevää isäntämaataan niin paljon, että kilpailevat nykyisin siitä, kuka kunnioittaa ja arvostaa saksilaisuutta eniten. Niinpä saksien keksimää natsikorttia on alettu arvostaa laajalti paitsi maahanmuuttajien keskuudessa, myös Saksan ulkopuolella.
• Juutit olivat pohjoinen heimo, nykyisten tanskalaisten ja eteläruotsalaisten esi-isiä. Juutit jakautuivat. Syntyivät taanit, sveeat ja normannit. Näistä osa jakautui edelleen, toiset alkoivat yhtyä.
• Tuittupäät (lat. teuton) olivat epämääräiseksi jäänyt ryhmä, joka jotakuinkin nykyisen Saksan alueella taisteli roomalaisia vastaan. Tuittupäät jäivät historiaan vihaisella luonteellaan ja voittivatkin roomalaiset eräässä suuressa taistelussa. Tuittupäät lienevät luonteensa puolesta sukua yrmyille.

• Sveitsit eli helveetit olivat kieroteräisin s-veitsin varustautunut paksumpipäinen, lyhyempikasvuinen mäkikansa, joka pakeni hurjempiaan yhä ylemmille seuduille. Latinalaisen nimensä helveetit saivat asuinalueidensa olosuhteista. Lopulta sveitsit sopeutuivat niin korkeille alueille, että muut kansat eivät olisi siellä tulleet toimeen mitenkään. Sveitsit saivatkin elää rauhassa siitä lähtien, ja tuskin heitä enää on nähtykään Euroopan viljavilla alangoilla. Lienevät tarinat kääpiöistä ja peikoista näistä peräisin, elleivät sitten jo aikaisemmista vuoristolaisista, neandertalilaisista, joiden kanssa sveitsit kuuluvat yrittäneen ristisiitosta useampaankin otteeseen. Ei tiedetä, ovatko ristisiitokset onnistuneet, sillä sveitsejä ei ole saatu kiinni verinäytettä varten, josta voisi paljastua heidän mahdollinen nykyihmisille vieras DNA:nsa. Sveitsit kasvoivat ylhäisessä yksinäisyydessään entistä eristyneemmiksi, ja osa heistä vieläpä vaihtoi kieltään sivistyskieli latinaan ja muihin "hienoihin kieliin" tullakseen entistä erilaisemmiksi kuin alhaisilla mailla rymyävät barbaariveljensä. Kuuluvat myöhemmin kasvaneen kokoakin nämä ennen kitukasvuiset vuoristolaiset, sillä heidän elintasonsa nousi reippaasti sveitsiin kuskatun, ja sinne ilmeisesti jääneen natsien juutalaisilta keräämän kullan ansiosta. Ei mahdu nykysveitsiläinen enää esi-isänsä vuoristomajaan, jonka oviaukolla on korkeutta vain noin 130cm-140cm. Eikä tarvitse mahtua, sillä juutalaisverellä toimivan talouselämän ansiosta onkin vuorille rakennettu sellaiset lukaalit, että kaikki maan kansat kadehtisivat, jos vain saisivat niistä vihiä.
• Frankit olivat ensimmäisiä roomalaisperäisen sivistyksen ja kristinuskon vaikutuspiiriin joutuneita barbaareja. Heidän "sivistyksensä" oli kuitenkin vain kalpea varjo rooman loistosta. Frankit opettelivat myös latinan kieltä, mutta oppi jäi vajavaiseksi. Syntyi ranskan kieli. Tämän jälkeen he luonnollisestikaan eivät enää olleet germaaneja vaan romaanisten kielten puhujia. Siitä lähtien he ovat tunteneet ylemmyyttä yhä barbaareina pitämiään germaanikansoja kohtaan.

[muokkaa] Myöhempiä heimoja

• Taanit, joista kehittyivät tanskalaiset.
• Sveat ilmaantuivat keskiajalla. He rappeutuivat ilmeisesti juuteista.
• Normannit eli norjalaiset, jotka tulivat viikinkiajalla.
• Anglit olivat eräitä englantilaisten esivanhemmista. Anglit kehittyivät brittein saarelle muuttaneiden eri kansojen yhtyessä.

[muokkaa] Vetoomus alkuperäiskansojen puolesta

Alkuperäiset germaaniheimot kärsivät nykyisin kovasti jäsenpulasta. Nykygermaanit ovat pääosin syrjäyttäneet vanhat heimot ja nykyisin muut kansat syrjäyttävät jo nykygermaaneitakin. Ainoastaan goottien heimo ei ole nykypäivänä uhanalainen. Jos joku artikkelissa kuvailtu ase kiihottaa sinua erityisesti, olet tervetullut liittymään kyseistä asetta kantavaan heimoon. Muita etnisiä tunnusmerkkejämme ovat ketjunuijat, hilparit, erilaiset jousiaseet, sotakirveet, sotavasarat, heittoterät [1] ja suoramiekat. Jos mikään näistä herättää sinussa vähänkään väräjäviä tunteita, vetoamme sinuun, että liittyisit joukkoomme. Germaaninen kieli ei ole vaikea oppia, sillä siitä puuttuu kielioppi. Sitäpaitsi yksikin germaaninen kieli on portti kaikkiin germaanisiin kieliin. Kypäräkään ei ole välttämätön, ja eräät heimot tarjoavat sellaisen liittymislahjana.

Älä kuitenkaan missään nimessä liity kelttiläisiin heimoihin. Keltit ratsastavat taisteluun pukeilla, pitävät pukin pääkallosta tehtyä, kasvot peittävää kammottavaa sarvikypärää, ja pukeutuvat pukinnahkoihin. Heidän aseistuksenaan ovat raakalaismaiset sahanteräiset miekat, ja viikatetta muistuttavat koukut. He uhraavat lapsia, vanhuksia ja rikkauksia suohon uhrina kammottaville mustille jumalilleen, kuten Teutatekselle. Germaanina sinun ei tarvitse uhrata mitään, vaan päin vastoin, jos olet voittoisa, jumalat pitävät sinua vertaisenaan.

[muokkaa] Semibarbaarit

Barbaareiksi on toisinaan luonnehdittu myös eräitä muita pohjoisen Euroopan kansoja, jotka eivät nauttineet antiikin korkeakulttuurien loisteesta ja paremmasta aseistuksesta ja strategiasta. Nämä eivät kuitenkaan olleet varsinaisia barbaareja eli germaaneja. Näihin kuuluivat (Herodotuksen ja Al-Idrisin mukaan):

• Keltit (mm. Gallialaiset)
• Hibernit
• Fennit
• Kimmerialaiset
• Skyytit
• Vendit
• Sarmaatit
• Jättiläiset
• Skrithifinnit
• Latgallit
• Aesthii-kansa
• Ultima Thulen yksisilmäiset
• Kuurit

[muokkaa] Lähteet

• Herodotos: Historia
• Al-Idrisi: Geografia
• Plutarkhos: Lihansyönnistä
• Plutarkhos: Pohjoisen kansat
• Gaius Cornelius Tacitus: Annale
• Gaius Cornelius Tacitus: Germania
• Tuntematon tekijä: Visdith
• Prokopios: Sotien historia, osa III