Göran Magnus Sprengtporten

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa Sprengtportenin kiinnostuksen kohteista tärkein.

Göran Magnus Sprengtporten eli Sprenkku[1] (1740, Porvoo1819, Pietari) oli ruotsalainen, kuten jokaisen kunnon suomalaisen tulikin yli 600 vuoden ajan ollakin. Sprengtporten oli porvoolainen viinatrokari, jokapaikanhöylä ja korttihuijari, joka vittuuntui aina suuresti siitä, ettei kukaan osannut lausua hänen nimeään oikein. Pikku Görania kiusattiin koulussa lausumalla hänen nimensä tahallaan väärin, esimerkiksi "Spermporten" tai "Spedeborgen". Hänen uransa johtotähtenä oli saada käyttää mahdollisimman hienoja vaatteita ja saada oma ruhtinaskunta hallittavakseen. Koska näiden halujen toteuttaminen sattui vaatimaan Suomen valtiollisen aseman kehittämistä, Sprengtporten otti asian välttämättömänä pahana. Joka tapauksessa hän pääsi viimeinkin paistattelemaan oman valtakuntansa johdossa, olkoonkin, että tsaari oli muodollisesti hänen yläpuolellaan.

Saavutukset[muokkaa]

Maantiedossa Göran ei koskaan loistanut lukioaikana, mikä lienee osasyy siihen, että hän eksyi eräällä viinanhakureissullaan Venäjälle ja päätti liittyä paikalliseen armeijaan. Ruotsin kuningas Kustaa III ei tästä tykännyt, joten hän päätti noin niin kuin kostoksi kirjoittaa Hufvudstadsbladetin yleisönosastolle tiukkasanaisen moitteen Sprengtportenin tuhmailuista. Lisäksi kuningas jäädytti Göranin pankkitilin ja peruutti tämän Ykkösbonus-jäsenyyden. Kaiken lisäksi hän vielä tuomitsi Sprengtportenin sivumennen kuolemaan. Luultavimmin jälkimmäinen toimenpide oli se syy, miksi Sprengtporten johti Venäjän armeijan entistä kotimaataan, jylhää ja pontevaa Ruotsia vastaan. Sotaa kutsutaan virheellisesti Suomen sodaksi, vaikkei Suomea edes ollut olemassa muualla kuin vanhoissa kiinalaisissa kansansaduissa ja muutamassa urbaanissa legendassa.

Wiki-deathstar.png
Tosikoille ja heille, joita aihe lähemmin kiinnostaa, on Wikipediassa artikkeli Göran Magnus Sprengtporten.


Sprengtporten kuitenkin valloitti Ruotsilta sen itäisimmän maakunnan, jota alkoi vitutuspäissään kutsua Suomeksi. Hänellä näet oli tarkoituksena keksiä yhtä typerä nimi hallitsemalleen maalle kuin hänen omakin nimensä. Sprengtporten sai monet suomalaiset upseerit puhallettua täyteen isänmaallista henkeä itsenäisestä Suomen valtiosta. Onkin ihmetelty, miten hitossa hän osoitti, että Venäjälle antautuminen auttaisi koko jutussa. Joka tapauksessa esimerkiksi voittamaton Suomenlinna antautui vartin kuluessa sodan alkamisesta Sprengtportenin luvattua Suomelle itsenäisyyden ja itselleen oman oman oman henkilökohtaisen alusmaan ja vielä entistäkin hienomman tittelin. Itsenäisyys viivästyi vähän yli sadalla vuodella, mutta Sprenkku sai sentään tittelinsä, ja tämä olikin asioiden luonnollinen tärkeysjärjestys.

Sprengtportenista tehtiin Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri ja kreivi. Venäjän keisari uskoi tällä toimenpiteellä pääsevänsä lopultakin eroon jaloissaan jatkuvasti pyörivästä ruotsalaisesta, johon luottaminen ei vaikuttanut ihan hirveän viisaalta. Sprengtporten oli saavuttanut tavoitteensa eli henkilökohtaisen glorifiointinsa huipun. Hän perusti Suomen autotrofisen ylisuuriruhtinaskunnan, jonka generalissimukseksi ja Führeriksi omaksi ilokseen ja kansan suureksi harmiksi julistautui. Hän kuitenkin katkeroitui, kun huomasi tyhmien alamaistensa pitävän häntä petturina. ”Jumalauta, mitä petturuutta se muka on, että usuttaa vihollisen isänmaansa kimppuun?” Sprengtporten kirjoitti katkerana prinsessapäiväkirjaansa ennen kuin söi sen suruunsa. Sprengtportenille oli kova isku, että alamaiset eivät heittäytyneet hänen jalkojensa juureen ja pitäneet häntä messiaana.

Kun Sprengtporten oli ollut virassaan vasta vuoden, lauma Karjalan vihaisia ahmoja ajoi hänet Pietarin mukavampiin oloihin. Vielä vanhoilla päivillään Sprenkku kirosi, ettei ollut päässyt minkään kunnollisen maan oikeaksi diktaattoriksi. Eräissä piireissä suurta suosiota nauttivan esoteerisen sprengtportenismin opin mukaan Sprengtporten on yhä elossa ja suunnittelee edelleen turhaan maailmanvalloitusta.

Sprengtportenin merkitys[muokkaa]

Sprengtporten oli luonteeltaan täysi mulkero ja melkoinen opportunisti, joka ei edes tiennyt, mitä ”periaate” tarkoittaa (mahdollisesti siksi, että ”periaate” on suomea eikä ruotsia). Hänen merkityksensä universumin historiassa on täysin minimaalinen, eikä hänestä tarvitse lain nojalla tietää mitään, joskin on hyödyllistä opetella kirjoittamaan hänen nimensä oikein.

Sprengtportenin mitättömän ja paikallisen merkityksen huomioiden on täysin käsittämätöntä, että hänestä jauhetaan[2] Wikipedia-artikkelin keskustelusivulla enemmän kuin itse artikkelissa. Ongelmat aiheutuvat lähinnä siitä, että Seppoilmari, jolla on käyttäsivustaan päätellen kova tarve todistaa jotakin – ihan mitä tahansa – haluaa saada muut käyttäjät ihailemaan keräämäänsä Sprengtporten-keräilykorttisarjaa, jossa aiheina ovat mm. ”Sprengtporten keksii Suomen”, ”Sprengtporten pelastaa Suomen”, ”Sprengtporten voittaa Ruotsin jääkiekkomaaottelussa jatkoaikamaalilla” ja ”Sprengtporten istuu Jumalan Ukon oikealla puolella ja on tuleva tuomitsemaan ruotsinmielisiä historioitsijoita”. Ehkä kaikkein arvokkain keräilykorteista on kuitenkin ”Sprengtporten ei tarvitse lähdeviitteitä”, joka on maailman kaikkien kuuden Sprengtporten-entusiastin keskuudessa lähes yhtä myyttinen kuin tunnetumpi natsikortti.

Viitteet[muokkaa]

  1. Naurettava pakkougrilaistettu muoto ”Yrjö Maunu”, jota käyttävät ovat poikkeuksetta mielenvikaisia.
  2. paskaa (toim. huom.)
Shemale.jpg Tämä henkilöä käsittelevä artikkeli kaipaa tukevampaa ruokavaliota.
Voit auttaa Hikipediaa syöttämällä artikkelin henkilölle lisäkiloja.