Etelä-Karjala

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelä-Karjalan vakuuna ja kansallisjuoma

Etelä-Karjala tai Vuoksenmaa tai jopa Laatokankannas on alue ja maakunta Kaakkois-Suomessa Kymenlaakson kupeessa.

Historia[muokkaa]

Alunperin alue on kuulunut kymeläisille. Kun kymeläiset kuulivat Etelä-Karjalassa olevan vesivoimaa ja kauniita hiekkarantoja, he perustivat uuden maakunnan luullessaan elämänsä parantuvan. Alueelle muutti sittemmin karjalaisia, jotka valtasivat alueen. Myöhemmin he perustivat ainutlaatuisen Lappeenranta-Lauritsala-Nuijamaa-Joutseno-Imatra-Immala-Ruokolahti-metropolin, jossa asuu tänäkin päivänä 220 000 asukasta. Metropoli tunnetaan myös Saimaankaupunkina ja Vuoksenlinnana. Myöhemmin venäläiset valtasivat alueen huomattuaan köyhän suomalaisväestön rikastuvan äkkinopeasti. Venäläiset ja suomalaiset sotivat aikansa, mutta suomalaiset veivät voiton. Sen jälkeen Etelä-Karjalassa elo on ollut mahtavaa.

Paikkakuntia[muokkaa]

Etelä-Karjalan pääkallopaikkoja ovat Lappeenranta ja Imatra. Nämä kaupungit on perustettu viinatehtaiden, vesivoimalaitoksien ja bordellien varaan. Pian nämä kaksi kaupunkia tavoittivat toisensa, kun perustettiin Joutseno ja Lauritsala. Lisäksi Imatran alue laajeni räjähdysmäisesti koilliseen. Reuna-alueilla kuten Ruokolahdella asuu vanhoja mummoja, spurguja, kukkahattutätiväestöä ja bandidoslaisia. Tällaisen väestön lisääntyessä metropoli on alkanut rappeutua, joten näitä vähäpätöisiä järjenjättiläisiä on karkotettu muunmuassa Inariin ja Valtimoon.

Lisäksi Etelä-Karjalassa on vanhoja sahti- ja säräpitäjiä kuten Lemi, Luumäki, Suomenniemi ja Parikkala.

Kulttuuria ja muuta erikoista[muokkaa]

Etelä-Karjalalle ominaista ovat kosket, jotka ovat tarjonneet paikallisille suurta huvia. Paikalliset ovat yllyttäneet hulluja venäläisiä hakemaan lohta koskesta ja sille reitille ovat ryssät jääneet. Ruokolahdella on myös nähty luonnonvarainen leijona, joka tänäkin päivänä vierailee ruokolahtelaisissa omakotitalojen pihoissa. Etelä-Karjalassa on myös kehitetty sahdin ja pontikan pohjalta oma juomansa, sahtikka. Syrjäkylien jokaisesta pirtistä löytyy itsetehtyä sahtikkaa. Lisäksi Parikkalassa järjestetään kerran kesässä Paritus-festivaalit, joissa tapahtuu nimestä pääteltäviä asioita.

800px-Taajama 571.svg.png Tämä tynkäpaikka kaipaa lisää asukkaita.
Potkaise väestönkasvu nousuun laajentamalla artikkelia
.