Eppu Normaali

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Artikkelin aiheesta on pätkä tekstiä myös Hiktionaryssa, mutta se on todennäköisesti tätä artikkelia huonompi.
Martti Syrjä esiintyi alkuaikoina paperipussi päässään. Minkäköhän vuoksi?
”Suomalainen juntti-pop-musiikin edelläkävijä, jonka laulut raikuvat Karjala-lippispäisten idioottien juntti-iltamissa. Voi kuinka me Eppu Normaalin kuuntelukieltoa Suomeen kaivataan. Paitsi tietysti ne Karjala-amikset.”
~Hiktionaryn tiivistelmä Eppu Normaalista
”On mukavaa pamputtaa kumisella pampulla”
~Martti Syrjä nähtyään ensimmäistä kertaa dildon

Eppu Normaali on Syrjän taiteilija Lähde?perheen vesojen ja naapurin poikien koostama laulu- ja soitinyhtye, joka vietti huononnuttuaan ja hoksattuaan tämän pitkällä viiveellä vuosikaudet hiljaiseloa, kunnes aloitti uudestaan uudella vuosituhannella vieläkin huonompana. Bändin jäsenille on tiettävästi maksettu sen pidättäytyessä esiintymästä ns. syrjäseutulisää.

Suomalaisessa itsesääliä palvovassa elämäntyylissä Eppu Normaali on yhtä väistämätön kuin ikävä vuodenaika.

Historiaa

Pioneereille olen faskisti
ja faskisteille pioneeri.
Kaikki pikku runkkarit huutaa lokeroistaan:
’Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan!!!11’
Mitä enemmän nostatte kohua,
sitä enemmän lapsenne rakastaa mua!

~Eppu Normaali: ”Rääväsuita ei haluta Suomeen” (1978)

Persjärven lavalla yhtyeen lauluholisti oli pakotettu pitelemään korviaan, koska ei enää kestänyt omaa ääntään.

Eppu Normaali ilmestyi markkinoille ensimmäistä kertaa vuonna 1977 jouduttuaan poliisipartion pahoinpitelemäksi; yhtye laati kokemuksistaan singlen Poliisi pamputtaa taas. Yhtyeen jäsenet kärsivät myös pahasta finniongelmasta. Tältä pohjalta laadittiin ensimmäinen pitkäsoitto Aknepop. Se kuulostaa lähinnä kömpelön raa'alta ja kakofoniselta, mutta onpa sentään vielä rehellinen. Kuunnelkaa vaikka ”Suomi ryömii”.

Jatko Maximum Jee & Jee (1979) on helvetin kova hyvän mielen uusaaltopunklevy, jos satut olemaan A. W. Yrjänä[1] tai kahdentoista. Hilpeitä nopeita voimasointuja piisasikin jonkin aikaa ihmeellisessä haahuilussa. Sitten kun yhtye viimein löysi itsensä ja kykynsä tehdä raikasta ja oivaltavaa musiikkia siinä 19831986 korvilla, oli se jo menettänyt Mikko Saarelan feidaamisen mukana sanoituksellisesti kaiken sen pointin, joka oli vielä estänyt yhtyettä loppusoinnuissa tinkimättömästi pysytellessävänäkin olemasta lyriikkaosin hermojaraastavan kauheaa riimikätsänäppär'rokin tradition vielä luolamiesmäisempää jatkoa. Esto on siis ollut poissa 1981–. Kyseessä on kansallinen tragedia, josta ihmisoikeusjärjestöt yhä vaikenevat.[2] Kulta-ajan biiseistä ehkä siinä ”Vuonna ’85:ssä” on hyvällä tahdolla mielenkiintoiset sanat, lähinnä koska kukaan ei ole ottanut tolkkua, kestä mokoma nistihippeily kertoo.[3]
Martti aikoo syödä mikrofonin.
Tien päällä taas istun ja mietin
kun taas kyyneleet silmissäsi näin
että miksi jäin
tielleni näin
tien päällä taas päiväni vietin
vietin päivän jälkeen tuhansien
päivien päällä tien

~Eppu Normaali: ”Tien päällä taas” (1985)

Yhtye on koko historiansa ajan yrittänyt olla sekä puhutteleva Lähde? että hauska Lähde?. Levyjä on toki kaikkiaan myyty useita kappaleita, mutta suurempi menestys on tullut vasta aivan viime vuosina, kun joku on keksinyt, että Eppujen musiikilla voisi olla jotakin keräilyarvoa Lähde?. Musiikkihistorioitsijat ovat olleet havaitsevinaan Eppujen musiikissa jonkinlaista kansallista melankoliaa hivelevää kaihoa, minkä vuoksi yhtye vieläkin yleisesti Lähde? tiedostetaan.

Sä olit mulle kaunista
Jotakin kaunista
Aurinko taivaan lomassa
Maailmassa omassa, maailmassa omassa
Kun sitten lähdit, pilvet jäi
Ja rupesi satamaan, rupesi satamaan
Tuntien tien entuudestaan
Kuljen sen uudestaan kuljen sen uudestaan
Nyt sateessa uudestaan, uudestaan
Takaisin sateesen
Öisille kaduilleni kun astelen
Pisaran poskeltani nuolaisen
Sadepisaran suolaisen
Takaisin sateeseen astelen
Silmänurkkiani kastelen
Sinua muisteleeeeeeeäääään
Sinut päästäni pois puistelen

~Eppu Normaali: ”Suolaista sadetta” (2004)

Diskografia

Studioalbumit

Katso myös

Viitteet

  1. http://cmx.fi/kysy/single.php?d=201408128753
  2. Sitä Sillanpään samannimistä (ks. edempänä) sentään ei soiteta julkisilla paikoilla kuuluvilla radiokanavilla. Luult. em. järjestöt ovat estäneet sentään tämän.
  3. Kannatetuin ehdokas on Andy McCoy. Martti Syrjä on torjunut väitteen huomauttamalla, että ”laulun päähenkilöhän on sympaattinen”. [1]