Eno

Kohteesta Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Saatoit etsiä tietoa liittyen sukulaisiisi. He eivät aikuisten oikeasti ole merkittäviä Hikipediassa. Äläkä herranjestas kirjoita enostasi artikkelia.


Review.png Tätä artikkelia pitäisi hikifoida yleisesti.

Eno on kunta Itä-Suomen läänissä, Pohjois-Kurjalan alati autioituvassa maakunnassa. Eno sijaitsee kaukana susirajan takana, mutta kuitenkin lännempänä kuin vihamielinen naapurikunta Ilomantsi, joka on sijainniltaan Leningradin (Pietarin) itäpuolella. Enon kunta oli aiemmin nimeltään Kaltimo. Nimeä pidettiin kuitenkin epäoriginaalina, sillä se helposti sekoittui Paltamoon, Valtimoon ja Laskimoon. Wanha nimi otti kaltimolaisia sisäsiittoisia kanta-astujia ohimoon, ja 1642 nimi muutettiin kansainvälisempään muotoon Eno (engl. Uncle, ruåts. Morbror). Enolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä äidin transvestiittiveljen kanssa, kuten ruåtsalaiskäännöksestä voisi päätellä, sillä sehän olisi sukurutsausta. Ja Enossahan ei rutsata – ainakaan paljon.

Enon kunnassa on kolme taajamaa, noin 14 asukkaan Enon kirkonkylä, kolmen asukkaan hilpeä teollisuus murjake Uimaharju ja kahden puolen nollaa asukasta keikkuva Kanavaranta. Kunnan väkiluku oli viime vuonna pitkälti toistakymmentä (ja laskee kuin Väinämöisen vekotin). Taajamamerkkejä on kuitenkin toiveikkaasti tilailtu kunnantoimistolta ahkeraan tahtiin, koska kuntalaisten pääluvun on toivottu nousevan uusien uraani- ja asbestivaltausten myötä. Kunnanlääkärin lausunnon mukaan asukkaiden pääluvun pitäisi kuitenkin lisääntyä samassa suhteessa vartaloihin nähden.

Matkaa maakunnan toiseen elinvoimaiseen kylään Perlossuuhun (ent. Joensuu) on puoli corollan tankillista, pohjoisnaapuriin Enontekiöön enempi ja kaimakunta Enonkoskeen jonkin verran. Vanha rallatus Eno-Utsjoki-Kevo ei kerro kovinkaan paljon pohjoisesta ulottuvuudesta, mutta se kuvastaa syrjäseutulaisten ylpeydestä asioista, joista muut eivät olisi ylpeitä.

Kunnanvaltuusto käsittelee Enon maantieteellisesti arkaluontoista asemaa tulevan syyskokouksen yhteydessä 24. toukokuuta 2006. Eno suunnittelee kuntaliitosta Houtskarin, Vologdan ja Parolan kanssa, mutta luultavimmin "Helsingin malli" eli siirretään rajaa sinne minne lystää, on rupuisessa taloustilanteessa kamppailevan Enon kunnan kannalta helpompaa.

17. joulukuuta 2007 Enon kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti liittää Joensuun Enoon. Joensuun päättäjiä äänin 49-2 asia ei kiinnostanut.

Väestö ja muut asukit

Enossa asuu enemmän karhuja ja portimoita kuin kädellisiä. Tämä vertaus ei liity siihen, että ilkikuriset Ilomantsilaiset pitävät Enolaisia aivan kädettöminä. Enossa on osoitettu, että valtava väki ei ole sama kuin väkivalta. Turpaan on osattu ottaa pienemmälläkin porukalla. Kaiken kaikkiaan Enon eläinkunta kädellisineen on atavistinen.

Urheilua

Eno Jets ei ole nimestään huolimatta suihkuilmailukerho, vaikka suihkuilman tuotto on jetsiläisten suurinta pukuhuonehupia. Historiallisella ajalla jetsiläiset ovat yltäneet yhteen tasapeliin ja kahteen "luovutusvoittoon", kun vastustajajoukkuearvonnoissa viimeiseksi sattuneelle jetsille ei ole tullut paria. Enon souduissa hukkuu joka vuosi kaksi kertaa kunnan asukasluvun verran väkeä. Muu urheilutoiminta ei ole yltänyt yhtä suuriin saavutuksiin. Enossa on havaittu yhteys salibandyharrastuksen ja suvunjatkamisen välillä, vaikka se onkin ymmärrettävästi hyvin paradoksaalista.

Enon maantiede ja geologia

Enon uraanirikas maaperä on ollut ikiaikainen nautintaoikeus kiljunkäyttäjille. Enossa ei ole tarvinnut kaivella "poikaa" kusiaispesästä, kun metsikön kuumia kiviä keräämällä on saatu itselämpiäviä kiukaita ja kosolti ytyä juomaan.

Enolaiset eivät kahvia ryystäessään polta suutaan, sillä kaivovesien korkea asbestipitoisuus on perinteisesti parkinnut paikallisten limakalvoja. Samasta syystä polttohautaus on Enossa kannattamatonta puuhaa.

Enon historia

Enon nykyisen kunnan alueelta on löydetty useita kiviä. Kivikaudelta peräisin olevat puutyökalut edustavat goottilaista pelkotilakulttuuria ja tärkeimpänä kaikesta kampamaneettikauden etymologiset tutkimukset ovat paljastaneet uusia piirteitä muinaisenoista. Kiberliittikaudelta nykyaikaan jatkunut järvienlasku on paljastanut maannoskerroksia, joiden perusteella on voitu osoittaa monipuolisen kykenemättömyyden pitkät juuret.

Varhaisimmat muistiin merkityt tiedot asutuksesta ovat vuodelta 1973, mutta eksyneitä enoja alueella on pyörinyt jo vuosituhansien ajan. Viime aikoina Hesarissarkin ilmiannetut löydöt kertovat, kuinka enolaiset ovat onnistuneet polttamaan ruokansa pohjaan yli 10 000 vuoden ajan. Palaneita luunkappaleita löytyy tuon tuostakin. Kun enolaiset lopulta kyllästyivät syömään hiiltynyttä evästä he päättivät kertakaikkisesti luovuttaa kaikenlaisen kokkaamisen suhteen ja tyytyivät tekemään karjalanpiirakoita.

Lähihistoriasta lähiöön Kuntalaisten lähihistoriaan liittyy seurapiirejä kohahduttaneita naimakauppoja sekä vastapainona huolimattomasti suunniteltuja tuhopolttoja. Parakkikoulun hehkuttanut nuorimies joutui oikeuden edessä perustelemaan, että tuhopolttoa ei oltu tarkoitettu tehdä huolimattomasti. Paloperinteitä vaalivasta Turusta kotoisin oleva tuomari ei selityksiä kuunnellut ja passitti poikapolon Porvooseen.

Elinkeinot

Enon kunnan talous perustuu Ilomantsilaisten selkänahan myyntiin, ja siksi se onkin kuralla, sillä Enolaiset ovat moninkertaisia turpaanoton Itä-Suomen piirimestareita (kuriositeettina mainittakoon, että yhtä moneen piirinmestaruteen ovat yltäneet vain korsolaiset ja raisiolaiset tavattoman pitkän kaupunkihistoriansa turvin). "Lapijolla turpppaan" on paitsi naapureille uhoamisen, myös kunnan talouspolitiikan jatkuvaa inkarnaatiota kuvaava termi.

Pielisjoen ylävirralla on valtion tukiaisin pidetty yllä paperimyllyä, joka on taannut enolaisille mahdollisuuden jatkuvaan lipeäkalan pyyntiin. Pielisjoessa on luultavasti paras jokiperäinen lipeäkalakanta. Ainoastaan Lievestuoreenjärvestä on joinain talvina saatu lippoa enemmän lipeäkalaa jäälle yhdellä kertaa.

Matkailu ja nähtävyydet

Ahveninen on uskomaton pissispiitsi, sillä uurteille meikattua tupakan pummaajaa löytyy kesäperjantaisin enemmän kuin maakunnassa pitäisi olla asukkeja. Ilta-aikaan Vallisärkältä kuuluu toistuvana soitantana Eppujen "Uraani halkeaa" ja meininki on niin kovaa kuin Corollan takapenkillä kolmistaan voi olla.

Kolvananuuro on Enon kenties pelottavin paikka. Rotkolaakso, jonne jollain tapaa murrevikaisia Ilomantsilaisia on kyyditetty kautta Pohjois-Karjalaisen kuntahistorian kylmän sodan. Alkuperäiseltä nimeltään rotkolaakso oli tolvana-uuno, mutta "rikkinäinen puhelin" -leikki sikäläisen karttayhtiön kostukkeellisissa pikkujouluissa muokkasi monia paikannimiä. Suomen karttaa katsoessa tulee väistämättä mieleen, että tämä leikki on ollut muidenkin maanmittareiden suosiossa.

Niska -sana saa monen Pohjos-Karjalan miehen vakavan näköiseksi. Niskan Sivalla ei kannata etuilla kassajonossa kepein perustein, muutoin voi joutua perustelemaan kantaansa voimakkasti ja parhaimmassa tapauksessa päätyy telmimään (alunperin Keravalainen seurapiirileikki) takapihalle niskalaisten kanssa. Sana niskalaukaus on alunperin kylältä peräisin ja se kuvaa niskalisten armeliainta käyttäytymismuotoa. Saappaanvarressaan Moraa kantavat niskalaiset mielletään hieman ujoiksi ja juroiksi, mutta huhun mukaan niskalaisilla on turvanaan neljäs aisti...

Helvetinportti on helvetin hieno portti. Se on ehkä portti helvettiin, mutta sitä ei kyllä kukaan helvetti tiiä ihan helvetin varmasti, kun kukaan portista astunut ei ole palannut siitä kertomaan. Kantsii käydä.

Sarvinki on kylä Enossa. Enon "keskustasta" on matkaa Sarvingin keskustaan noin 15 kilometriä. Sarvingissa on kenties maailman yksi jumalaisimmista kyläkaupoista. Sarvingissa oli huhujen mukaan jo viimeisen jääkauden loputtua havaittu elämä kaiketi suomen ensiimäiset havainnot esihistoriallisesta elämästä. Vuoden kohokohta kylässä lienee hirvipeijaiset jotka järjestetään joka vuosi marraskuun paikkeilla peijjaisissa on tarjolla hirvipaistia ja jotain rehuja ja illan päätteeksi tarjoillaan kahvit ja muumilimut perheenpienimmille.

Enon kulttuuri ja musiikki

Enolainen paikallismusiikki on jollotusta ilman karaokebaaria Lähde?. "Käykkee enovvenneessä nii kuuletta ite". Tunnetuin populaarimusiikkiteos on Radiomafian paskalistalla pitkään viihtynyt Alpo Myllerin kappale Enon Disco