Eiffel-torni

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eiffel-torni kohoaa Pariisin kattojen ylle.

Eiffel-torni (ransk. La Tour Eiffel, lempinimeltä La dame de fer[1]) on ruosteisesta raudasta kasattu torni Marskentän laidalla, Seinen vasemmalla rannalla[2]. Se on myös Pariisin suurin nähtävyys, mikä kertonee jotakin ranskalaisten maamerkkien tasosta. Torni avautui yleisölle heti työmiesten lähdettyä vuonna 1889[3], minkä jälkeen siellä on vieraillut yli 9000 vierailijaa, paljolti vierasmaalaisia vierailijoita.

Torni rakennettiin juhlistamaan vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyä. Arkkitehdiksi nimettiin Gustave Eiffel ja suunnittelijaksi tämän assistentti Maurice Koechlin. Alun perin tornista oli tarkoitus tulla Gizan suuren pyramidin kaksoiskappale, mutta osittain koska se oli rakennettu raudasta eikä kivestä ja osittain koska sekä Eiffel että Koechlin olivat täydellisiä tumpeloita, siitä tulikin torni. Toinen suuri takaisku oli raaka-aineiden traaginen loppuminen, mistä syystä torni jäi seinättömäksi.

”Tässä se uusi pyramidi nyt on.”
~Gustave Eiffel
”Onko tuo pyramidi?”
”Ei. Se on torni. Siitä piti tulla pyramidi.”
~Gustave Eiffel

Eiffelin toistaitoisuus näkyy myös rakennustöiden aikana kuolleiden työmiesten määrästä: kahden vuoden aikana 300:ta työmiehestä Eiffel onnistui tapattamaan vain yhden[4], vaikka hän olikin kaikin tavoin pyrkinyt hankaloittamaan rakennustöitä. Hän muun muassa kävi ensimmäisenä yönä asentamassa tornin rungon täyteen ikkunoita, jotka työmiehet sitten rikkoivat, loukaten itsensä lasinsiruihin.

Kun pyramidiksi aiotun Eiffel-tornin rakennustyöt saatiin viimeisteltyä 31. maaliskuuta, monet Pariisin asukkaista kokivat suuren järkytyksen nähdessään, miten täydellisesti Eiffel oli tunaroinut koko homman. He vaativat tornin välitöntä purkamista, mutta Eiffel oli jo ehtinyt hankkia luvan pitää torni pystyssä 20 vuoden ajan, kunnes vuonna 1909 tornin omistus siirtyisi Pariisin kaupungille. Alkuperäisten kilpailusääntöjen mukaisesti tornin täytyi olla helposti purettavissa, joten myös kaupunki oli jo alun perin suunnitellut hävittävänsä tornin määräajan umpeuduttua. Myönteisenä puolena mainittakoon, että tornin alle pystytetty ravintola menestyi hyvin, koska se oli ainoa paikka koko Pariisissa, josta ei ollut suoraa näköyhteyttä Eiffel-torniin.

Vaikka Eiffel-tornista ei aluksi pidetty, ajan mittaan pariisilaiset tottuivat kävelemään kasvot poispäin Marskentän keskuksesta. Kaupunkikaan ei enää halunnut purkaa tornia, koska sille oli keksitty rakentavaa käyttöä radiomajakkana.

Ensimmäisessä maailmansodassa Ranskan armeija käytti tornia tuiki tärkeään tehtävään, nimittäin taksikuskien tiedotusten välittämiseen. Tornilla oli myös tärkeä rooli Mata Harin vangitsemisessa: Ranskan poliisivoimat ja armeija piileskelivät sen takan väijyessään häntä.

Vuonna 1925 tšekkiläissyntyinen huijari Victor Lustig "myi" tornin kahdeksalla miljardilla frangilla romuraudaksi Jyrki Käteiselle. Kahdesti. Molempien osapuolten uskomattomasta bisnesvainusta kertoo se, että jälkimmäinen ei ollut tapahtumahetkellä vielä syntynytkään.

Kun kansallissosialistinen Saksa miehitti Ranskan toisen maailmansodan alkuvaiheessa, joukko ranskalaisia pulsuja kävi kännipäissään leikkaamassa tornin hissikaapelit poikki. Tämä valitettava vahinko esti vuonna 1940 Pariisissa vieraillutta Adolf Hitleriä nousemasta torniin helppoa reittiä, vaan torniin noustakseen hänen olisi pitänyt käyttää - hui kauhistus! - portaita. Takaiskusta lannistunut Hitler jätti tornin kokonaan väliin, ja kostoksi määräsi Pariisin kuvernööriksi nimetyn kenraali Dietrich von Choltitzin tuhoamaan koko Pariisin[5]. Suunnitelma kuitenkin epäonnistui, koska Choltitz ei osannut käyttää tulitikkuja, eikä jaksanut kaivaa mistään esiin tarpeeksi suurta kasaa räjähteitä.

3. tammikuuta 1956 tulipalo vaurioitti tornia[6], 1959 nykyinen radioantenni asennettiin paikoilleen ja 1964 torni julistettiin kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi nähtävyydeksi. Näiden kolmen onnettomuuden jälkeen torni sai olla useita vuosikymmeniä rauhassa, kunnes vuonna 2004 siihen avattiin uusi luistelurata[7].

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. 'Rautaneitsyt'
  2. Siis täältäpäin katsottuna.
  3. Täysin seinätöntä rakennusta on melkoisen hankala pitää suljettuna ilman vahtia.
  4. Pudottamalla hissin hänen päälleen.
  5. Torni ei olisi mahtunut kaasukammioon, joten Aatun oli pakko improvisoida.
  6. Ilmeisesti Eiffel olikin sienipäissään käskenyt rakentaa sen puoliksi puusta, ja peittänyt sitten virheensä harmaalla, helposti syttyvällä halpismaalilla.
  7. Jostain syystä tornin huipulle rakennettu rata ei juuri kerännyt väkeä.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä