Egypti

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ballskull.gif VAROITUS!
Tällä sivulla voi joutua muumion kirouksen uhriksi
Egyptin faaraokunta
Banderaegipto.png
(lippu)
Motto: ”Sillä niin on aina ollut, ja niin on aina oleva.
Mapaegipto.png
Valtiomuoto perinnöllinen monarkia
Hallitsija kenraali Horemheb
Pääkaupunki Kaivo
Viralliset kielet arabian kieli
Pääuskonnot islam, atenismi, pakanuus
Itsenäisyys n. 4000 eaa.
Valuutta Kairon markka
Kansallislaulu "Sanasi ovat kärpäsen surinaa korvissani"


Egypti on loistavan menneisyyden ja karmean tulevaisuuden omaava autiomaavaltio Afrikassa tai Lähi-idässä; maa ei osaa oikein päättää viiteryhmäänsä. Egypti tunnetaan kivikasoistaan, joita avaruusolennot istuttivat kasvamaan noin 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Koska maassa ei juuri sada, eivät kivikasat ole 4000 vuodessa juuri muuta kuin kutistuneet. Egyptiä on hallinnut osittain muumioitunut faarao Hosni I vuodesta 1981.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Egyptillä on rikas varhaishistoria. Viimeiset 1800 vuotta kaikki on tosin mennyt päin kamelin ahteria, mutta jäipähän käteen sentään hienoja muisteloita. Nykyinen Egypti on rähmäinen kehitysmaa, jossa haisevat hiki ja kamelin lanta ja jossa saa ripulin alle minuutissa syömättä mitään. Kunnollista länsimaalaista ei jätetä rauhaan, vaan likaiset lapset varastavat kukkaron ja likaiset kauppiaat tyrkyttävät kalebassia ja valesilkkihuiveja ja huutelevat hävyttömyyksiä perään. Ja kuvittelevat olevansa parempia vain siksi, että samalla alueella 4000 vuotta sitten asuneet tyypit rakensivat hienoja juttuja. Että pistääkin vihaksi tuommoinen!

[muokkaa] Muinainen Egypti

Muinaisesta Egyptistä pukkaa tuon tuostakin dokumenttia televisioon. Tutuksi on tullut monen moni kohde ja seikka tässä kiehtovassa paikassa. Antoisista tietopläjäyksistä muistetaan vaikkapa nämä:

Muinaisesta Egyptistä ei voi lukea ainuttakaan yleistajuisuuteen tähtävää kirjaa tai katsoa ainuttakaan dokumenttia ilman, että kohtaisi ilmaukset "Niilin lahja" tai "sivilisaation kehto". Tällä tarkoitetaan sitä, että Niili oli muinaisen Egyptin elinehto. Muinaiset egyptiläiset panivat siemenet peltoon ja odottivat tulvaa. Sitten ei tarvinnutkaan tehdä enää mitään ennen sadonkorjuuta, ja egyptiläiset kokoontuivat 25 000 ystävänsä kanssa yhteen ja rakensivat vaikka pyramidin.

DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
Ylä-Egypti on Ala-Egyptistä pohjoiseen? Vai oliko se sittenkin etelään?

Muinaisen Egyptin historia voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:

  • esidynastinen kausi (vuoteen 3100 eaa. asti): aika, jolloin faaraoita ei vielä ollut keksitty. Ei muumioita, ei pyramideja, ei hassuja sakaalinpäisiä jumalia. Tylsää.
  • protodynastinen kausi (3200–3000 eaa.): ajanjakso, jolloin ensimmäinen faarao Narmer keksi faaraonviran ja mainosti sitä meikkipalettinsa kannessa. Hyvin vähän muumioita, ei pyramideja, ei hassuja sakaalinpäisiä jumalia. Edelleen tylsää.
  • varhaisdynastinen kausi (2920–2575 eaa.): aikakausi, jolloin tylsyys jatkui. Jatka lukemista, pian tulee kiinnostava kohta.
  • vanha valtakunta (2575–2134 eaa.): ensimmäinen kunnollinen ajanjakso, joka kiinnostaa muitakin kuin pölyisiä arkeologeja. Faarao Djoserin lääkäri Imhotep keksi pyramidin. Sakaran porsaspyramidi rakennettiin Sakkaraan. Muumiointivillitys alkoi. Hassut sakaalinpäiset jumalat tulevat kuvioihin mukaan. Vihdoinkin! Lisää pyramideja mm. Gizaan. Ne ovat juuri ne isot, joita olisit nähnyt historiankirjan sivuilla, jos olisit seurannut opetusta etkä piirtänyt pippeliä Aleksanteri Suuren päähän.
  • ensimmäinen välikausi (2134–2055 eaa.): se oli sekavaa aikaa, en minä muista siitä mitään.
  • keskivaltakunta (2030–1640 eaa.): Kakkososa on jokaisen trilogian vaikein osa, eikä keskivaltakunta ole poikkeus. Kaikenlaista hienoa, mutta enimmäkseen tehostekikkailua.
Kuningatar Kleopatra ei ole enää näin hehkeässä kunnossa.
  • toinen välikausi (1640–1570 eaa.): Barbaarinen paimentolaiskansa hyksot valloitti Egyptin. Hyksot olivat ehkä hiomattomia, mutta ainakin he olivat ehtineet keksiä pyörän, kun eivät viettäneet kaikkea aikaansa pyramideja rakennellen.
  • uusi valtakunta (1570–1070 eaa.) on alkuperäisen trilogian hieno päätösosa. Kaikki hienot henkilöhahmot, joiden patsaat ovat isoja ja näyttävät identtisiltä, ovat tältä ajalta. Akhenaten, Sinuhe Egyptiläinen, Horemheb, Seti I ja Ramses II ovat kaikki uuden valtakunnan henkilöitä. Oman pikantin lisänsä aikakauteen tuo Mooses, joka vei kansansa Egyptistä Luvattuun Maahan. Kompassia ja karttaa ei sattunut mukaan, sillä 300 kilometrin matkaan (Siinain kannaksen etäisyys Israelin keskuslaaksosta) hupeni porukalta 40 vuotta.
  • kaikki myöhemmät ajanjaksot ovat mielenkiinnotonta sontaa. Persialaiset valloittivat Egyptin, ja sitten Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin ohikulkumatkalla. Tämän jälkeen kaikki Egyptin hallitsijat olivat makedonialaisia ja puhuivat kreikkaa. Myös kaikki Kleopatra-nimiset. Elizabeth Taylor esitti Kleopatra VII:tä, joka oli siis helleeni, ei egyptiläinen! Takokaa se nyt kaaliinne, te visakalloiset sonnit! Julius Caesar ja Marcus Antonius riiasivat molemmat Kleopatraa, ja Augustus keräsi potin liittäen Egyptin Rooman valtakuntaan. Sitä riemua kesti sitten bysanttilaiselle ajalle, kunnes erään kaatumatautisen pedofiilimaantierosvon seuraajat tulivat 600-luvulla ruosteiset käyräsapelit välkkyen ja tuhosivat loputkin mitä oli jäljellä sivistyksestä. Ja he ovat siellä yhä. Egyptin historian ehdoton alennustila saavutettiin 1250-1517, jolloin Egyptiä hallitsi orjien diktatuuri. Onneksi turkkilaiset pelastivat Egyptin tältä nöyryytykseltä 1517, kunnes Napoleon valloitti Egyptin 1804. Sitten jossain vaiheessa Egypti joutui brittien käsiin ja kun britit kyllästyivät tähän persläpeen, Egyptistä tuli itsenäinen. Who cares?

[muokkaa] Huumorin keksiminen

Muinaiset egyptiläiset keksivät kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä, kuten hieroglyfit, huumorin ja pyörän. Ei, eiväthän ne keksineet koskaan pyörää! EIVÄT KEKSINEET PYÖRÄÄ!? Ja rakensivat pyramidit ilman pyörää! Ihme sakkia! Varhainen huumori oli vielä hieman jäsentymätöntä, kuten seuraava papyruskatkelma osoittaa:

Hefenesekhet, Hän-joka-tekee-virtahepojumalatar-Tausertin-hyvin-turhautuneeksi: Oletko kuullut juttua siitä sumerista?

Nasat-hor, Hän-joka-saa-Anubiksen-polttamaan-proppunsa: En, miten niin?

Hefenesekhet, Hän-joka-tekee-virtahepojumalatar-Tausertin-hyvin-turhautuneeksi: No... se sumeri oli aika tyhmä.

Nasat-hor, Hän-joka-saa-Anubiksen-polttamaan-proppunsa: Vai niin. No, oletkos kuullut juttua siitä nuubialaisesta?

Hefenesekhet, Hän-joka-tekee-virtahepojumalatar-Tausertin-hyvin-turhautuneeksi: En, kerro se minulle.

Valitettavasti papyrus on katkennut ja nuubialaisvitsi on jäänyt arvoitukseksi. Vahinkoa ei yleisesti pidetä korvaamattomana.

[muokkaa] Myöhempi historia

Egyptin myöhempi historia on ollut pelkkää surkuteltavaa alamäkeä. Se on täysin mielenkiinnotonta, eikä kannata tuhlata aikaa sen selvittämiseen tässä.

[muokkaa] Politiikka

Egyptin ylifaarao Hosni I hallitsi vuosina 1981-2011.

Egyptiä hallitsee tavallisesti faarao, joka on vallassa niin pitkään, kunnes hänet salamurhataan. Edellinen faarao Anwar I Sadat murhattiin 1981, jonka jälkeen faaraoksi nousi hänen suurvisiirinsä Hosni I. Faaraon valta on Egyptissä rajaton, hän saa tehdä mitä lystää. Kaikkien muiden valta on hyvin rajattu. Egyptin poliittisen hierarkian perustana on tuhansia vuosia vanha pyramidimalli.

Tammi-helmikuussa 2011 monet egyptiläiset ilmaisivat halunsa laskea muumioitunut Hosni I viimeinkin haudan lepoon. Faarao taipui lopulta kansan tahtoon varmistettuaan saavansa mukaansa tuonpuoleiseen Tutankhamonia muhkeammat rikkaudet.

[muokkaa] Talous

Egyptin talous perustuu siihen, että ulkomaalaiset tulevat maksusta katsomaan vitriineissä esillä olevia kuolleita egyptiläisiä. Turismi, haudanryöstö, armeija ja järjestäytynyt rikollisuus ovat Egyptin merkittävimpiä työllistäjiä. Kun suuret rakennusprojektit loppuivat pyramidien mentyä pois muodista, egyptiläiset päättivät rakentaa Niiliin padon. Assuanin pato valmistui 1960-luvulla jokienmuokkaukseen perehtyneiden neuvostoliittolaisten insinöörien tuella. Tuloksena on järkyttävän iso Assuanin pato ja Niilin tulvien ehtyminen sekä kastelukanavoihin pesiytyneet loismadot.

Egyptin valuutta on Egyptin punta. Egyptiläiset setelit ovat maailman saastaisinta ja epähygieenisintä valuuttaa. Ne pysyvät koossa staattisen vetovoiman ansiosta. Rahaan ei missään nimessä tule koskea.

Egyptin suunnitelmatalousjärjestelmä on suurissa vaikeuksissa kansainvälisen kilpailun vuoksi. Ongelmien oletetaan johtuvan faaraon kirouksesta.

[muokkaa] Triviaa

Pakollinen kuva kamelista, joka tulee lain nojalla liittää jokaiseen Egyptiä käsittelevään artikkeliin.
  • Kuuluisa arkeologi Indiana Jones löysi 1930-luvulla liitonarkin Egyptistä.
  • Suomella ei ole yhteistä maarajaa Egyptin kanssa.
  • Muinaisessa Egyptissä arkkitehtonisena elementtinä käytetty nelisivuinen pylväs ei ole obelix, vaan obeliski.
  • Egyptistä on löydetty yli sata pyramidia, mutta laiskat turistit käyvät katsomassa vain niitä kolmea isoa, koska ne ovat kävelymatkan päässä Kairosta.
  • Ainoa yleisesti hyväksytty ajanviete Egyptissä on vesipiipun polttaminen.
  • Egyptissä on kameleita (ks. kuva oikealla).
  • Useimmat paikallisista lapsityöläisistä ansaitsevat kapiset leipänsä valmistamalla Lipposelle tekokynsiä

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä