Australia

Hikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Australian liittovaltio
Auflag.jpg
(lippu)
Motto: ”Down Under
World map.jpg
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Hallitsija kuningatar Elisabet II
kenraalikuvernööri Michael J. "Crocodile" Dundee
pääministeri Tony Abbott
Pääkaupunki Canberra
Viralliset kielet `stralian, m8.
Pääuskonnot kalja, surffaus
Itsenäisyys Britanniasta 1901 (ei oikeasti)
Valuutta Australian dollari
Kansallislaulu Waltzing Matilda, Land Down Under


Australia on eteläisellä pallonpuoliskolla ylösalaisin sijaitseva kummajaisten asuttama manner ja liittovaltio. Se on pinta-alalla (7 700 000 km2) mitaten eräs maailman suurimmista ja historialla sekä kulttuurilla mitaten eräs maailman pienimmistä valtioista. Mutta on siellä sentään oopperatalo.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Australian historia on masentava erityistapaus jopa brittiläisen siirtomaahistorian sarjassa.

[muokkaa] Australian löytäminen

Aasialaisperäiset metsästäjä-keräilijät saapuivat Australiaan n. 40 000 eaa. varttia vaille seitsemän illalla ilmeisesti siksi, ettei heillä ollut muutakaan paikkaa, minne mennä. Sen jälkeen mantereella ei tapahtunutkaan aboriginaalien kivi-, keppi- ja bumerangikahinoiden lisäksi mitään mainitsemisen arvoista noin 39 600 vuoteen.

Australaasiaan suuntautuvat tutkimusmatkat olivat siitä erikoisia, että mantereen olemassaolo tunnettiin jo antiikin ajalla. Maantieteilijöiden mukaan geografinen tasapaino edellytti tuntemattoman eteläisen maan (terra australis incognita) olemassaoloa, ja sitä etsittiin 1500–1600-luvilla innokkaasti. Into olisi varmasti laimennut, jos tutkimusmatkailijat olisivat tienneet, millainen heidän hakemansa paikka todella oli. Ensimmäisinä surullisen löydön tekivät hollantilaiset. Abel Tasman kiersi mantereen rannikkoa 1642 ja pinnistettyään mielikuvituksensa äärimmilleen nimesi sen Uudeksi Hollanniksi. Vaatimattomuuden puuskassa mantereen eteläpuoleisessa meressä sijaitseva saari nimettiin Tasmaniaksi. Purjehduksensa jälkeen Abel Tasman tunnettiin lempinimellä Tasmanian tuholainen.Tutkittuaan löytöään tarkemmin hollantilaiset totesivat, ettei heillä ollut juuri käyttöä pari sataa kertaa oman maansa kokoiselle kivikautiselle kivikolle ja jäivät pitämään kahvilaa Indonesiaan.

Kapteeni James Cook saapui samannimisen matkatoimiston seikkailulomalla Australian itärannikolle vuonna 1770. Hän laski maihin[1] Botany Bayssa ja nimesi alueen Uudeksi Etelä-Walesiksi.[2] Cook halusi laajentaa herbaariotaan, jonka kuninkaallisen laivaston amiraali oli antanut hänelle kesän kotitehtäväksi, ja kokosi suuret määrät eksoottisia kukkia (siitä nimen Botany-osa). Jotta kukkien keräämisestä toisten mailta ei tulisi riitaa, Cook julisti alueen Britannian omaisuudeksi.

[muokkaa] Asuttaminen

Kapteeni Cook ojentelee symbolisesti kättään Botany Bayssa 1770. Oikealla britit aloittavat kansanhuvinsa, alkuasukkaiden ammuskelun.

Britit keksivät nopeasti käyttöä haltuunsa joutuneelle, erittäin harvaan asutulle mantereelle. Tuskin oli parempaa ratkaisua luokkajaosta aiheutuviin ongelmiin kuin laivata ei-toivottu roskasakki niin kauas kuin oli maantieteellisesti mahdollista. Alaluokan ammatti- ja taparikollisia alettiin tuottaa maapallon vastakkaiselle puolelle Australiaan jo 1780-luvun lopulla, ja karkotusta Australiaan pidettiin riittävän ankarana vaihtoehtona hirttämiselle. Nykyisen Australian juuret ovat siis karkotetuissa rikollisissa, joita pidettiin liian sietämättöminä jopa Brittein saarilla – ja se näkyy.

1800-luvulla Australiaan alkoi saapua brittejä myös vapaaehtoisesti: kyse oli joko hulluista tai liikekeinottelijoista, joiden rehellisyys oli samaa luokkaa kuin rangaistussiirtolaisten. Manner valloitettiin maanviljelyn, karjankasvatuksen ja eksistentiaalisen autiuden käyttöön hitaasti, mutta varmasti ja väkivaltaisesti. Pohjois-Amerikassa briteillä oli ollut tapana tehdä ensin sopimus alkuperäisasukkaiden kanssa ja rikkoa se sitten. Australiassa toimintatapaa yksinkertaistettiin: sopimuksia ei tehty, vaan aboriginaalit ammuttiin kohdattaessa. Britit perustelivat Australian kolonisaatiota sillä, että kyseessä oli terra nullius, asumaton maanosa. Kun Australiassa kuitenkin näytti kiusallisesti olevan asukkaita omasta takaa, britit yrittivät korjata asian perinpohjaisesti poistamalla heidät. Kaikkia osapuolia paitsi toista tyydyttäneen ratkaisun tuloksena aboriginaaleja jäi jäljelle joitakin kymmeniä tuhansia, ja heille tarjoutui hyvät lähtökohdat integroitua yhteiskuntaan moniongelmaisina syrjäytyneinä sosiaalitapauksina. Vuonna 2008 Australian pääministeri totesi julkisesti, että oli "hyvin, hyvin tuhmasti tehty" tuhota järjestelmällisesti aboriginaalien kulttuuri, viedä näiltä maat ja tappaa nämä lähes sukupuuttoon.

[muokkaa] Itsenäisyyden aika

Australian liittovaltio "itsenäistyi" vuonna 1901. Pian itsenäistymisen jälkeen Australian pojat pääsivätkin puolustamaan ensimmäisessä maailmansodassa isänmaataan turkkilaisia vastaan Gallipolin niemimaalla Bosporinsalmen tuntumassa. Turkin sulttaanin ei tiedetä varsinaisesti uhanneen maailman toisella puolella sijaitsevan Australian suvereniteettia, mutta joka tapauksessa kaatumisesta Turkissa tyhjän takia brittien puolesta tuli Ausraliassa suuri ylpeydenaihe ja kansallisen identiteetin kulmakivi.

Toisessa maailmansodassa Japani suunnitteli hyökkäystä Australiaan. Valloituksesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä Uuden-Guinean hetteiköistä ei ollut sillanpääasemaksi. Lisäksi japsit sattuivat suututtamaan amerikkalaiset Havaijilla, mikä siirsi sodan keskuksen Tyynenmeren pikkusaarille. Suunnitelmat Australian valtaamisesta tulivat bumerangina takaisin keisarillisesta pääesikunnasta.

Australian parlamentin kyselytunti.

Sodan aikana amerikkalaiset eivät tyytyneet vain taistelemaan australialaisten sotaa näiden puolesta, vaan lainasivat vielä auliisti rahaa japanilaisinvaasion torjumiseksi. Australia käytti varat ostaakseen olutta puolueettomilta mailta, eikä sodan lopussa dollariakaan ollut jäljellä. Yhdysvallat suostui kuittaamaan velat Australian tarjoamalla lahjakortilla, jossa taattiin:

Australian osanotto kahteen (2) valitsemaanne aasialaiseen konfliktiin

Yhdysvaltojen valinnat osuivat Korean ja Vietnamiin. Ensimmäinen vielä menetteli, mutta jälkimmäinen alkoi maistua napalmin kärventämältä puulta. Vielä vuonna 2003 pääministeri John Howard liittyi vanhasta muistista George W. Bushin kokoamaan halukkaiden koalitioon hyökkäyksessä Irakiin. Niinpä amerikkalaisten ja brittien kera Bagdadiin lähti myös kaksi australialaista pitämään oluet kylminä.

[muokkaa] Maantiede & luonto

Vähäkin vesi käytetään tehokkaasti.
Amerikkalaisilla on valkopäämerikotka, suomalaisilla laulujoutsen ja australialaisilla emu.

Australia on karu, mutta lohduton maanosa – onneksi se on sentään mantereista pienin. Suurin osa Australiasta on rutikuivaa tasankoa, jonka erottaminen rutikuivasta aavikosta sekä vaikeaa että tarpeetonta. Siinä missä Australian entisessä emämaassa Britanniassa sataa kerran vartissa, Australiassa vettä ropisee pari kertaa vuodessa. Maan suurin järvi Eyre muistuttaa mutakuoppaa, ja aboriginaalien perimätiedon mukaan Murray-Darling-jokialueella on joskus virrannut vettä.

Australian eristyneisyys ja elämälle vihamieliset olosuhteet ovat johtaneet siihen, että mannerta kansoittavat toinen toistaan oudommat otukset, kuten koalat, vompatit, vesinokkaeläimet, nokkasiilit ja FC Sydneyn kannattajat.

Kuriositeettina mainittakoon, että Australiassa on enemmän kameleita kuin missään muualla maailmassa. Jos länsimainen sivilisaatio romahtaisi ja aboriginaalit joutuisivat aloittamaan tyhjän päältä, niin ainakin tällä kertaa heillä olisi ratsuja ja kuormajuhtia, toisin kuin edelliskerralla.

[muokkaa] Kulttuuri

Australia on kuin Crocodile Dundee: kertakatsominen menettelee, mutta harva haluaa nähdä jatko-osat.

Australialainen kulttuuri koostuu lähinnä brittiläisen alaluokan kulttuurin epämiellyttävimmistä piirteistä (alkoholismi, väkivaltaisuus, tyhmyys), jotka ovat vain korostuneet eristyksissä sivistyksestä. Vaikka australialaisilla ei ole ollut älyä jättää pois edes Union Jackia lipustaan tai Windsorin mutantteja[3] valtaistuimeltaan, ei Australia kuitenkaan ole pelkkä Britannian kopio – mikä olisikin kauheaa, sillä yhdessäkin on aivan kylliksi. Ensinnäkin britit ovat kalpeita kuin näivetystaudin vaivaamat albiinomuumiot, kun taas australialaisilla on tieteelle käsittämätön, öljyisen kiiltävä rusketus. Australia muistuttaa yllättävän monin tavoin Yhdysvaltoja, ainakin mitä tulee kulttuurin ohuuteen, maantieteelliseen laajuuteen, mahtailevaan asenteeseen ja alkuperäisväestön teurastukseen.

Australian alkuperäisväestöllä saattoi olla kulttuuri ennen kuin heidät surmattiin, vietiin pakolla sisäoppilaitoksiin ja sopeutettiin alkoholisteiksi. Aboriginaalikulttuurista on alkanut löytyä jäänteitä, kun australialaisten piti keksiä omintakeisia matkamuistoja myytäviksi ulkomaalaisille.[4] Ikävä kyllä tuholta on säästynyt lähinnä didgeridoo, puuputki, joka pitää kaameaa örinää, jos joku jostain syystä puhaltaa siihen. Esineen varsinaista käyttötarkoitusta ei tunneta.[5] Toinen Australian aboriginaalikulttuurin tuote on bumerangi. Se on käyrä puuesine, jolla heitellään eläimiä ja ihmisiä. Se vain epäonnistuu tässäkin perin yksinkertaisessa tehtävässään kääntymällä ilmassa ja liitämällä kohti heittäjäänsä. Bumerangi tarjoaakin masentuneille, mutta rohkeuden puutteesta kärsiville ihmisille loistavan keinon päättää päivänsä. Se onkin ainoa Australiassa valmistettavista esineistä, joilla voisi olla edes jonkinlaista vientiä ulkomailla. Loput, mitä aboriginaalien kulttuurista monimutkaisine luomismyytteineen on jäljellä, koostuu lähinnä kokoelmasta uniajan mytologisten hahmojen nimiä, joiden ääntäminen onnistuu vasta viiden Foster's™-tuopin jälkeen.

Suurin ongelma australialaiseen kulttuuriin tutustumisessa on kielimuuri. Australia on pitkään yrittänyt päästä maailman englanninkielisten maiden yhteisyöjärjestön jäseneksi – turhaan. Yritykset ovat kilpistyneet jo siihen, että hakijaksi on lomakkeissa ilmoitettu Ostrailia. Keskivertoaustralialaisen puhe saa lontoolaisen cockney-idiootin kuulostamaan pitkän linjan Shakespeare-näyttelijältä kuningasroolissa. Kirjoitetussa muodossa[6] kieli muistuttaa hieman enemmän englantia, mutta runsas slangisanasto tekee siitäkin ulkopuoliselle käsittämätöntä. Englantia puhuvia vieraitaan ajatellen australialaiset ovat varustaneet useat sanomalehtensä ja jopa varoituskyltit sanastoliitteellä ja selittävillä alaviitteillä. Australian kieli muuttuu ymmärrettäväksi kahdeksan Foster's-tuopin jälkeen.

Australian ruokakulttuuri ei ole juuri kehittynyt niistä päivistä, kun aboriginaalit popsivat raakana kivien alta löytämiään toukkia. Osa alkuperäisväestöstä toimii yhä näin, sillä se on parempi vaihtoehto kuin yrittää elää perverssin australialais-brittiläisen keittiön antimilla. Australialaisilla on tapana käyttää tolkuttomia määriä vegemite-nimistä hiivasotkua, joka on ulkomaalaisten ruuansulatukselle äärimmäisen vahingollista. Se maistuu siedettävältä 30 Foster's-tuopin jälkeen. Mutta pyton-käärmeistä, krokotiileistä ja goanna-liskoista tehdyt paikalliset herkut ovat aivan maistuvia, jollet ole vegaani.

Maan urheilukulttuuri on rajoittunut ei-anglosakseille käsittämättömiin lajeihin krikettiin ja rugbyyn. Jälkimmäinen on väkivaltaisuutensa vuoksi edellistä suositumpaa – lisäksi sitä on helpompi pelata humalassa. Kriketin säännöt muuttuvat ymmärrettäviksi 38 Foster's-tuopin jälkeen. Maan kansallisurheilulaji on huonekalujen rikkominen.

Australiassa ei tunneta kaunokirjallisuutta, teatteria, taidemusiikkia tai nenäliinojen käyttöä. Ooppera siellä sentään on.

[muokkaa] Matkailu

Hätälaskun tehneen avaruusaluksen jäänteet Sydneyn keskustassa.

Matka Australiaan on lukemattomien vaikeuksien takana. Järjettömän pitkä lento välilaskuineen jossakin Kaukoidän täyteen ahdetussa tautipesässä on sinänsä koettelemus, mutta ennen maahan pääsyä matkaaja on neutraloitava biologisesti tullissa. Australiaan ei saa tuoda ulkomaisia hedelmiä, vihanneksia tai omaa suolistobakteerikantaa. Ulkolaiset tulokaslajit ovat näet aiheuttaneet maalle ja sen ekosysteemille mittaamatonta tuhoa. Näihin haitallisiin tulokkaisiin kuuluvat mm. rotat, kanit, agakonnat ja 97 % australialaisista.

Mitä tekemistä Australiassa sitten on? Maassa on paljon hukka-ainesta, sillä käytössä ovat lähinnä rantakaistaleet. Ainoat vähänkin mielekkäät australialaiset aktiviteetit ovat maan suurenmoisilla hiekkarannoilla harjoitettavat uinti ja lainelautailu. Rannalle on mentävä omalla vastuulla, sillä siellä voi törmätä haikaloihin, merikäärmeisiin, maailman myrkyllisimpiin meduusoihin, tappavan myrkyllisiin merisiileihin ja olutta nauttineisiin paikallisiin. Jos planeetan tappavin merieliöstö ei houkuttele, rannoilla voi ottaa myös ihosyöp aurinkoa.[7] Kaikenkaikkiaan Australiasta voi todeta, että koko manner yrittää saada sinut hengiltä.

Rantoihinkin voi kyllästyä, ja silloin on edessä todellinen ongelma. Australian päänähtävyys on keskellä mannerta (ja näin ollen ei-mitään) tönöttävä iso punainen kivenlohkare. Tämän lisäksi Sydneyssä on oopperatalo. Kaikki tietävät sen, mutta pelkkä kummallinen rakennus ei riitä peittämään kulttuurin olemattomuutta – tai nimeä nopeasti joku australialainen säveltäjä, jos olet eri mieltä. Oopperatalossa esitetäänkin useimmiten vanhoja Australian liigan loppuotteluja.

Jotkut matkailijat lähtevät retkelle tutustumaan masentavaan erämaahan, jota paikalliset kutsuvat nimellä outback (koska se on ulkona ja takana). Nämä matkailijat ovat kyllästyneet joko Australiaan tai elämäänsä (tai molempiin havaittuaan maksaneensa huomattavan summan päästäkseen pitkästymään maailman toiselle puolelle). Opas on tällöin paikallaan, sillä maallikon on vaikeata erottaa maan tappavan myrkylliset käärmelajit toisistaan.

Kolme päivää maassa vietettyään ulkomaalainen päätyy joko itsemurhaan tai paikalliseen baariin kittaamaan Foster'sia ja katsomaan rugbya TV:stä AC/DC:n soidessa taustalla. Vaihtoehdoilla ei ole suuria keskinäisiä eroavaisuuksia.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. ja myös alleen kohdattuaan ensimmäisen kengurun
  2. Koska se toi hänen mieleensä kaikista maailman paikoista juuri Etelä-Walesin?! No, pitkä purjehdus pehmittää hampaat ja aivot.
  3. jotka pesevät jopa pussieläimet rujoudessa ja silkassa omituisuudessa
  4. Eikä olutta laskettu tarpeeksi omaperäiseksi.
  5. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan didgeridoon läpi voidaan kaataa olutta esim. henkilön kurkkuun. Ks. Bruce Bruce: Practical Applications of the Didgeridoo. Teoksessa Bruce, Bruce et al.: Making Sense of Aborigine Stuff. Woolloomooloo, Woolloomooloo University Press 2006.
  6. Harva australialainen tosin hallitsee kirjoitustaidon.
  7. Vaikka matkatoimistojen esitteistä saa sellaisen kuvan, että ihokarvat ja ylipaino on Australian rannoilla kielletty, todellisuudessa asia on toisin.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruustiedot

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
tärkeitä
foorumi
Työkalut
Muilla kielillä